Moikka!
Toivoisin asiallisia ja omia mielipiteitä. Henkilökohtaiset kokemukset ovat tietysti parhaita!!
Mulla on hirveä matkakuume. Kesän jälkeen olis rahat kasassa ja vapaa-aikaa lähtee matkustelee ja seikkailee maailmalle vähäksi aikaa. Olen jo tehnyt muutamia lomareissuja kaverin kanssa, ja se on ollut kivaa; on ollut seuraa ja matkaturva, kun on naisena seikkaillut suuressa maailmassa.
Nyt mietityttää onko itsemurha lähteä maailmalle yksin naisena, koska kaveria tuskin mukaan saan.. enkä edes tiedä haluankokaan, koska yksin saa mennä ja tulla miten huvittaa.
Okei, huonolla tuurilla Helsingissäkin sattuu ja tapahtuu. Mutta mietin vain miten tällainen vaalea, pieni nainen pärjää sitten ulkomailla. Onko sekin tuuripeliä vai jo ennalta arvattavissa oleva "uhka"!? Kaikenlisäksi,jos tahtoo illalla lähteä ulos jne., niin mitenköhän viisasta se on... Toivon tietysti, että ulkomaalaisten ollessa hieman avoimempia kuin suomalaiset, sieltä saisi jonkun kaverin.. mutta sitä nyt ei voi koskaan ennalta tietää..
Jos on mitä tahansa kokemuksia yksin matkailusta, hyvistä ja huonoista puolista, niin viestiä vaan tänne! Tosi hienoa, jos joku tän viestin jaksaa lukea ja vastata!:)
Toivoisin asiallisia ja omia mielipiteitä. Henkilökohtaiset kokemukset ovat tietysti parhaita!!
Mulla on hirveä matkakuume. Kesän jälkeen olis rahat kasassa ja vapaa-aikaa lähtee matkustelee ja seikkailee maailmalle vähäksi aikaa. Olen jo tehnyt muutamia lomareissuja kaverin kanssa, ja se on ollut kivaa; on ollut seuraa ja matkaturva, kun on naisena seikkaillut suuressa maailmassa.
Nyt mietityttää onko itsemurha lähteä maailmalle yksin naisena, koska kaveria tuskin mukaan saan.. enkä edes tiedä haluankokaan, koska yksin saa mennä ja tulla miten huvittaa.
Okei, huonolla tuurilla Helsingissäkin sattuu ja tapahtuu. Mutta mietin vain miten tällainen vaalea, pieni nainen pärjää sitten ulkomailla. Onko sekin tuuripeliä vai jo ennalta arvattavissa oleva "uhka"!? Kaikenlisäksi,jos tahtoo illalla lähteä ulos jne., niin mitenköhän viisasta se on... Toivon tietysti, että ulkomaalaisten ollessa hieman avoimempia kuin suomalaiset, sieltä saisi jonkun kaverin.. mutta sitä nyt ei voi koskaan ennalta tietää..
Jos on mitä tahansa kokemuksia yksin matkailusta, hyvistä ja huonoista puolista, niin viestiä vaan tänne! Tosi hienoa, jos joku tän viestin jaksaa lukea ja vastata!:)
Vastaukset 14
Vanhimmat
Itse olen matkustellut sun vaikka missä (Euroopassa ja Karibialla ja Aasiassa enimmäkseen) yksin, vaikka naisihminen olenkin. Hyviä puolia: voi itse päättää mihin menee ja mitä tekee milloinkin, tutustuu helpommin ihmisiin; huonoin puoli mun mielestä se ettei ole kaveria jakamassa kokemuksia heti.
Riippuu kovasti siitäkin, mihin olet menossa. Aasia tuntui tosi turvallislta, Karibialla menee hyvin kun on varovainen, Euroopassa okei jne jne.
Iltaisin en joissain paikoissa menisi yksin mihinkään paitsi taksilla tms. Joissain paikoissa taas ei huolen häivää.
