Heippa! Tämmönen tyhmä kysymys vaan, että onko kasvattajalla oikeus päättää pennun elämästä? Mietin vaan kun meiän kasvattaja on kovasti viemässä meiän pentua näyttelyyn, mutta me taas emme ole siitä kiinnostunut ja olemme miettineen pojulle kastrointia helpottaakseen hieman meidän elämää. Kasvattaja vaan haluaa toisin.. On niin hieno pentu, että näyttelyyn pitää mukamas viedä ym..
Voiko kasvattaja..
60
3542
Vastaukset
- oma koira, oma päätös
Koira on sinun kun olet maksanut myyntihinnan kokonaisuudessaan ja koiraa koskevat päätökset kuuluvat vain ja ainoastaan sinulle. Kasvattaja on vain henkilö menneisyydestä, jonka voit niin halutessasi unohtaa.
- sakemaanikko
on tietenkin aina kiinnostunut "jälkikasvustaan". Eihän siinä mitään pahaa ole, jos koiran käyttää pentunäyttelyssä. Se saa siellä jonkinlaisen ulkomuotoarvostelun, joka on tietenkin syy siihen, miksi kasvattaja haluaa sen sinne viedä. Sinä tietenkin päätät.
- ryynis
Mikäli koira ei ole sijoituskoira, sinulla ei ole mitään velvoitteita kasvattajaa kohtaan.
Tosin olisi ollut ehkä kasvattajalta reilua sanoa näyttelytyksestä jo pentua ostaessa, mikäli hän sitä "vaatii". - Hukka-Musti
Koiranäyttelyissä käynti on tärkeä osoitus koiran omistajan vastuullisuudesta ja reippaudesta.
Ja koiraa ei kannata antaa sellaisille omistajille, jotka eivät vakuuta tarjoavansa koiralleen riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja. Eikä sellaiselle, joka kaikkiin ystävällisiin neuvoihin vastaa >>joo joo, kyllä mää tiiän>>.
Liian paljon on jo uutisia koirista, jotka ovat käyneet ihmisten kimppuun. Joten kasvattajan on varmistettava, että pennut menevät sopiville omistajille.- omistaja päättää
Koiranäyttelyissä käynti ei ole osoitus juuri mistään. Ja se nyt on vain niin, ettei kasvattajalla ole mitään oikeutta koiraa koskeviin päätöksiin kun koira on vaihtanut omistajaa ja kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Mielipiteesi on siltä osin merkityksetön.
- alkp.kirjoittaja
juu.. Ensinnäkin, en ollenkaan ymmärrä, että mistä tämä kommenttisi on lähtöisin "jotka eivät vakuuta tarjoavansa koiralleen riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja" Mainitsinko jossain välissä, että en viitsi harrastaa koirani kanssa mitään?? Me kyllä koirani kanssa harrastetaan ahkerasti agilitya ja olen päättänyt alkaa myös vesipelastusta kokeilemaan. Olen itse hyvin aktiivinen liikkuja, joten koira saa kyllä sitä liikuntaa ihan mielin määrin! Se että, en pidä kuitenkaan mistään näyttelyistä, EI KERRO minusta omistajasta mitään, ettenkö olisi muka vastuullinen ym paskaa.. ja minusta tuntuu, että kasvattaja tahtoo koirani näyttelyyn nostattaakseen jotenkin mainettaan.. Poika on tosiaan upea, sekä ulkonäöltään että luonteeltaan, mutta koska se on minun, niin siitä ei tule mitään mrs dogia, piste.
- Hukka-Musti
omistaja päättää kirjoitti:
Koiranäyttelyissä käynti ei ole osoitus juuri mistään. Ja se nyt on vain niin, ettei kasvattajalla ole mitään oikeutta koiraa koskeviin päätöksiin kun koira on vaihtanut omistajaa ja kauppahinta on kokonaisuudessaan maksettu. Mielipiteesi on siltä osin merkityksetön.
Jos omistaja ei >>viitsi>> käyttää koiraa näyttelyssä, sen viitseliäisyys alkaa useammallakin taholla epäilyttää.
