Elikä kyselisin että mitä mieltä olette siitä että syöttää 2 kk ikäisen vauvalle illalla maidon ja laittaa sitten nukkumaa ns. itsekseen.
Meillä vauva on ihan mukavasti siellä sängyssä syömisen jälkeen eikä ilmoita ainakaan olevansa yksinäinen saatika harmissaan (päivällä kyllä ilmoittaa heti jos joku on huonosti)
Nukahtaa sinne sitten vähän ajan päästä ja kysymykseni saattaa olla vähän outo mutta voikohan tästä olla vauvan turvallisuuden tunteelle jotain hallaa??
En ainakaan itse tunne tätä vääräksi koska vauva ei rupea itkemään ja on tyytyväinen muutenkin mutta mitä mieltä muut ovat tästä?
Meillä vauva on ihan mukavasti siellä sängyssä syömisen jälkeen eikä ilmoita ainakaan olevansa yksinäinen saatika harmissaan (päivällä kyllä ilmoittaa heti jos joku on huonosti)
Nukahtaa sinne sitten vähän ajan päästä ja kysymykseni saattaa olla vähän outo mutta voikohan tästä olla vauvan turvallisuuden tunteelle jotain hallaa??
En ainakaan itse tunne tätä vääräksi koska vauva ei rupea itkemään ja on tyytyväinen muutenkin mutta mitä mieltä muut ovat tästä?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Moikka! Minä ite alotin siin 2,5 kk iässä nukuttaa vauvaa sänkyynsä, mutta laitoin kyljelleen koska puklaili vielä sen verran että ei sitten tukehtumis riskiä ollut, nyt meillä on ikää 5,5 kk ja poika syö iltavellin ja sen jälkeen vien omaan sänkyyn ja hetken siellä lapsi heiluu ja potkii mutta nukahtaa n.5-10 minuutissa, välillä käyn kurkkaamassa jos heilunta jatkuu että kaikki kunnossa, mutta siihen yleensä auttaa tutti. Jos poika rupee kitisee tai kovasti itkee niin ensin yritän paijaa ja rauhoitella mutta pari kertaa olen joutunut ottaa lapsen syliin ja rauhotella hetken, mutta sitten uni onkin tullut kun omaan sänkyyn olen takasin laittanu.
Minä ite nään asian niin että mitä nuorempana opettaa nukahtamaan itekseen nii ei sitten vanhempana tarttis tapella nukkumaan menosta, mutta tämäkin voi olla nyt joku vaihe...toivotaan parasta!!
Meillä poika on jo 1,5-vuotias, mutta on vastasyntyneestä mieltei joka ilta itsekseen nukahtanut ihan nätisti. Eli maidot, vaipanvaihdot ja sänkyyn jää kiltisti. Onhan tässä ollut muutama vaihe, jolloin on joutunut parikin tuntia ramppaamaan lasta nukuttamassa (lähinnä kun oppi liikuskelemaan eri tavoin, tai jos on kipeä), jolloin nukahtaminen ei olekaan ollut niin helppoa. Mutta yleisesti ottaen on ollut siunaus, että lapsi on heti kyennyt itsekseen nukahtamaan.
En ole siitä sen enempää huolestunut. Toki alussa tuttia piti olla laittamassa pitkin iltaa ja yötä, ja lähes joka yö kävin alussa moneen kertaan kurkkimassa, että lapsi hengittää eikä ole puklannut...
Nauti nyt siitä, koska vielä varmasti tulee niitä kausia, jolloin nukahtaminen ei olekaan enää itsestään selvää :)