Isä teki rysän paikkaamista varten kävyn. Sen vuoleminen kävi helposti isältä. Sitten oli härkin, joka tehtiin männyn latvasta ( vai oliko se kuusi). Sillä hämmennettiin leipätaikinaa.
Mitä sinä muistat?
Mitä sinä muistat?
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
on vieläkin mieheni tekemä putropulikka.
Kuka arvaa, tai tietää mikä se on, siis putropulikka.
piirakkakaulin?
Ostin kerran Suomessa käydessäni piirakkakaulimen ja sillä käy tosi näppärästi piirakankuorien tekeminen.
Muistan että meillä oli kotona varpuvispilöitä, juurakoista tehty patojen pesuharja, kapustat olivat kaikki isän enon tekemiä. Hän toi aina äidille jotakin omatekoista tuliaisina ja äiti oli ikionnellinen sellaisesta huomaavaisuudesta.
Vaari teki puuastiat, lypsykiulut ja vesiämpärit.
Suolasalkkari oli myös vaarin tekemä.
Harmittaa että kaikki miesten työkalut ja mitat heitettiin menemään kun muutettiin syntymäkodistani.
Siinä meni omatekoinen harppi, suorakulma, kyynärkeppi, kappa, kaikki kenkien lestit ym.
No puuroa sillä varmaan on hämmennetty.
mikä se putropulikka on?
perunanuija jolla ennemmin soseutettiin perunat kun tehtiin muusia.
selvä on! Minullakin on vielä sellainen vanhanaikainen putropulikka tallessa, ajattelin kyllä heittää menemään kun muutin, mutta en näköjään ole raaskinut sitä tehdä :)
puuesineestä Pudasjärven seutuvilla käytettiin nimitystä pottuvoitööti.
kerättiin lakkoja suolta, ja tulomatkalla tuohesta tehtiin varrellinen lippi, jolla yletti hyvin ottamaan lähteestä vettä janoon.
Tuohesta tehdyn ja käytössä olevan jauhovakan olen nähnyt 10 v. sitten.
Isovanhempani ovat käyttäneet tuohivirsuja jalassaan ja isälläni oli 50-luvulla usein kaloja täynnä oleva tuohikontti selässään.
Kansakoulun lukukirjassa oli kuva, jossa piika lypsi lehmää yksikorvaiseen puukiuluun.
Emalipilkkumin otin 50-luvulla mukaani lähtiessäni keräämään mustikoita yhteen piirakkaan.
Peelari kannatti ottaa mukaan kauppaan lähtiessä 60-luvulla, jos aikoi ostaa maitoa.
kun lukasin tämä ketjun läpi, että olis kiva koota yhteen kaikki suomessa käytetyt nimitykset vanhojen käyttöesineiden osilta. Esim. puisen perunasurvimen nimi tuli tässä jo monessa muodossa, lapsuuden kodissani siitä käytettiin nimeä "pottupötkä".
Ja Sofian peelari oli meillä nimeltään pääräri, jos tarkoitat semmosta suustaan kapenevaa tinaamalla kokoon juotettua läkkimaitohinkkiä.
tosin niitä oli alumiinisiakin. Emali-sellaisia ei taidettu nimittää peelariksi, vaikka niissäkin oli sanka.