Mutta tuota kirjoittamaasi ihmettelen: >>Ja se nyt on vain niin, ettei kasvattajalla ole mitään oikeutta koiraa koskeviin päätöksiin kun koira on vaihtanut omistajaa>> Se ei ole pelkästään omistajan päätös. Kukaan ei saa tehdä itse omistsmalleen ja maksaneellekaan koiralle mitä tahansa. Kasvattajalla on vastuu selvittää pentujen tulevien omistajien vastuullisuus ja luotettavuus. - Hukka-Musti
alkp.kirjoittaja kirjoitti:
juu.. Ensinnäkin, en ollenkaan ymmärrä, että mistä tämä kommenttisi on lähtöisin "jotka eivät vakuuta tarjoavansa koiralleen riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja" Mainitsinko jossain välissä, että en viitsi harrastaa koirani kanssa mitään?? Me kyllä koirani kanssa harrastetaan ahkerasti agilitya ja olen päättänyt alkaa myös vesipelastusta kokeilemaan. Olen itse hyvin aktiivinen liikkuja, joten koira saa kyllä sitä liikuntaa ihan mielin määrin! Se että, en pidä kuitenkaan mistään näyttelyistä, EI KERRO minusta omistajasta mitään, ettenkö olisi muka vastuullinen ym paskaa.. ja minusta tuntuu, että kasvattaja tahtoo koirani näyttelyyn nostattaakseen jotenkin mainettaan.. Poika on tosiaan upea, sekä ulkonäöltään että luonteeltaan, mutta koska se on minun, niin siitä ei tule mitään mrs dogia, piste.
Ei nyt pitänyt antaa tuota vastausta sinulle, enkä epäile sinun olevan mitenkään vastuuton, mutta...
Koiranäyttelyissä koira oppii paljon sosiaalisia taitoja, siellä se pääsee tutustumaan/tottumaan vieraisiin ihmisiin, muihin koiriin ja suureen väkijoukkoon. Kasvattaja tietysti haluaa varmistaa, että koira oppii sosiaaliset taidot, eikä siitä kasva arkaa tai aggressiivista.
Kasvattaja on tehnyt paljon työtä pentujen hyväksi ja yrittää koiranäyttelyllä varmistaa, että niiden omistajilla on sentään jonkin lainen kyky joustaa koiran takia, sen lisäksi mitä se haluaa pentujen siellä oppivan.
Ehkä tuon asian ymmärtää vasta sitten, kun on itse teettänyt/kasvattanut ja elättänyt koiransa pentueen vaivalla, huolella ja rakkaalla mielellä. Joillekin kasvattajille koiransa pennut merkitsevät jotain muutakin kuin rahaa. - ovat kasvattajan
alkp.kirjoittaja kirjoitti:
juu.. Ensinnäkin, en ollenkaan ymmärrä, että mistä tämä kommenttisi on lähtöisin "jotka eivät vakuuta tarjoavansa koiralleen riittävästi liikuntaa ja aktiviteetteja" Mainitsinko jossain välissä, että en viitsi harrastaa koirani kanssa mitään?? Me kyllä koirani kanssa harrastetaan ahkerasti agilitya ja olen päättänyt alkaa myös vesipelastusta kokeilemaan. Olen itse hyvin aktiivinen liikkuja, joten koira saa kyllä sitä liikuntaa ihan mielin määrin! Se että, en pidä kuitenkaan mistään näyttelyistä, EI KERRO minusta omistajasta mitään, ettenkö olisi muka vastuullinen ym paskaa.. ja minusta tuntuu, että kasvattaja tahtoo koirani näyttelyyn nostattaakseen jotenkin mainettaan.. Poika on tosiaan upea, sekä ulkonäöltään että luonteeltaan, mutta koska se on minun, niin siitä ei tule mitään mrs dogia, piste.
ainoa keino mitata koiriensa jalostusarvoa. On siis täysin ymmärrettävää että kasvattaja haluaa nähdä koiriaan myös näyttelyissä. Miten sinulle on niin pirun vaikeaa antaa kasvattajan viedä koiraasi edes muutamaan näyttelyyn??? Vai onko koirasi/ sen turkki niin kurjassa kunnossa että et kehtaa sitä kasvattajalle näyttää? Näyttelyssä mitataan muutakin kuin ulkonäköä. Huonosti käyttäytyvällä koiralla ei ole mitään asiaa kärkisijoille, oli se kuinka kaunis tahansa. Näyttelyt ovat siis myös hyvä mittari sille, kuinka hyvin koiran omistaja on viitsinyt koiraansa sosiaalistaa.
