Paperiteollisuuden tuotanto vähenee kolmanneksen, sahateollisuuden tuotanto kolmanneksen, metsäteollisuuden raakapuun käyttö kolmanneksen vuoteen 2020. Näin ennustaa metsäntutkimuslaitos Metla.
Saman suuntaisia ennusteita Metla esitti jo vuonna 2000, mutta niitä ei haluttu kuunnella. MTK ja muut lobbarijärjestöt vain uhosivat, että metsäteollisuus ei kun kasvaa ja puun käyttö lisääntyy, ynnä kantohinnat nousevat.
Suurten metsäyhtiöiden johto oli hiljaa, sillä he tiesivät saman kuin Metlan tutkijat: maailmanmarkkinoiden kehitys ajaa väistämättä suuden osan suomessa toimivaa metsäteollisuutta kumoon. He eivät vain viitsineet siitä ääneen puhua. Venäjän puutullien uhka tuli sopivasti, jotta tehtaiden sulkemisia voitiin panna osin sen piikkiin, mutta jos luki UPM:n ja Storan tiedotteet tarkkaan, niin muuallahan ne syyt olivat.
Suomi ei elä enää metsästä, on ollut fakta jo pitkään, mutta propagandan tekijät eivät ole muistaneet vaihtaa levyä.
Puusta tehtävät polttoaineet ovat tietenkin yksi uusi mahdollisuus, mutta siihen näkymään kannattaa suhtautua varovaisesti. Biopolttoaineet ovat ongelmallisia. Palmuöljy osoittautui fiaskoksi, ja Suomessa ohraetanolihankkeet kaatuivat toinen toisensa perästä.
Saman suuntaisia ennusteita Metla esitti jo vuonna 2000, mutta niitä ei haluttu kuunnella. MTK ja muut lobbarijärjestöt vain uhosivat, että metsäteollisuus ei kun kasvaa ja puun käyttö lisääntyy, ynnä kantohinnat nousevat.
Suurten metsäyhtiöiden johto oli hiljaa, sillä he tiesivät saman kuin Metlan tutkijat: maailmanmarkkinoiden kehitys ajaa väistämättä suuden osan suomessa toimivaa metsäteollisuutta kumoon. He eivät vain viitsineet siitä ääneen puhua. Venäjän puutullien uhka tuli sopivasti, jotta tehtaiden sulkemisia voitiin panna osin sen piikkiin, mutta jos luki UPM:n ja Storan tiedotteet tarkkaan, niin muuallahan ne syyt olivat.
Suomi ei elä enää metsästä, on ollut fakta jo pitkään, mutta propagandan tekijät eivät ole muistaneet vaihtaa levyä.
Puusta tehtävät polttoaineet ovat tietenkin yksi uusi mahdollisuus, mutta siihen näkymään kannattaa suhtautua varovaisesti. Biopolttoaineet ovat ongelmallisia. Palmuöljy osoittautui fiaskoksi, ja Suomessa ohraetanolihankkeet kaatuivat toinen toisensa perästä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Venäjän puuta ostettiin laajalti valtvalla ylihinnalla. Suomen hinta dumpattiin täysin alas.
Venäläiset olivat taitavempia kauppamiehiä, se on nyt todistettu.
Suomalainen karahti taas Karjalan mäntyyn, kuten Tuntemattomassakin.
Ei Venäjän puun hinta suinkaan kaksinkertainen ollut.
Puun hinta rajalla on viime vuosina ollut suunnilleen sama kuin puun hinta tien varressa Suomessa. Itse raakapuun hinta Venäjällä on ollut yleensä halvempi, mutta kotimaista pitemmät kuljetusmatkat nostavat kuluja. Puuta on tuotu Komista saakka.
Suomessa kantohinnat nousivat pitkään. Storan ja UPM:n edustajat sanoivatkin suoraan, tehtaita sulkiessaan, tavoitteena olevan vähentää kotimaisen puun kysyntää ja sitä tietä laskea puun hintaa.
Syy metsäteollisuuden katoon on aivan muualla kuin puutulleissa.
Etelä-Amerikasta ja Aasiasta saadaan lehtisellua 7-vuotiaista puupelloista. Meillä ne ovat siinä iässä vielä pieniä taimikoita.
Sellu kannattaa rahdata sinne, ja tehdä paperiksi siellä, missä ovat paperin käyttäjätkin: Euroopassa Keski-Eurooppaan ja muualla Aasian asutuskeskusten tykö. Paperin, erityisesti sanomalehtipaperin tärkeä raaka-aine on jätepaperi.
Kun paperitehtaat toimivat keskellä miljoonakaupunkeja, raaka-aine löytyy läheltä. Sellu tulee laivoilla.
Suomen osuudeksi jää tuottaa pitkäkuituista havusellua ja myydä sitä maailmalle. On ihme, jos vältymme paperiteollisuudessa vain 1/3 vähennyksellä.
Eivät jätepaperi ja eucasellu yllättäen tulleet. Maailmanmarkkinoiden murros on ollut pitkään menossa, mutta metsänomistajat ovat tottuneet kuuntelemaan vain MTK:n ja metsäkeskuksien ukkojen höpinöitä. Heidän tarinansa ovat 50-luvulta.
vastausta sellaiseen asiaan kuin kierrätyskuidun eli jätepaperin hyödyntämismahdollisuuteen sanomalehti- ja aikakauslehtipaperin valmistuksessa.