Kerro tarkemmin suunnitelmistasi!!
Mulla ei vielä oikein ole tarkkaa suunnitelmaa. Aasia kiinnostaisi kovasti. Thaimaa, Malesia, Uusi-Seelanti. Ehkä joku tällainen akseli...
Olen tietysti myös miettinyt Eurooppaa ja Etelä-Amerikkaa, mutta kyllä nyt tuntuu, että paino on tonne Aasia-akselille.
Ja onhan se totta, ettei edes Suomessa kannata lähteä yksin pimeille kaduille kävelemään...
..vielä lisäyksenä, että kiitos vastauksistasi :)
Ja saanko udella vielä tarkemmin noista sun matkoista? Ihanko reppureissulle oot lähtenyt ja kierrellyt paikkoja vai kuinka? Onko suositeltavia mestoja? Saako udella kuinka vanha olet?
Aasiassa olin reppureissulla Thaimaassa ja Burmassa, näistä suosittelisin Burmaa, tosi mielenkiintoinen maa, hyvässä ja pahassa. Olen käynyt myös ihan valmismatkoilla yksin (Egyptissä ja Turkissa joista suosittelen Turkkia ehdottomasti ja Egyptiä ainoastaan pahimmassa hädässä jos keskitalvella päästävä lämpimään edullisesti).
Nyt olen jo melkein mummoiässä eli täyttänyt 40! Matkustellut parikymppisestä tähän päivään asti enkä ole aikonut lopettaa! Joskus kavereiden kanssa, joskus "paremman puoliskon" kanssa, joskus yksin jos en ole saanut ketään mukaan.
Onnea matkaan siis ja nauti!!
naisena olen matkustanut pääas. Aasiassa, Euroopassa ja jonkin verran Arfikassa.
Mitään varsinaisia uhkaavia tilanteita ei ole matkoilla päässyt syntymään. Etenkin Aasiassa suhtaudutaan jotenkin "suojelevasti" yksinäiseen naismatkustajaan. Johtuu ehkä siitä, että siellä päin naiset harvemmin matkustavat ilman miespuolista matkakumppania, ja vielä harvemmin ihan kokonaan yksin.
Pohjois-Afrikassa oikeastaan kenkuinta oli miesten päällekäyvyys. Jostain syystä yksinmatkaava nainen on ikään kuin 'pakko iskeä' pois kuleksimasta. Se tuppasi ajoittain vähän rassaamaan.
Mun mielestä itsekseen matkustaminen on paras tapa reissata. Matkoilla tapaa aina toisia reissaajia, joiden kanssa voi kulkea jonkin matkaa, vaihtaa ajatuksia ja kokemuksia. Kuitenkaan ei ole sidoksissa kenenkään muiden aikatauluihin tai paikkoihin, joihin heidän on 'pakko päästä' yms. yms.
Se, kuinka turvallisesksi olonsa tuntee matkalla, on paljolti kiinni itsestään ja omasta käytöksestä, tavasta kohdata uudet tilanteet ja ihmiset. Kannattaa ottaa ennakkoon selvää esim. paikallisista tavoista, ettei tietämättään provosoi ihmisiä käyttäymään ei-toivotulla tavalla. Itsestään selväähän on, että rahojaan ei kannata levitellä, eikä Euroopan olojen kehuskelulla antaa lisää aihetta kuvitella, että jokainen länkkärituristi kylpee rahassa... tämä käsitys kun on monessa vähemmän kehittyneessä maassa vallalla.
Paras matkakumppani on avoin ja vastaanottava mieli! Kulje paikallisten ihmisten keskellä, älä aina 'pelkää pahinta' - suurin osa ihmisistä on kuitenkin ihan vilpittömiä ja haluaa tutustua sinuun ilman mitään taka-ajatuksia.
Antoisaa matkaa toivoo sinulle entinen Lady Back-packer - nykyään naimisissa miehen kanssa, joka ei edes tiedä mikä reppu on, ja jota ei saisi tien päälle millään ilveellä...