- hips heijaa
"Koiranäyttelyissä käynti on tärkeä osoitus koiran omistajan vastuullisuudesta ja reippaudesta."
- Kyllä ne on ihan muut asiat, jotka osoittavat koiran omistajan olevan vastuullinen ja reipas.
Näyttelyissä katsotaan, että koira täyttää sille tarkoitetut rotumääritelmät. Erinomaiset yksilöt kilpailevat SERTeistä.
Mitään reippautta näyttelyissä käyntiin ei tarvita, eikä se osoita vastuullisuutta.
Koira ei saa näyttelyissä liikuntaa.
Se odottaa omistajansa kanssa häkissä (EI KAIKKI KOIRAT!!!), että pääse ravaamaan pienelle alueelle, jonka jälkeen vieras ihminen tulee sitä kopeloimaan, antaa kirjallisen arvion ja kiitos näkemiin.
Näyttelyt eivät tarjoa koiralle virikkeitä, eikä liikuntaa. - ei määrää
Hukka-Musti kirjoitti:
Ei nyt pitänyt antaa tuota vastausta sinulle, enkä epäile sinun olevan mitenkään vastuuton, mutta...
Koiranäyttelyissä koira oppii paljon sosiaalisia taitoja, siellä se pääsee tutustumaan/tottumaan vieraisiin ihmisiin, muihin koiriin ja suureen väkijoukkoon. Kasvattaja tietysti haluaa varmistaa, että koira oppii sosiaaliset taidot, eikä siitä kasva arkaa tai aggressiivista.
Kasvattaja on tehnyt paljon työtä pentujen hyväksi ja yrittää koiranäyttelyllä varmistaa, että niiden omistajilla on sentään jonkin lainen kyky joustaa koiran takia, sen lisäksi mitä se haluaa pentujen siellä oppivan.
Ehkä tuon asian ymmärtää vasta sitten, kun on itse teettänyt/kasvattanut ja elättänyt koiransa pentueen vaivalla, huolella ja rakkaalla mielellä. Joillekin kasvattajille koiransa pennut merkitsevät jotain muutakin kuin rahaa.Jos ostan auton omaksi, niin eihän se myyjä sitä määrää, missä sillä ajelen ja milloin ja missä maantiellä!!!
Myyjän (kasvattajan) on selvitettävä ennen myyntiä, meneekö koira hyvään kotiin, eikä alkaa urputtamaan jälkeen päin, että näyttelyitä harrastavat vain vastuulliset ja kunnon koiranomistajat.
Minusta siellä näyttelyissä näkyy ennemminkin niitä vastuuttomia kasvattajia, jotka on monta rotua pilanneet jalostustehtailullaan.
Sosiaalisia taitoja oppii todellakin muuallakin kuin jossain kehää kiertämällä.
Jos ei raski luopua kasvattamistaan pennuista, niin ehkä ne pitäisi sitten pitää itsellä, eikä myydä "vastuuttomille" kalliilla rahalla.
- outo.juttu.
Mikä tuossa nyt sitten on niin vaikeeta ?
Jos kasvattaja maksaa ja hoitaa kuljetukset yms. niin miksei voisi viedä ?
Ei varmaankaan ole sen kummemmin kyse, että kasvattaja PÄÄTTÄÄ pennun ELÄMÄSTÄ, vaan aika normaali toiminto.
Ei koira siitä kärsi eikä kuole (normaalisti) niillä matkoilla.
Kyllä meidän koirat ovat päässeet ulkomaillekin kasvattajan tai perhetuttummekin mukana näyttelyihin.
Jos jokaisesta asiasta haluaa riittaa tehdä, niin tietysti voi tälläsestäkin sitte.
En minä ainakaan haluaisi katkaista välejä kasvattajiin mokoman pikkujutun takia, kasvattajasta on normioloissa kuitenkin elinikäinen tuki ja turva pennun kasvaessa; neuvojen suhteen.
Kasvattajiakin on niin monen moisia.- ...........
Syy miksei kasvattaja voi itse viedä pentua näyttelyyn on se, että olemme tosiaan vakavissamme miettineet sitä kastrointia ja jollet tiennyt, niin kastroinnin jälkeen näyttelyt EIVÄT ole mahdollisia.. Kysymys kuuluu, että kumpaa minä haluan. Tehdä omasta elämästä helpompaa vai saada kasvattaja tyytyväiseksi... Kumpaa sinä valitsisit?
