Kertokaa nyt hyvät ihmiset voiko enää muuttaa kasvatustyyliä kun tähän mennessä 14-vuotias tyttö on saanut kaiken haluamansa. Saa tahtonsa läpi kiljumalla ja kiroilemalla, ei kunnioita kotiintuloaikoja, kännykkä on pois päältä kun yritän tavoittaa. Varastaa tupakkaa ja joka päivä koura ojossa rahaa kerjäämässä.
Mitä ihmettä teen. Pienestä kauniista prinsessastani on kasvanut hirvittävän dominoiva teinihirviö joka itkettää minua ( äitiä) miltei päivittäin.
Ei siivoa huonettaan, ei vaivaudu lukemaan kokeisiin saati läksyjä tekemään. En saa mitään kuria tähän lapseen!
Tulee ja menee miten haluaa.
Olen yrittänyt parhaani mukaan keskustella asioista mutta hän vain katsoo ivallisesti ja huutaa jotain päälle.
Tietokone hurisee huoneessä yökahteen saakka ja kömpii kouluun 4 tunnin yöunien jälkeen.
En haluaisi olla ilkeä äiti joka ottaa koneen pois ja telkeää kotiarestiin ja pakottaa tekemään tiettyjä asioita.
Haluaisin että lapseni luonnostaan tekisi, pikkutyttönäkin auttoi aina ja oli niin nauravainen ja ihana.
Nyt mököttää, lävistyksiä löytyy 7 kappaletta ja hirveät meikit.
Rahaa menee joka kuukausi 200-300 euroa kun "pakko saada vaatteita, meikkejä, laukkuja, kenkiä tms. )
Ei ymmärrä että mun rahat ei riitä kaikkeen. Itselleni en ole saanut mitään kahteen vuoteen.
Tulen kohta hulluksi.
Mitä ihmettä teen. Pienestä kauniista prinsessastani on kasvanut hirvittävän dominoiva teinihirviö joka itkettää minua ( äitiä) miltei päivittäin.
Ei siivoa huonettaan, ei vaivaudu lukemaan kokeisiin saati läksyjä tekemään. En saa mitään kuria tähän lapseen!
Tulee ja menee miten haluaa.
Olen yrittänyt parhaani mukaan keskustella asioista mutta hän vain katsoo ivallisesti ja huutaa jotain päälle.
Tietokone hurisee huoneessä yökahteen saakka ja kömpii kouluun 4 tunnin yöunien jälkeen.
En haluaisi olla ilkeä äiti joka ottaa koneen pois ja telkeää kotiarestiin ja pakottaa tekemään tiettyjä asioita.
Haluaisin että lapseni luonnostaan tekisi, pikkutyttönäkin auttoi aina ja oli niin nauravainen ja ihana.
Nyt mököttää, lävistyksiä löytyy 7 kappaletta ja hirveät meikit.
Rahaa menee joka kuukausi 200-300 euroa kun "pakko saada vaatteita, meikkejä, laukkuja, kenkiä tms. )
Ei ymmärrä että mun rahat ei riitä kaikkeen. Itselleni en ole saanut mitään kahteen vuoteen.
Tulen kohta hulluksi.
Vastaukset 6
Vanhimmat
kirjoita viestisi sähköpostilla tyttärelläsi. kerro miltä sinusta tuntuu ja että olet erityisesti huolestunut hänen poissa oloistaan, sillä huoneen voi siivota myöhemminkin mutta maailmalla voi tapahtua pahempia asioita.
jos tämä ei, ole jämäkkä. Katkaise sähköt tietokoneesta, sulje kännykkä jos ei vastaa. Lähde ulos kävelemään aina kun hän uhkailee, kiroilee yms. Palkitse tiskaaminen tai tiskikoneen täyttäminen ja tyhjentäminen, mikä tahansa pieni positiivinen näyttö
Jos lapsi on tottunut saamaan kaiken haluamansa,miksi hän nyt,pahimmassa murrosiässä vapaaehtoisesti luopuisi oikeuksistaan?Ei tule itsestään onnistumaan,vaikka kuinka sitä odottaisit.