Ihanaa, että olit jaksanut kirjoittaa! Juuri tuollaista tekstiä mä toivoinkin kuulevani. Sain ehkä taas lisää rohkeutta toteuttaa haaveeni ;)
Ja tottahan se on, jos en nyt lähde, niin tuleeko sitä sitten ikinä lähdettyä. Yksinäinen sinkkunainen. Ei kuitenkaan miestä tai perhettä tai uraa tms. vielä "tiellä", niin nythän olisi juuri parasta lähteä.
Kiitos :)
..semmonen pikkuasia vielä huolestuttaa, että missä olette yöpyneet? Onko dormit hyvä mesta nukkua vai pitäisikö ottaa ihan yksittäinen huone, jos meinaa, että tavarat säilyy sillä aikaa kun jonnekin lähtee... (ettei tartte koko rinkkaa tunkee pieneen säilytyslaatikkoon.. jos sellainen edes sinne mahtuisi)
Onko hyviä ideoita tavaroiden säilymisen suhteen, jos ei halua lähteä jokapaikkaan rinkan kanssa??
ottanut oman huoneen. En tunne oloani mukavaksi jakaessani huonetta useamman vieraan ihmisen kanssa - itseasiassa en edes yhden vieraan ihmisen kanssa... Kieltämättä, olen kyllä aina ollut pikkaisen 'nirppis' majoittumisen suhteen: oma huone, oma suihku, mahdollismman vähän ötököitä jne. Tästä syystä rahaa on aina palanut vähän enemmän kuin ihan shoe string-budjetilla matkatessa.
Hotellihuoneet, etenkin Aasiassa, ovat suhteellisen halpoja, joten jos sinulla on samanlaisia fiiliksiä huoneen jakamisen suhteen kuin minulla, niin kehoitan satsaamaan pikkuisen enemmän majoituksen tasoon. Mutta myös hotellissa asuessa täytyy rahoista, passista, lentolipuista pitää hyvää huolta - et olisi ensimmäinen, jolta on kaikki putsattu yöllä, vaikka nukut itse samassa huoneessa...
Aasiassa törmäät usein edullisemmissa majoituspaikoissa huoneeseen, jonka ovessa ei ole ollenkaan lukkoa. Tarkoitus on, että sinulla on itselläsi riippulukko mukanasi ja avainta kannat koko ajan mukanasi. Itse asiassa, se on erittäinkin hyvä tapa suojata omaisuuttasi!
Muutenkin tällainen lukko ketju-systeemi on hyvä olla mukana, jos aiot matkustaa esim. junalla. Saat kätevästi kytkettyä rinkkasi junassa penkin alle ja pystyt kohtuu huoletta nukkumaankin. Vaikka toisaalta esim. Intian junissa elämä ei hiljene missään vaiheessa yötä, joten uni jää aika pinnalliseksi.
Tavaroiden säilytyksestä yleensäkin: useat hotellit ottavat tavaroita säilytykseen pientä korvausta vastaan. Kannttaa jättää kaikki ylimääräinen säilytykseen, jos haluaa lähteä esim. muutaman päivän reissulle johonkin kiinnostavaan kohteeseen ilman koko omaisuuttaan.
Kynäili ent. Lady Back-packer, tietyllä haikeudella noita aikoja muistellessa.
Joskus muuten mietin, että mieheni on jäännyt paljosta paitsi - tai sitten ei: sellaista mitä ei ole koskaan kokenut, ei välttämättä osaa kaivatakkaan. Hän oli nuorempana aina moottoripyörän selässä, ja nyt 'keskiäkäistyttyään' muistelee niitä aikoja (ja harmittelee, kun ei saa minua syttymään ajatuksesta motoristihenkisestä).
sen verran, että ei meistä kyllä vieläkään ole tullut mitään pakettimatkaajia. Edelleenkin lähdemme reissuun omatoimi-periaatteella. Mies pakkaa tavaransa koviin matkalaukkuihin, minulla on sellainen rinkan ja ison pehmeän laukun fuusio (jolle mies naureskelee).