Kuinka paljon kierrätuskuitu tulee neitseellistä kuitua edullisemmaksi ?
Kuinka paljon ekologisempi ratkaisu on tuoda sellua eteläafrikasta jalostettavaksi eurooppaan ?
""Paperin, erityisesti sanomalehtipaperin tärkeä raaka-aine on jätepaperi.""
Onko sanomalehtipaperi tärkeä tuote ?
Onko sanomalehtipaperi ainoa tuote jossa jätepaperi voidaan uusiokäyttää ?
Lopuksi UPM.n lanseeraama tuote rakennustarvikemarkkinoille,joka on komposiittirakenteinen muovin ja puun yhdistelmä,jota markkinoidaan esim. pation rakentajille.
Kuinkapaljon ekologisempi tuote tämä patiolankku on kuin luonnonpuu jota ei ole myrkkykäsitelty ?
Kierrätyskuidun edullisuus verrattuna neitseelliseen kuituun vaihtelee suuresti eri maissa ja eri tuotantomäärillä. Esimerkiksi Suomessa se on halvempaa kuin puu, mutta jos sitä käytettäisiin paperintuotannossa yhtä paljon kuin Keski-Euroopassa, se ei olisikaan halvempaa, koska sitä jouduttaisiin laivaamaan Keski-Euroopasta, ellei kauempaakin. Kuljetus nostaisi hintaa.
Keski-Euroopassa kierrätyskuitu on vielä edullisempaa kuin Suomessa, koska tarvittavat määrät saadaan paperitehtaiden lähiympäristöstä. Paperintuotannon suuri muutos on, että se kannattaa tehdä siellä missä ovat käyttäjät. Tämä kaataa suomalaisia paperitehtaita.
Kierrätyskuitu on ekologista, koska se säästää metsiä. Hiokepaperin osalta se säästää myös energiaa (vaikka jätepaperi ei tietenkään ole suoraan raaka-aine, vaan sitä käsitellään). Kierrätyskuitua voidaan käyttää muissakin papereissa kuin sanomalehdissä, joskaan ei kaikissa. Eniten sitä käytetään kartonkien valmistuksessa.
Sellun kuskaamisen ekologisuus on kinkkinen kysymys.
Halvempaa etelä-amerikkalainen lehtisellu on, kuin suomalaisesta koivusta tehty, ja sen vuoksi se korvaa pohjoisen lehtisellun.
Ekologisuuteen vaikuttaa useampi asia.
Eucasellumaissa raaka-aine tuotetaan puupelloilla, jotka ovat lajistoltaan juuri niin yksipuolisia, kuin mistä suomalaisen tehometsätalouden arkkitehdit haaveilivat, vaan mihin he eivät onneksi päässeet.
Toisaalta sellu voidaan tuottaa suhteellisen pienellä alueella, mikä taas ainakin antaa mahdollisuuden säästää suuria alueita hakkuilta.
Kolmas kysymys on sitten laivaamisen ekologisuus. Se riippuu muun muassa siitä millaisilla polttoaineilla laivat liikkuvat. Huomattava osa maailman meriä kyntävistä laivoista käyttää kaikkein saastaisimpia polttoaineita. On kuitenkin vaikea sanoa, kuinka paljon se ekotaseeseen vaikuttaa.
Joka tapauksessa Suomen perinteisillä vientialueilla eräiden paperilaatujen kulutus laskee, ja muiden kasvaa hyvin hitaasti. Nämä ovat myös niitä, joissa eucasellu korvaa pohjoisen sellun.
Sanomalehtipaperin kulutus vähenee jyrkimmin. USA:ssa se käyttö on supistunut jo 1980/90-lukujen taitteesta lähtien.
Kulutus kasvaa Aasiassa, myös Etelä-Amerikassa, ja molemmissa eteläamerikkalainen sellu ja paperi ovat kirkkaasti halvempia kuin Suomessa tehty, ja täältä sinne laivattu. Suomen paperiteollisuuden kohtaloksi mudostuvat kalliin puun ym ohella myös kuljetusmatkat.
UPM:n muovi/puu -lankusta vrt luonnonpuu en osaa sanoa muuta kuin sen, että jos muoviraaka-aineena käytetään jätemuovia, siis jo kertaalleen käytettyä, kuten oletan, se VOI olla ekologisempaa kuin luonnonpuu.
mutta kuitenkin...Olisikohan Segezassa Kemijärven ja Kajaanin työttömille paperimiehille duunia?
Pian varmaan puuta rahdataan Suomesta Venäjälle.
http://www.gov.karelia.ru/gov/News/2009/09/0903_16_f.html
http://www.scbk.ru/e_company.html
http://www.segezha-packaging.com/Forside intro.109.aspx
http://maps.google.fi/maps?f=d&utm_campaign=fi&utm_source=fi-ha-emea-fi-google-dd&utm_medium=ha&utm_term={Google Maps}
Ottamatta kantaa itse asiaan. On kuitenkin selvää se, että toisaalla meuhkaaminen on maailman vanhin sotatemppu, jolla huomio saadaan kiinnittymään muualle kuin sinne, mistä vihollinen yrittää tehdä läpimurron. Näitä kutsutaan hämäysoperaatioiksi.
avaudu, tikkuja jo kynsien alla