Vahinkoastumisen todennäköisyys on liian suuri pojumme kohdalla. En aio jäädä odottamaan sitä päivää ihan sen takia, että kasvattaja vaatii saada poika näyttelyyn. ........... kirjoitti:
Syy miksei kasvattaja voi itse viedä pentua näyttelyyn on se, että olemme tosiaan vakavissamme miettineet sitä kastrointia ja jollet tiennyt, niin kastroinnin jälkeen näyttelyt EIVÄT ole mahdollisia.. Kysymys kuuluu, että kumpaa minä haluan. Tehdä omasta elämästä helpompaa vai saada kasvattaja tyytyväiseksi... Kumpaa sinä valitsisit?
Vahinkoastumisen todennäköisyys on liian suuri pojumme kohdalla. En aio jäädä odottamaan sitä päivää ihan sen takia, että kasvattaja vaatii saada poika näyttelyyn.tietenkin päätät. Koiranäyttelyiden alkuperäinen tarkoitus on olla "jalostustarkastus", ei missikisa. Kasvattajat tietenkin haluavat miellellään kuulla miten kasvatustyössään ovat onnistuneet; ulkomuoto arvioidaan näyttelyissä. Ja tietysti jo tuossa ostotilanteessa on reilua kertoa kasvattajalle, että suunnittelee kastrointia. Mikäli teillä on uros ja narttu samassa perheessä, olisi järkevämpää steriloida narttu.
Itse ole jokaisen koirani kasvattajalle kertonut, etten ole mikään näyttelyraketti. Jokainen koirani on kuitenkin käynyt näyttelyissä, ja ihan mukavaa on ollut saada tietää, mitä tuomari koiristani ajattelee. Tieto on mennyt myös kasvattajille. Ja koska satun pitämään tietyn tyyppisistä ja luonteisista koirista, niin välit kasvattajiin ovat hyvät. Jos kasvattavat vielä, kun seuraavaa koiraa mietin, niin voin luottaa yhteistyön sujuvan puolin ja toisin- ohnou
........... kirjoitti:
Syy miksei kasvattaja voi itse viedä pentua näyttelyyn on se, että olemme tosiaan vakavissamme miettineet sitä kastrointia ja jollet tiennyt, niin kastroinnin jälkeen näyttelyt EIVÄT ole mahdollisia.. Kysymys kuuluu, että kumpaa minä haluan. Tehdä omasta elämästä helpompaa vai saada kasvattaja tyytyväiseksi... Kumpaa sinä valitsisit?
Vahinkoastumisen todennäköisyys on liian suuri pojumme kohdalla. En aio jäädä odottamaan sitä päivää ihan sen takia, että kasvattaja vaatii saada poika näyttelyyn.Moni olisi ikionnellinen, jos koira olisi riittävän laadukas pärjätäkseen näyttelyssä ja jos kasvattaja itse ja omalla kustannuksellaan hommaisi sille asialliset näyttelytulokset. Kastroinnilla ei ole tulenpalava kiire. Ehkäpä voisitte sopia, että kasvattaja käyttää koiraasi näyttelyissä tänä kesänä ja kastroitte sen sitten syksyllä.
Tuota vahinkoastumisen todennäköisyyttä en ymmärrä ollenkaan. Jokainen terve, sukukypsä uros kyllä astuu tilaisuuden tullen tärppinartun, mutta miksi näitä vahinkoastumisia ei ole pilvin pimein? Siksi, että vastuuntuntoiset narttujen ja urosten omistajat pitävät huolta siitä, ettei niin tapahdu! ........... kirjoitti:
Syy miksei kasvattaja voi itse viedä pentua näyttelyyn on se, että olemme tosiaan vakavissamme miettineet sitä kastrointia ja jollet tiennyt, niin kastroinnin jälkeen näyttelyt EIVÄT ole mahdollisia.. Kysymys kuuluu, että kumpaa minä haluan. Tehdä omasta elämästä helpompaa vai saada kasvattaja tyytyväiseksi... Kumpaa sinä valitsisit?
Vahinkoastumisen todennäköisyys on liian suuri pojumme kohdalla. En aio jäädä odottamaan sitä päivää ihan sen takia, että kasvattaja vaatii saada poika näyttelyyn.1) Kastroinnin vakavissaan miettiminen ei ole este osallistua näyttelyyn.
