Onko kellään kokemusta työnantajan keksimästä kivasta "uudistuksesta" nimeltä työkierto?
Meillä kaupunki ilmoitti hoitoalan työntekijöille jatkuvasta ja säännöllisestä työkierrosta ja käytti infossa hienoja ilmaisuja, kuten esim. oikeus oppia uutta, mahdollisuus kehittyä, tulevaisuuden haasteet, osaava ja sitoutunut henkilökunta jne. Sitoutumiselle näytän ainakin itse pyllyä, jos joutuu hyppimään paikasta toiseen ilman omaa tahtoa.
Itse olen useamman vuoden kiertänyt paikasta toiseen useilla paikkakunnilla etsien omaa paikkaani. Nyt olen sen löytänyt enkä todellakaan halua lähteä taas kiertolaiseksi. Lähtekööt ne, jotka ovat olleet samassa paikassa yli 10v. En todellakaan kaipaa sitä stressiä, joka siitä kaikesta uuden opettelusta (tarkoitan työntekijöiden, paikkojen, hoidokkien, tapojen, käytäntöjen jne.) seuraa. Mulla on elämäkin ja siinä tarpeeksi tapahtumia. Töitä teen vain rahan takia. En sitäpaitsi edes tee juuri koulutustani vastaavaa työtä, joten lähden kyllä sitten ihan muualle työkiertoon, jos lähden. Tai ehkäpä lähden ihan "omaan" työkiertoon, jälleen kerran.
Ymmärrän kyllä toisaalta työnantajan kannan, mutta pakko on aina pahasta. Ja senkin tiedän, että työnantajalla on omat taka-ajatuksensa työkierron eduista. Kohta työpäivän saa aloittaa kuin tv-sarjojen poliisiasemilla yhteisestä työnjaosta. Työntekijöitä pompotellaan paikasta toiseen sairaslomalaisten paikoksi, koska "paikkahan on jo tuttu työkierrosta".
Kertokaa kokemuksia!
Meillä kaupunki ilmoitti hoitoalan työntekijöille jatkuvasta ja säännöllisestä työkierrosta ja käytti infossa hienoja ilmaisuja, kuten esim. oikeus oppia uutta, mahdollisuus kehittyä, tulevaisuuden haasteet, osaava ja sitoutunut henkilökunta jne. Sitoutumiselle näytän ainakin itse pyllyä, jos joutuu hyppimään paikasta toiseen ilman omaa tahtoa.
Itse olen useamman vuoden kiertänyt paikasta toiseen useilla paikkakunnilla etsien omaa paikkaani. Nyt olen sen löytänyt enkä todellakaan halua lähteä taas kiertolaiseksi. Lähtekööt ne, jotka ovat olleet samassa paikassa yli 10v. En todellakaan kaipaa sitä stressiä, joka siitä kaikesta uuden opettelusta (tarkoitan työntekijöiden, paikkojen, hoidokkien, tapojen, käytäntöjen jne.) seuraa. Mulla on elämäkin ja siinä tarpeeksi tapahtumia. Töitä teen vain rahan takia. En sitäpaitsi edes tee juuri koulutustani vastaavaa työtä, joten lähden kyllä sitten ihan muualle työkiertoon, jos lähden. Tai ehkäpä lähden ihan "omaan" työkiertoon, jälleen kerran.
Ymmärrän kyllä toisaalta työnantajan kannan, mutta pakko on aina pahasta. Ja senkin tiedän, että työnantajalla on omat taka-ajatuksensa työkierron eduista. Kohta työpäivän saa aloittaa kuin tv-sarjojen poliisiasemilla yhteisestä työnjaosta. Työntekijöitä pompotellaan paikasta toiseen sairaslomalaisten paikoksi, koska "paikkahan on jo tuttu työkierrosta".
Kertokaa kokemuksia!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Meillä kätilöillä työnkierto on normaalia. Tässä meidän yliopistollisessa sairaalassa työvuorot kiertää siten meillä kätilöillä että on synnytysvastaanotossa työskentelyä (eli siis vastaanottamassa naisia, esitutkimukset), salissa työskentelyä (itse synnytyksessä avustaminen), synnyttäneiden ja synnyttämättömien vuodeosastoilla työskentelyä, äippäpolilla jne.
Tuo on työn suola, ehdottomasti, että saa vaihdellen olla eri paikoissa. Pysyy taito yllä joka osa-alueella jota kätilön työssä on sairaalassa.
Meilläpä työkierto ei ole noin yksinkertainen asia. Työpiste muuttuu fyysisesti toiseen paikkaan, siis taloon. Työtehtävät ovat erilaiset eivätkä välttämättä palvele mitenkään tässä omassa työssä. Vaihtelu virkistää, mutta jos hommat ei toimi ja tulee vastaavia pakotteilta koko ajan, niin ei tarvitse ihmetellä miksi porukka ei viihdy ja vaihtuvuus on suuri. Jo pelkkä työvaatteiden saaminen joissakin pisteissä on täällä pelkkä vitsi. Tuo omat tai ole alasti. Ja työvuoroistakin tulee ongelma, koska kaikki eivät voi/halua tehdä tiettyjä vuoroja tai ovat hakeutuneet juuri tietyn tyyppiseen työhön/vuoroihin kukin omista syistään.