Mulla leikattiin tähystämällä sappi tiistaina eli nyt on kolmas päivä leikkauksen jälkeen. Monet sanoo syövänsä heti normaaleja ruokia ja olevansa heti teräkunnossa, mutta kyllä minulla vielä ainakin on jatkuva "omituinen" olo vatsassa. Syön kyllä, mutta paljoa ei tee mieli. Ilma tekee tietysti osansa tästä olosta, mutta välillä on myös samantapaista tunnetta kuin sappikohtauksessa, mutta paaaljon lievempänä, eli ikäänkuin haamumuistoja siitä kivusta. Onkohan siellä tiehyeissä mahdollisesti vielä jotain hiekanmuruja, vai mikä tuon tunteen tekee. Jotenkin ei osaa olla rento, että kohtaukset on nyt takana kun tuo tunne haamuilee taustalla. Mulla oli rakko aivan täynnä soraa ja hiekkaa, niin mietin, onko sitä tosiaan tiehyeissä vielä huuhtoutumassa pois? Onko kellään muulla ollut tällaista tunnetta? Ja onko se mennyt itsestään ohi? Vai kuuluukohan tämä ihan normaaliin toipumisprosessiin, kun leikkauksesta on vasta näin vähän aikaa?
Kiitos vastauksista!
Kiitos vastauksista!
Vastaukset 2
Vanhimmat
ajattelepa miten paljon kuitenkin siellä vatsassasi on puuhasteltu, on venytetty vanutettu, työnnetty instrumentteja, leikattu, poltettu, ja pumpattu kaasua, ommelty jne... ei ihme jos se vielä muutama päivä leikkauksen jälkeen tuntuu. Itsekin köpöttelin vielä tuossa vaiheessa ihan varovaisesti ja ruokakaan ei maistunut kovin hyvin. Varovasti pitääkin aloitella syöminen.
Joku voi olla ihan teräkunnossa , mutta useimmilla menee parisen viikkoa toipumisessa, toisilla enemmänkin. Jos vatsakipu kovasti lisääntyy tai tulee kuumetta/lämpöä silloin kannattaa ottaa pikimmiten yhteys lääkäriin. Muuten voit vaan nyt nauttia joutenolosta ja parantua rauhassa. Hyvää kesää.
Minulta leikattiin sappi pari kuukautta sitten. Toipuminen alkoi ihan hyvin, mutta neljäs viikko leikkauksesta, kun samanlaiset oireet palasivat kuin sappikohtauksen yhteydessä. Ainoastaan lievempinä. Nyt olen soitellut sairaalalle ja he eivät ottaneet hoitovastuuta. Käynyt 3 kertaa lääkärillä ja sain vihdoin lähetteen sairaalaan tutkimuksiin.
Olen syönyt jo yhden lääkekuurin sekä ruuansulatusta lisääviä pillereitä. Mutta mikään ei tunnu auttavan.
Yleensä kaikki ovat kertoneet, että he pystyvät sappileikkauksen jälkeen syömään mitä vaan. Mutta minä en ole kyllä pystynyt. Olen laihtunut jo 20 kg.
Yksi lääkäri sanoi, ettei rasvat ehkä pilkkoudu ja imeydy.
Vatsa turpoaa ja on kivikova, jos erehtyy jotain erikoista suuhunsa pistämään. Ruisleipä ja kaali, sekä kaikki rasvaiset ruuat ovat ehdottomasti pannassa.
Ällöttävä olo kokoajan, kuin puukko olisi työnnetty vatsaan.
Kumma, kuinka suomen lääketiede on näin pitkälle kehittynyttä, ettei tälläistä leikkauksen jälkeistä komplikaatiota oteta tosissaan!
Minulla oli sapessa myös paljon pientä kivimurskaa ja sehän on voinut lähteä liikkeelle. Olin 3 kertaa ensiapu polilla Peijaksen sairaalassa, ennen kuin minut lähetettiin kiireellisenä ambulanssilla Jorviin leikattavaksi. Koska ensiapu ei ottanut tilannettani vakavasti.
Siksi ei ole kiva nyt valittaa, sillä niihin varsinaisiin kipuihin verrattuna tämä on vielä hiukan siedettävämpi olotila, jokseenkaan ei mikään helppo tilanne.
Vieläkin vatsassani tuntuu, kuin sappikivi kohtauksen aikana, kouristelee, mutta ei niin voimakkaasti.
Toivoisin, että ihmisten leikkauksen jälkeiset vaivat otettaisiin vakavasti, eikä siirrettäisi aina vastuuta jollekin toiselle.
Jos sinullakin on vielä oireita, hakeudu ihmeessä lääkärille ja vaadi apua itsellesi.
Minäkin olen sitä jo useaan otteeseen hakenut, mutta tänään kuulin, että pääsen vasta elokuulla magneettikuvaan jä lääkärille. Miten jaksaa siihen saakka...varsinkaan, kun ei viitsi mennä polille ruikuttamaan, kun tietää millaisen kohtelun siellä saa.