Meidän alakoulun opettaja käski aina tervehtiä jokaista vastaantulijaa nostamalla hattua ja sanomalla pääääiiiivvvvääääää.
Miten teillä?
Miten teillä?
Koulun tavat ennen
Alwar Hurtta
3312
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
se olikin komeen näköstä ko pojat nosti lippalakkiaan ja tervehti vastaantulijaa. on nuo kauniit entiset kohteliaisuus tavat jääneet, se tahtoo olla niin, et ku kohteliaisuus häviää sillo männee myös ihmisen kunnioitus toista kohtaa ja siin sit on seurauksena lissääntyny väkivalta.
samoin se on avioliitossa, joskus oon lukenu,että kun mies ei ennää ojenna sokeriastiaa kahvii juuessa vaimollee,sie et ennää mittää hänel merkkaa.
no,voiphan olla niin,että vaimo ei ennää käytä sokerii;))tuo on niin vanha miete,mutta kuitenkin voisi olla toiselle jottain muuta kohteliaisuuen eleitä kuten,oven avvaamista ja leivän ojentamista ilman pyytämistä ruokapöyässä,se tuntuu hyvälle.
mie tiiän ku jalmari oli kohtelias mies loppuun asti. jos hää tuli pellolta ja mie olin vaik mattoja sissään viemäs,niin oitis oli tarjoomassa apua ja kantamassa.
syyvessä hää tarjos ain ensin minulle perunoita.sillo ne kuulu meiän pöytätapoihin, ettei sitä niin kovin huomioinnu.
mutta nyt jälest jalmarii muistellessa,sitä arvostaa, on hänest niin kauniit muistot jäänt,että voin sannoo minulla olleen, hyvän miehen. :)))
oli minunkii aikan koulutapoja. tunti ko aamulla alko opettaja katso onko kaikilla essu eessä ja piti näyttää puhas nenäliina. tukka piti olla nätisti kammattu ja tytöillä rusetit. käet piti ojentaa nähtäväks, et olivat puhtaat myös kynnen aluset,tai muute joutu pesemään.
kirjat piti olla päällystetty paperilla likkaantumisen takia,koska niitä käytti myöhemmin muut tulevat koululaiset.
vähän vällii jouduttii terveys hoitajan täi syyniin. hää tarkasti kaikien päät täien varalta.
mie nauratan välil itsee ajatuksella ,että jos laittas piilokameran kouluun tänä päivänä ja ilmottas oppilaille, et nyt oppilaat tarkastettaa kaikkien päät, pietään täi tarkastus. ;)))
voi että mikä riemu siit syntyis:)) raastuval oppilaaat varmaa uhkais ja kunnianloukkauksella:))
niin se on ollu enne, oppilaisiin sai kajota, välil tul karttakepil takamuksille, yleensä pojille. opettaja kulkikin luokassa ain karttakeppi käessä,jote kyllä sitä pelkäsi.
maailmassa on se hyvä nykyään,että sellaset ajat on mennyttä,yksilöllä on arvoa ja intimiitti suoja.
hyviä tapoja kuitenkin pitäisi opettaa lapsille ja kannatan opettajan teitittelyä, sillo opetus mänis paremmin perille, kun on kunnioitus opettajaa kohtaan.
nykyäänhän opettajat joutuu enneaikaselle eläkkeelle, hyö ei kestä opettamisen paineita.
käytöksen kultainen kirja ei ole yhtää hullumpi vaik olis koulukirjana.
koululaiset kasvaa aikuiseksi, ja jos hyö ei opi kunnioitusta kanssa ihmisiään kohtaa, ei hyö ossaa sitä aikusenakaan.
mäniköhän minul saanaks;)) jotakin ajatusta on vaikia sannoo ilman et se kuulostaa paasaamiselle,mutta tätä mieltä oon.
mukavaa pyhän seutuu kaikille.toivoo lyyli
Muistan noista koulun "äkseerauksista" että välituntien jälkeen seistiin suorissa jonoissa ulko-oven edessä.
Jonoja oli kaksi, yläluokkalaisten ja alaluokkalaisten jono. Oli kilpailua, kumman jonon opettaja antaisi juosta sisälle ensin.
Aamulla oli aamuhartaus yläluokan puolella, alaluokkalaiset seisoivat rivissä korokkeen edessä, yläluokkalaiset omilla paikoillaan pulpettien välisillä käytävillä. Yläluokan opettaja säesti virren harmoonilla. Alaluokan opettaja luki Koulun hartauskirjasta.
Kun alaluokkalaiset menivät luokkahuoneeseensa, seurasi nenäliinojen tarkistus. Seistiin pulpetin vieressä ja nostettiin nenäliina ilmaan.
Muistan yhden tytön jolla ei koskaan ollut "oikeata" nenäliinaa näytettävänä. Hän veti mekkonsa hihasta laamapaitaa esille ja opettaja näytti hyväksyvän sen nenäliinana.
Tervehtimisestä tuli mieleen että veljeni, jolla oli vaan siskoja ei oikein osannut tehdä eroa tyttöjen ja poikien tervehtimisen välillä. Hän oli nähnyt että me niiasimme, mutta häntä oli opetettu "pokkaamaan". Kaiken varalta hän sekä niiasi että pokkasi ja sekös meitä siskoja hävetti!
Noista täistä piti vielä sanoa, että äiti käski meidän laittaa myssymme takin hihaan eikä naulakon päälle, että välttyisimme täiltä, mutta mahdotontahan se oli. Muistan yhden tytön joka oli luokkakaverini ja istui edessäni. Hänellä oli mahdottoman paksut letit. Eräänä päivänä näin oikein lihavan täin kävelevän pitkin hänen lettinsä mutkia. Tönäisin häntä selkään ja kysyin: - Suanko ottoo tuon täin sinun letistä enneku se alakaa kutkuttoo piälakkees?
Opettajakin kuuli sen ja kysyi ankarana, mitä ne tytöt supattaa. Minä rauhallisesti selitin että "Eilan letissä kävelöö täi ja minä aijon sen tappoo". Opettaja kääntyi tauluun päin ja näin että posket levisivät nutturan takaa. Hän sanoi tauluun kääntyneenä: - No, tapettavahan se on.
On luultu että täitä on vaan likaisissa ja hoitamattomissa hiuksissa, mutta täiepidemioita saattaa esiintyä kouluissa ja tarhoissa tänäkin päivänä. Puhtauden kanssa sillä ei kuulemma ole mitään yhteyttä.
usein lähtee oppilaiden kotiin "täikirje" koska koulussa on havaittu täiti, oppilaiden pitää laittaa pipo reppuun ja silleen...
opettajat on nykyisin vähän ystävällisempiä kuin ennen, mutta lapset ei kyllä ole yhtään kiltimpiä