2) Ei liene hyväksi kastroida liian nuorta koiraa. Sillä jää kehitys pahasti kesken, jos hormonituotanto muuttuu radikaalisti (niinkuin se kastroinnissa väistämättä tekee) ennenkuin koira on kehittynyt valmiiksi aikuiseksi.
3) Hyväsukuisen ja fyysisesti sekä psyykeltään terveen koiran vieminen näyttelyihin on ilo, varsinkin jos se vielä on rotutyypillisesti hyvin muodostunut eli ns. 'virallisesti kaunis'. Usko vaikka huviksesi, että voittaminen tässäkin lajissa on pelkästään kivaa:-))
4) Kielteinen asenteesi kertoo, että et ilmeisesti ole ikinä ollut koiranäyttelyssä. Edes katsojana? Usein on niin, että mikä on itselle vierasta, on myös kovin vastenmielistä ja pelottavaa. Totuus on kuitenkin useimmiten ihan toinen. Suosittelen rohkeutta kokeilla pari kertaa. (-Tämähän on vähän kuin vaikkapa lapsen kanssa syömisestä kinastelisi: "En voi sietää hanhenmaksapalleroita", kirkuu lapsi. "Miten voit sen tietää, kun et ole ikinä yhtäkään maistanut?!" äimistelee äiti...)
5) Kuten varmaan on tässä ketjussa jo selväksi tullut, kasvattajalla ei ole mitään laillista oikeutta vaatia pentuasi näyttelyyn vietäväksi, jos kerran asiasta ei ole ostotilanteessa sovittu, eikä kyseessä ole osaomistuskoira. Kaikki muu onkin sitten kovin epäselvää: Mitä (juuri tämä kyseinen) kasvattaja loppuviimein sinulta haluaa ja toivoo? Mitä sinä haluat ja toivot? Jos itsellesi kerran on päivänselvää, että et halua ikinä osallistua ensimmäiseenkään koiranäyttelyyn eikä koirasikaan saa osallistua, niin asiahan on sillä selvä. Mitäpä sitä enää tuumata ja aikaa moisen turhan asian pohdintaan kuluttaa.
Ei ole,jos koira on kokonaan omaksi ostettu ja omaa omistusoikeuden siis kokonaan.
Mutta,jos ei halua tehdä niinkuin kasvattaja haluaa tai toivoo millään muotoa,niin ottaa sellaiselta sitten,jolla ei ole mitään toiveita (mitä ei halua)osajan suhteen.
Fiksua ja reilua kasvattajaa kohtaan,kuin se,että näyttää olevansa samoilla linjoilla,mutta ei teekään mistä on puhuttu,kun pentu on saatu.- Kasvattaja...
Tietenkin kasvattaja haluaa myös sitä mainetta ! Näyttääkseen että hänen linjoistaan syntyy terveitä(siis jos käyttää myös ne terveystarkastukset) rotumääritelmän mukaisia koiria .
Pakko sinun ei ole jos olet koko kauppahinnan maksanu ? Oliko näyttelyistä puhetta kun ostitte pentua ?
Se on todella törkeää jos JOKU valehtelee ostohetkellä että "juu juu viedään a tehdään " ja sitten ei tehdäkkään . - ...........
Kasvattaja... kirjoitti:
Tietenkin kasvattaja haluaa myös sitä mainetta ! Näyttääkseen että hänen linjoistaan syntyy terveitä(siis jos käyttää myös ne terveystarkastukset) rotumääritelmän mukaisia koiria .
Pakko sinun ei ole jos olet koko kauppahinnan maksanu ? Oliko näyttelyistä puhetta kun ostitte pentua ?
Se on todella törkeää jos JOKU valehtelee ostohetkellä että "juu juu viedään a tehdään " ja sitten ei tehdäkkään .Näyttelyistä ei puhuttu missään vaiheessa mitään... Pojusta kasvoi vaan niin mahottoman komia ja mukava, että kasvattaja innostui viemään sitä näyttelyyn.. Olen sitä hänelle ihmetellyt, että miksei ole yhtä innostunut pojun sisaruksista, niin eivät ole kuulemma yhtä sopivia näyttelyyn..