Reissun runkoa suunnitellaan vähän enemmän kuin mitä silloin tyttövuosinani tein, ts. mies haluaa varata hotellin etukäteen lentokenttäkuljetuksineen jne. Itse lähdin reissuun vain varmana siitä, mihin ekalla lennolla päädyn ja aloin vasta paikan päällä miettimään, mihin seuraavaksi säntään, tyyliin aamulla paikalliselle rautatie/bussiasemalle katsomaan, mihin ensimmäinen juna/bussi lähtee.
Joo, yksin matkustamisen edut on: ei tarvii keneltäkään kysellä mihin ja milloin ja mitä. "Oikean" kaverin kanssa matkustamisen edut on: 4 silmää ja 4 korvaa huomaa paaaljon enemmän kuin 2, kimppakyydit on siten puolet halvempia ja mahdollisesti myös asuminen, auttava käsi on lähellä jos mitään sattuu (varkaudet, loukkaantuminen yms.), turvallisempaa liikkua kaksin missä tahansa ja onpahan omakielistäkin juttuseuraa. Tietenkin sen sopivan joka pitää aivan just samanlaisita asioista kuin sä voi olla vaikeeta löytää.
Jos tiedät matkakohde maastasi ennakolta paljon, tiedät mitä siellä haluaisit kokea, nähdä ja tehdä, jolloin sun on helpompi löytääkin kaveri mukaan, esim. harrastuksien kautta, kun voitte suunnitella minne siellä menette ja mitä voisitte tehdä. Loma-ajathan ei läheskään aina osu yksiin, se on ongelma tosin myös.
Afrikkaan, Etelä-Amerikkaan, Venäjälle, Turkkiin, Arabimaihin EN suosittele mennä, ainakaa yksin. Kaikissa noissa olen käynyt, mutta aasiaa suosittelen (paitsi Intiaa, yksinäiselle nais matkustajalle), sielläkin olen käynyt monet kerrat.
Kerroit itse esim. Thaimaa, olisi sulle erinomainen kohde. Malesia ja Indonesia myös muistat vain, että niissä on muslimisäännöt. Laos, Vietnam ja Australiakin (vaikkakin kalliimpi), kaikki ovat turvallisia ja hyviä. Filippiinejäkin voit harkita.
'miehen näkökulmalla vastaavalta' perusteluja, miksi et suosittele yksinäiselle naismatkustajalle noita listaamisiasi maita. Itse olen kaikissa mainitsemissa matkustanut - paitsi Etelä-Amerikka on vielä kokematta - enkä ole isompiin hankaluuksiin koskaan törmännyt. Intian mainitseminen tuntui tosi oudolta, sillä se on mielestäni yksi 'helpoimmista' maista yksinäiselle naismatkustajalle. Yksin matkustavaa naista tosin ihmetellään, mutta samalla saat osaksesi ylimääräistä huolenpitoa, esim. hotelleissa, junissa yms.
Turkissa matkaamisestani on tosin jo melkoisen pitkän aikaa, enkä silloinkaan matkannut tunnetuissa turistikohteissa, joissa lienee ainakin nykyään melkoinen meno päällänsä. Siihen maailman aikaan pakettimatkoja tehtiinkin tosin vain Marmarikseen ja Alanyaan.
Arabimaatkaan eivät mielestäni ole olleet mitenkään hankalia matkakohteita. Tietty moni asia luonnistuu, jos on etukäteen tietoa paikallisesta kulttuurista ja tavoista.
