AVIOEHTOSOPIMUS

Perusasioita avioehdosta

Avioliitossa olevilla puolisoilla on lähtökohtaisesti ns. avio-oikeus toistensa omaisuuteen. Avio-oikeudella ei kuitenkaan ole merkitystä puolisoiden omistussuhteisiin tai sitoumuksiin avioliiton aikana. Avio-oikeus huomioidaan vasta mahdollisen avioeron yhteydessä tai puolison kuoltua toimitettavassa omaisuuden jakamisessa eli ns. osituksessa. Avio-oikeuden johdosta puolisoiden omistama omaisuus lasketaan yhteen ja jaon lopputuloksena kummankin puolison tulisi saada puolet yhteisen omaisuuden arvosta. Avio-oikeuden merkitys onkin käytännössä siinä, että enemmän omistava puoliso joutuu osituksessa antamaan vähemmän omistavalle puolisolle omaisuuttaan.

Puolisot tai kihlakumppanit voivat kuitenkin sopia avioehtosopimuksella, ettei heillä ole avio-oikeutta toistensa nykyiseen tai myöhemmin saamaan omaisuuteen. Puolisot voivat sopia, että heillä ei ole avio-oikeutta mihinkään toistensa omistamaan omaisuuteen. On myös mahdollista rajata avio-ehto koskemaan jotain tiettyä omaisuutta, esimerkiksi vanhemmilta perittävää tai jo ennen avioliittoa kerrytettyä omaisuutta, jolloin kaikki muu omaisuus on avio-oikeuden alaista. Avioehtosopimuksen merkitys onkin siinä, että avio-oikeuden ulkopuolelle määriteltyä omaisuutta ei huomioida osituksessa toisen puolison hyväksi miltään osin. Esimerkiksi vanhempien tyttärelleen lahjoittama kesämökki jää avioerossa avioehtosopimuksen perusteella kokonaisuudessaan edelleen tyttärelle ja muu puolisoiden omaisuus puolitetaan avioliiton ja avio-oikeuden nojalla.