- tehdä
........... kirjoitti:
Näyttelyistä ei puhuttu missään vaiheessa mitään... Pojusta kasvoi vaan niin mahottoman komia ja mukava, että kasvattaja innostui viemään sitä näyttelyyn.. Olen sitä hänelle ihmetellyt, että miksei ole yhtä innostunut pojun sisaruksista, niin eivät ole kuulemma yhtä sopivia näyttelyyn..
..niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, sinunhan se koira on.
Jos et tahdo koiraasi näyttelyihin, niin kohteliaasti kerrot kasvattajalle niin. Koira ei varmasti siitä kärsi, vaikkei kehään koskaan menisikään, muitakin harrastuksia ja aktiviteetteja on runsaasti.
Tuo kompromissi jota joku jo ehdottikin vaikutti minusta hyvältä vaihtoehdolta, esim että kasvattaja saisi käyttää koiraasi näyttelyssä muutaman kerran ja sitten kastroisit sen. Kaikki olisivat tyytyväisiä. ........... kirjoitti:
Näyttelyistä ei puhuttu missään vaiheessa mitään... Pojusta kasvoi vaan niin mahottoman komia ja mukava, että kasvattaja innostui viemään sitä näyttelyyn.. Olen sitä hänelle ihmetellyt, että miksei ole yhtä innostunut pojun sisaruksista, niin eivät ole kuulemma yhtä sopivia näyttelyyn..
No jos kasvattaja ei ole mitään toiveita esittänyt missään vaiheessa,niin silloin se on ihan ok,jos ette halua koiraa näyttelyttää.Eli se on ihan teidän asianne.
Mutta jos kasvattajaa se kiinnostaa,niin voihan sitä miettiä,jos antaa kasvattajan omalla kustannuksellaan viedä koiruutta näyttelyyn,jos se koirastakin on ok,vaikka ehkä muutaman kerran.
Mutta jos ei itseä haluta,syystä tai toisesta,niin se on ihan ok,kun ei ole mihinkään alunperinkään lupautunut.- jopjopjoo
tehdä kirjoitti:
..niin kuin itsestä parhaalta tuntuu, sinunhan se koira on.
Jos et tahdo koiraasi näyttelyihin, niin kohteliaasti kerrot kasvattajalle niin. Koira ei varmasti siitä kärsi, vaikkei kehään koskaan menisikään, muitakin harrastuksia ja aktiviteetteja on runsaasti.
Tuo kompromissi jota joku jo ehdottikin vaikutti minusta hyvältä vaihtoehdolta, esim että kasvattaja saisi käyttää koiraasi näyttelyssä muutaman kerran ja sitten kastroisit sen. Kaikki olisivat tyytyväisiä.Kuten tässä nyt on jo käynyt ilmi, ei kasvattajalla ole oikeutta päättää koirasi asioista. Mikäli et koiraasi näyttelyyn halua, niin sinun ei sitä sinne tarvitse viedä, eikä kasvattajallekaan vietäväksi antaa.
Minäkin, sen enempää asiasta tietämättä, olen sitä mieltä, että olisi hyvä vaihtoehto antaa kasvattajan käyttää koiraa parissa näyttelyssä ja sen jälkeen kastroida se. Mutta tämä on vain minun mielipiteeni, tietenkään sinun ei tarvitse näin tehdä, voit vaikka tältä istumalta soittaa lääkäriin ja varata ajan leikkaukseen. Itse kuitenkin pidän siitä, että minulla on hyvät välit koirieni kasvattajaan, joten mikäli muutama näyttely ei sinusta kuulosta ylitsepääsemättömän kamalalta asialta, niin ehdota ihmeessä, että kasvattaja katsoisi pari näyttelyä, joihin koirasi veisi, jos kerran niin haluaa. Kasvattajalle on hienoa, kun omat kasvatit pärjää - vaikka näkeehän tietysti hyvä kasvattaja itsekin ilman tuomarin mielipidettä, että onko koira minkään näköinen. :) - .........
molossi kirjoitti:
No jos kasvattaja ei ole mitään toiveita esittänyt missään vaiheessa,niin silloin se on ihan ok,jos ette halua koiraa näyttelyttää.Eli se on ihan teidän asianne.
Mutta jos kasvattajaa se kiinnostaa,niin voihan sitä miettiä,jos antaa kasvattajan omalla kustannuksellaan viedä koiruutta näyttelyyn,jos se koirastakin on ok,vaikka ehkä muutaman kerran.