Venäjä on sitten oma lukunsa. Siellä kaikki on tasapuolisesti hankalaa, niin matkustavaisille kuin omallekin väelle. Siitä joko tykkää, tai sitten ei. Itse pyrin välttämään Venäjällä matkustamista - yleensä se on vain kauttakulkumaa, jos ei mitään muuta vaihtoehtoa satu löytymään (tämä on siis ihan täysin oma henk.koht. mielipiteeni ko. maasta, ja jokainen saa vapaasti olla eri mieltä).
Kävin kuusi vuotta takaperin kahdestaan tyttäreni (silloin 6 v.) kanssa Egyptissä. Matkakohteessa sinänsä ei moittimista, mutta silloin päätin, että ikinä en mene muslimimaahan ilman miespuolista matkakumppania. Kun uskonto/kulttuuri määrittelee naisen paikan ja koulutustaso/tieto muiden maiden tavoista on puutteellinen, tunsin paikallisten miesten suhtautuvan minuun kuin huoraan. Okei, yksinäinen nainen lapsi, jos olisin muslimi, niin varmasti olisinkin huono nainen. Eikä ollut mitään merkitystä vaikka käyttäydyin siivosti, en juonut, pukeuduin heidän tapojaan kunnioittaen, jne.
Viime keväänä iski yrittäjän burn-out ja piti lähteä irti arjesta ja pikaisesti. Valitsin Thaimaan ja äkkilähtö osui Phuketiin. Rakastuin maahan aivan täysin ja ensi keväänä lähdemme sinne koko perhe. Ihmiset ovat kohteliaita ja ystävällisiä, nainen on ihminen ja tyttöbaarien ohi saa kävellä rauhassa. Turkkilaiset kauppiaat puuttuvat kuvasta kokonaan, mikä teki myös shoppailusta kivaa.
Heti ensimmäisenä päivänä tutustuin saman hotellin muihin yksin tai pareina matkustaviin suomalaisiin, jotka olivat monet kokeneita Thaimaan kävijöitä. Heidän kanssaan oli kiva käydä retkillä, ostosreissuilla ja nähtävyyksillä. Ja samanlaisia seurueita näytti syntyvän muistakin lapsettomista maanmiehistä(-naisista).
Eli ainakin minä suosittelen Thaimaata ja miksei muitakin Aasian kohteita.
ja sanoin suunnilleen, että mulla on HIV, kun en halunut. Hotellin työntekijä meinas raiskata (tuli vaan huoneeseen avaimilla). Tajus kyllä, kun panin hanttiin vai oisko joku sillon tullu sinne. En muista, ei joka tapauksessa raiskausta tapahtunut. Kovaa munaa esiteltiin koko ajan.
Eli en suosittelis turkkia, mutta kyllä varmaan jossain muualla pärjäis jos ja kun mä oon pärjänny jo Turkissa
Turkki:
Alanya ja Marmaris - ahdistelu on jatkuvaa ja sitä on tapahtunut myös hotelleissa jne, vaikken ole millään tavalla provosoinut, päinvastoin pukeutumisella ja käytöksellä ennemminkin viestittänyt, etten ole kiinnostunut. Side, Antalya, Manavgat - ahdistelua esiintyy, mutta mielestäni vähemmän ja lisäksi ihmiset miellyttävämpiä, kun kohteet eivät ole niin tupaten täynnä turisteja - valtakielenä turisteille puhutuista kielistä on muuten saksa englannin sijaan Sidessä ja Manavgatissa. Kaikista Turkin kohteista positiivisena voisin mainita edullisen hintatason, hyvät ostosvalikoimat ja mahtavat säät - Alanyassa on hyvä iltaelämä, mutta siitä on välillä vaikea nauttia yksin matkatessaan päällekäyvien paikallisten takia - lyöttädy vaikka muiden turistien seuraan välillä vaihtelun vuoksi, niin saat olla rauhassa.
