Itse sellaisen tekisin, mutta pelkään sitten heti kuolevani. Taikauskoa! Miksi asia ei voisi olla niin, että kaikkien kuolleiden elimiä saisi luovuttaa, ellei asianomainen sitä nimenomaan kiellä. Kyllä kielto löytyisi yhtä hyvin kuin -testamenttikin.
Elinluovutus-
testamentista!
8134
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Minun rahapussissani on sellainen ollut jo yli 10v, ihan sulassa sovussa muiden korttien kanssa :)
Jos vain jotain on kelvollista ja toista auttaisi, miksi en antaisi?
Enhän siinä ruumiissa enää ole, sieluni liitelee toisessa tasossa.
Ystäväni kuoli joitakin vuosia sitten luuydinsyöpään (?), tai jokin sen tyyppinen syöpä se oli - en varmaksi muista. Hän ei saanut apua, koska sopivaa selkäydin (luuydin/neste?) luovuttajaa ei ollut suvussa, eikä löytynyt minkään maailman rekistereistäkään (anteeksi terveydenhoitoalan ammatti-ihmiset, tapauksesta on jo sen verran aikaa että terminologia on unohtunut, kun en ole "alan" immeinen)
Seuraavan kerran verenluovutuksessa käydessäni iloisesti pyysin veripalvelun rouvalta täytettäväkseni lomaketta, koska halusin ilmoittautua ko. luovutusrekisteriin. Rouva siinä vähän pyöritteli silmiään, kaivoi paperin jotenkin vaivautuneen oloisena ja sai sanottua, että "kun on tuota ikää...". Olin 55-vuotias ja elämäni kunnossa.
Kyllä oli "iloisen antajan" hyvä mieli tiessään, kun suunnilleen ensimmäisen kerran elämässäni tajusin, että olen liian vanha johonkin.
Kukapahan meidän kulunutta sydäntämme / keuhkojamme / maksaamme enää voisi käyttää? Ainakaan minun keuhkoilla ei tee enää mitään... köh, köh, köh... vaikka en ole ikinä edes ollut tupakoitsija.
Toki elimiäni saisi kuolemani jälkeen ottaa käyttöön, jos kelpaisi. Epäilen vaan...
Siksipä ei ole tuota elinluovutustestamenttiakaan tullut tehdyksi.
mulla ja parikymmentä vuotta ollut, heti kelakortin alla, lompsassa.
Pari vuotta sitten kysyin, tekeekö tällä enää mitään. Kuulema on monia elimiä, mitä voidaan ottaa yli kuuskymppiseltäkin. Tiedä sitten?
Mulla on kuulema vahva sydän, terveet munuaiset ja maksa. Silmistäkin jotain puheli.
Ihan sairaalan lekuri oli.
Tosiaan, silloin viisvitosena se, että en kelvannut luovutusrekisteriin, oli senlaatuinen pläjäys päin näkyä että kuvittelin olevani kaikkien varsinaisten elintenkin osalta epäkelpo luovuttaja. Pitääpä tutkia asia uudelleen.
Kukapa toivoisi itselleen tapaturmaista tai muuten äkillistä (mutta elinsiirtojen kannalta tarpeeksi ajoissa ennakoitavaa) kuolemaa, mutta en toisaalta pelkää että elintestamentin tehtyäni sen äkimmin kuolisin. Toisaalta - nopea äkillinen kuolema on onnellinen kuolema, yleensä. Eipä tarvitsisi virua laitoksissa toisten hyysättävänä.
Netistä varmaan googlettamalla löytyy tietoa. Tutkaillaan.
Itse olin yli 55 kun luovutin. Ihanne luovuttaja on 25v mies.
Itse olen nainen ja luovutin sisarelleni. Täytyy olla lääkkeetön ja terve.
Ihan varmasti olin täysin terve ja lääkkeetön, elämäni kunnossa, niinkuin jo sanoinkin. Ei huolittu "selkäydinrekisteriin" edes varalle ;-( ja kun niin olisin ollut auttamistahtoa täynnä. Plörts. Oli päivä pilalla, onneksi ei kuitenkaan koko loppuelämä, koska tässä sitä vielä pullistellaan.
Mitä muuten luovutit? Menikö kaikki hyvin?
Luovutin ensin luuydintä, mikä tehtiin narkoosissa ja myöhemmin kantasolut mikä seulottiin koneellisesti verestäni, noin 4th.
löytyypi semmoinen, ottakuut jos on jotain otettavaa.