Meillä lapsilla on aina ollut määrätyt kuukausirahat ja vaaterahat,joista ei jousteta.On vanhemmalla oikeus myös omiin menoihin,ei tarvitse aina olla marttyyri,en minä tarvitse mitään,viekää tuhkatkin pesästä...
Usein vanhemmat jopa olettavat,että saavat lapsiltaan arvostusta,jos antavat kaiken periksi ja yrittävät olla mahdollisimman kilttejä.Käy ihan päinvastoin,arvostusta on turha odottaa ja roolisi on ikuisen maksumiehen rooli,jolloin saat availla rahapussiasi myös vielä kun lapsesi ovat aikuisia.
ensin yksiksesi peilin edessä, ja vasta sen jälkeen teinin kanssa. Rajojen laittaminen on välittämistä. Kun teini kinuaa rahaa, anna vaihtoehtoja: näin paljon mulla menee kuussa sun ruokaan, haluatko syödä vai ostaa jotain muuta? Mä vetäisin myös kerran tuohduksissani samanlaiset "mä haluun, osta mulle" -kilarit tytölle vastaan, kai se siinä kuunnellessaan tajusi kuinka naurettavaa se kinuaminen on, kun on vähentänyt. Teinille voi jo raakasti myös todeta, että rahaa ei ole, saat lisää rahaa tekemällä (koti)töitä, myymällä vanhoja vaatteita kirppiksellä tms.
Se on rakkautta, että opettaa lapselle rahan arvon, mietipä millaista paskaa se elämä sitten on, jos lapsi ei opi ennen kuin muuttaa omilleen... Toteat vaan, että tämä pellossa elely loppuu nyt tähän, tämän verran rahaa saat kuussa tästä lähtien, ja sen saat käyttää miten haluat, lisää ei tipu ennen kuun vaihdetta.
Kiitos vastauksista.
Viikonloppuna läväytin teinin eteen laskut mitä menee kuussa mihinkin.
Tietenkin koulun päättäjäisiin piti saada kevätvaatteet vaikka edellisviikolla kun olimme risteilyllä sai "laivavaatteet"jotka olisi käynyt kevätjuhliinkin.
Marttyyriasenne ei tosiaankaan auta, huoneen siivous on vähintä mitä hän voisi tehdä mutta tein sen hänen puolestaan viikonloppuna.
Sanoin että jos nyt ei pysy tässä järjestyksessä rahahanat menee kiinni.
Ei kuulemma huvita mitään lehtiä jakaa pari kertaa viikossa kun siitä saa niin vähän.
Todistus oli mitä oli ja siitä ei palkittu.
Ilmoitin jämäkästi että ensin vuokra laskut ruoka ja jos jää jotain niin ostan itselleni.
Kiljumisiin en reagoinut, sanoin vain ettei tuostakaan palkintoa heru.
Jos ei rupea tapahtumaan niin tulee köyhä kesä hänelle:-)
Huusi sitten että ollaanko me näin köyhiä. Sanoin rauhallisesti että ollaan.
Eipä ole natkutusta kuulunut sen jälkeen. Kävi halaamassa kun olin siivonnut hänen huoneensa ja sanoi kiitos äiti kulta.
Ja ensi kesänä tytär kesätöihin...
Kyllähän se on niin että sinä olet se aikuinen ja hän on kuitenkin vasta lapsi. Se mitä voit lapsellesi antaa on siivet ja juuret , kerro että kasvatat hänestä aikuista, et lasta, että oppii niitä taitoja joilla pitää tässä elämässä pärjätä ja asenne ratkasee monessakin suhteessa. kannustat kun joku onnistuu ja jos joku ei mee ihan putkeeen nii ei kannata kovasti kiinnittää huomioo :)