Egypti:
Hurghada ja Luxor olivat molemmat mielestäni ok. Hintataso, maukas keittiö ja rikas historia tekivät minuun vaikutuksen. Olin varautunut Turkkiakin rasittavamapaan ahdisteluun, mutta tutustuin jo ensimmäisenä iltana Hurghadan Ministry Of Soundissa mukaviin baarityöntekijöihin ja tein selväksi, etten ole "sellaista"-seuraa vailla - yllättävää kyllä siellä tämä ymmärrettiin ja vietin mahtavan viikon kaveripohjalta paikallisten kanssa, joista oli paljon hyötyä basaareissa tinkiessä ja jotka tutustuttivat minut uuteen ruokakulttuuriin mitä erilaisimmissa ravintoloissa. Vaikka egyptiläisiä siis syytetäänkin päällekäyvästä kaupustelusta jne, niin joukossa on paljon hyviä ihmisiä, ilman taka-ajatuksia.
Kreikankieliset maat (esim. Kreikan saaret, Kypros, Rhodos, Kreeta jne):
Kreikkalainen taustani vaikuttaa tietysti asiaan, mutta näissä maissa tunnen olevani kotona. Mielestäni ruoka, ilmasto, meri ja maisemat ovat mahtavia ja ihmiset pääsääntöisesti aina ystävällisiä. Näistä kohteista mm. Kyproksella, Rhodoksella ja Kosilla on myös vilkas yöelämä, joten suosittelen senkin puolesta! Pääosin on aina turvallista - näissä maissa on eletty turismilla jo niin pitkään, että ymmärretään myös sen päälle, etteivät turistit palaa, jos heille jotain sattuu. Hintatasoltaan vähän korkeampia kohteita (riippuu tietysti mitä ostat - keikassa esim. syöt ja juot aina edullisesti), ostettavaa mielestäni turistikohteissa vähemmän.
Kanariansaaret (Lanzarote, Teneriffa, Gran Canaria):
Ihan ok turvallisia kohteita, joissa tietysti perään huutelua, mutta ei rasittavuuteen asti. Näistä puuttuu ärsyttävä kaupustelu ja mielestäni ruoka on hyvää paikallisten suosimissa ravintoloissa. Teneriffalla ja Lanzarotella viihdyin - ihan perusmeininki ja hintatasokin ok. Gran Canariaa vältin viimeiseen asti, kunnes erehdyin sinne pari vuotta sitten jouluna äkkilähdöllä - oli aika ahdistavaa, miten paljon siellä tyrkytetään huumeita ostoskeskusten bilealueilla, jäi vähän ikävä maku. En myöskään itse lämmennyt siitä miten turistivoittoista kaikkialla oli - suomea kuulee suomessakin.
Koillis-Brasilia:
Kohde, jota en suosittele kenellekään yksinmatkusvalle naiselle. Oli suorastaan järkytys, miten kammottavan kateellisia ja päällekäyviä paikalliset naiset ovat. Prostituutio (erityisesti lapsiprostituutio), yletön köyhyys (siis muuallakin kuin faveloissa), huumausaineiden käyttö ja alati varjostava rikollisuus, olivat kyllä minulle liikaa. Sää voi myös olla epävakainen - jos menisin uudestaan, niin suuntaisin vaikka Bahiaan tai Amazonakseen, enkä todellakaan enää yksin.
Thaimaa:
Yksinmatkustavalle naiselle ihan unelmakohde! Mahtavat maisemat, ihanat säät, turvallisuus, edullinen hintataso ja kohteliaat sekä aurinkoiset ihmiset. Mielestäni jo Bangkokisssa on paljon nähtävää, ostettavaa, koettavaa - helppoa, turvallista ja edullista liikkua vaikka metrolla ja skytrainilla pitkiäkin välimatkoja. Saarilla on valkoista puuterihiekkaa ja kristallinkirkasta vettä sekä paljon leppoisia ihmisiä ympäri maailman, jos vaikka juttuseuraa halajat päiväksi pariksi. 20€ päivässä elelee jo mukvasti ja harrastemahdollisuuksia sekä retkiä on paljon, jos kaipaat aktiivisempaa tekemistä. SUOSITTELEN!