Mutta jos ei itseä haluta,syystä tai toisesta,niin se on ihan ok,kun ei ole mihinkään alunperinkään lupautunut.Ei ollut kasvattaja ihan täysin valmis kustantamana koko näyttely reissun.. Hän siis asuu meistä melkein 200km päässä, eikä omista autoa.. (Se jäi minullekin epäselväksi, että miten hän sitten näyttelyihin meinasi päästä.) Joten hänen mielestään meidän pitäisi viedä poju hänen luokseen ja myös sitten hakea sieltä pois.. Näyttely kustannukset hän oli kuitenkin valmis maksamaan. En minäkään haluaisi mitään huonoja välejä kasvattajan kanssa, siksi kai tänne kirjoittelenkin.. Kasvattaja kuitenkin vaikuttaa semmoiselta, että suuttuu mahottomasti mikäli kieltäydyn, koska hän on asian suhteen intoa täynnä nyt jo..
Minua ei kiinnosta näyttelyt, mutta vielä vähemmän minua kiinnostaa ajaa tuo reissu monta kertaa.. Silti kasvattajaan pitäisi säilyttää hyvät välit.. hmm.. miten?
- ei voi
Jos olet koiran ostanut ja maksanut siitä sovitun summan, niin kasvattajalla ei ole enää mitään sanomista, käykö koira näyttelyssä vai ei. Ja te päätätte kastrointi yms. asioista, kyllä uroskoiran kanssa on vaikea elää kun hormoonit hyrrää, niin ettei turkissaan pysy. Sano sille kasvattajalle suoraan, että sinä päätät koirastasi ei hän ja jos haluat koirasi olevan seurakoira, niin sitten se on, ei kaikki ihmiset kaipaa koiralleen mitään tuomareita sanomaan onko koira kaunis vai ei.
- vain omistajan
kapea-alaisesta mielipiteestä, vaan siitä että käyttämällä koiran vaikkapa vain muutamassa näyttelyssä, hän auttaisi suuresti kasvattajaa. Kyllä minäkin kasvattajana toivoisin että kasvattejani käytettäisiin ainakin muutamassa näyttelyssä. Koska on erittäin tärkeää saada ulkomuototuomarin arvio koirieni pennuista.
Jos kasvattaja todella haluaa käyttää jonkun koiran näyttelyssä, niin hän varmaan korvaa kulut? Minä ainakin korvaisin. Ja luulisi että aloittajakin ihan mielenkiinnosta haluaisi käydä kerran näyttelyssä, jos hänen koiransa kerran on noon "komea"??? - aloittajakin
vain omistajan kirjoitti:
kapea-alaisesta mielipiteestä, vaan siitä että käyttämällä koiran vaikkapa vain muutamassa näyttelyssä, hän auttaisi suuresti kasvattajaa. Kyllä minäkin kasvattajana toivoisin että kasvattejani käytettäisiin ainakin muutamassa näyttelyssä. Koska on erittäin tärkeää saada ulkomuototuomarin arvio koirieni pennuista.
Jos kasvattaja todella haluaa käyttää jonkun koiran näyttelyssä, niin hän varmaan korvaa kulut? Minä ainakin korvaisin. Ja luulisi että aloittajakin ihan mielenkiinnosta haluaisi käydä kerran näyttelyssä, jos hänen koiransa kerran on noon "komea"???ole jo auttanut kasvattajaa ostamalla pennun, mitä velvollisuuksia vielä pitäisi kasvattajaa kohtaan olla. Kaikki eivät, ilmeisesti ei aloittajakaan, ole ostanut näyttelyesinettä vaan koiran seuraksi sekä kotiin että lenkille. Kasvattajat taas haluavat noilla näyttelyillä itselleen mainetta ja voivat seuraavista pennuista taas pyytää enemmän. Minulla on ollut sekarotuisia ja rotukoiria, yksikään ei ole koskaan näyttelyssä käynyt, en tarvitse näyttelytuomaria sanomaan että koirani on komea, kauneus on kuitenkin katsojan silmissä. Ja kyllä siihen tuomarointiin vaikuttaa myös, onko tuomarilla tuttuja siellä näyttämässä koiraansa, tottakai se tutun koira voittaa.
