Vuonna 1993 vierailin pohjanmaalla yrityksessä, jossa kehiteltiin ja valmistettiinkin sakokaivolietteen käsittelyyn tarkoitettua täysin automatisoitua, jatkuvatoimista kompostointilaitteistoa. Siinä oli hitaasti pyörivä rumpusäiliö, toisesta päästä sisään käsiteltävää tavaraa sekä kuiviketta. Läpimenoaika taisi olla muutaman vuorokauden luokkaa. Kuivike eroteltiin pois ja se palautettiin takaisin prosessiin uudelleen käytettäväksi.
Rakeistettu lopputuote oli lähes hajuton, sanoivat, että sitä voi vaikka syödä, en tosin maistanut, vaikka muutamat ryhmän niin tekivätkin.
Siisti ja kätevä tuote, olisi voinut levittää pellolle apulannan tavoin tavallisella lannoitteenlevittimellä.
Prosessin ohjaus tapahtui kätevästi tietokoneella.
Laitoksen rakennuskustannusten sanottiin olevan lietelantalan suuruusluokkaa.
Maaseudulla liikkuessa huomaa, hajusta ja jäljistä päätellen, ettei kyseisen tyyppinen laitteisto ole tainnut päästä, ainakaan karjatiloilla suuremmin yleistymään.
Rakeistettu lopputuote oli lähes hajuton, sanoivat, että sitä voi vaikka syödä, en tosin maistanut, vaikka muutamat ryhmän niin tekivätkin.
Siisti ja kätevä tuote, olisi voinut levittää pellolle apulannan tavoin tavallisella lannoitteenlevittimellä.
Prosessin ohjaus tapahtui kätevästi tietokoneella.
Laitoksen rakennuskustannusten sanottiin olevan lietelantalan suuruusluokkaa.
Maaseudulla liikkuessa huomaa, hajusta ja jäljistä päätellen, ettei kyseisen tyyppinen laitteisto ole tainnut päästä, ainakaan karjatiloilla suuremmin yleistymään.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Mikä mahtoi olla firman nimi