- kompromissi
aloittajakin kirjoitti:
ole jo auttanut kasvattajaa ostamalla pennun, mitä velvollisuuksia vielä pitäisi kasvattajaa kohtaan olla. Kaikki eivät, ilmeisesti ei aloittajakaan, ole ostanut näyttelyesinettä vaan koiran seuraksi sekä kotiin että lenkille. Kasvattajat taas haluavat noilla näyttelyillä itselleen mainetta ja voivat seuraavista pennuista taas pyytää enemmän. Minulla on ollut sekarotuisia ja rotukoiria, yksikään ei ole koskaan näyttelyssä käynyt, en tarvitse näyttelytuomaria sanomaan että koirani on komea, kauneus on kuitenkin katsojan silmissä. Ja kyllä siihen tuomarointiin vaikuttaa myös, onko tuomarilla tuttuja siellä näyttämässä koiraansa, tottakai se tutun koira voittaa.
Mitä ihmeen auttamista koiranpennun ostaminen on? Kun ostat kaupasta taulu-tv:n, onko päällimmäinen ajatuksesi, että ostanpa sen saadakseni auttaa kauppiasta?
Näyttelyistä voidaan hakea mainetta, mutta suurin osa kasvattajista on siellä saadakseen palautetta kasvatustyöstään. On tärkeätä tietää, mitä pennun vanhemmat ovat periyttäneet. Kokenut kasvattaja näkee tämän itsekin, mutta kaikki eivät ole kokeneita. Erityisen tärkeää asiantunteva palaute onkin aloitteleville kasvattajille. Toinen tärkeä pointti on, että näyttelystä jää aina mustaa valkoiselle ja yleensä rotuyhdistykset julkaisevat koirien arvostelut ns. vuosikirjoissaan. Tästä on se hyöty, että muutkin kasvattajat voivat lukea, mitä koirasta on sanottu ja ottaa sen huomioon suunnitellessaan omia yhdistelmiään.
Koirien arvosteleminen näyttelyissä ei ole matematiiikan kaltaista eksaktia tiedettä, ja sen vuoksi arvostelut saattavat vaihdella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvostelu olisi aina pelkkää nopanheittoa; kyllä ne parhaat koirat joukosta loppujen lopuksi siilautuvat.
Koiranpentujen ostajat toivovat aiheellisesti, että kasvattajat saavat aikaan laadukkaita pentuja. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kasvattajat tarvitsevat TIETOA kasvateistaan, oli se tieto sittten näyttelytulos, koetulos tai terveystutkimus. On omituista, miten vaikea monien koiranomistajien on tätä tajuta ja millaisia naurettavuuksia voidaankaan keksiä syyksi, jos kasvattaja kuvittelee saavansa kasvattien omistajilta hieman apua pyrkimyksissään. Tällainen typerä heitto oli toteamus, että seuraavat pennut voi sitten myydä kalliimmalla, jos kasvatti menestyy näyttelyssä!
Oli miten oli, jos rotukoiran omistaminen on niin vastenmielistä, niin ehkäpä kannattaa pysyä niissä sekarotuisissa. Nehän ovat mukavia lenkkikavereita ja seurakoiria eikä niiden "kasvattaja" ole todellakaan vaatimassa tai edes toivomassa mitään. - money talks
kompromissi kirjoitti:
Mitä ihmeen auttamista koiranpennun ostaminen on? Kun ostat kaupasta taulu-tv:n, onko päällimmäinen ajatuksesi, että ostanpa sen saadakseni auttaa kauppiasta?
Näyttelyistä voidaan hakea mainetta, mutta suurin osa kasvattajista on siellä saadakseen palautetta kasvatustyöstään. On tärkeätä tietää, mitä pennun vanhemmat ovat periyttäneet. Kokenut kasvattaja näkee tämän itsekin, mutta kaikki eivät ole kokeneita. Erityisen tärkeää asiantunteva palaute onkin aloitteleville kasvattajille. Toinen tärkeä pointti on, että näyttelystä jää aina mustaa valkoiselle ja yleensä rotuyhdistykset julkaisevat koirien arvostelut ns. vuosikirjoissaan. Tästä on se hyöty, että muutkin kasvattajat voivat lukea, mitä koirasta on sanottu ja ottaa sen huomioon suunnitellessaan omia yhdistelmiään.
Koirien arvosteleminen näyttelyissä ei ole matematiiikan kaltaista eksaktia tiedettä, ja sen vuoksi arvostelut saattavat vaihdella. Se ei kuitenkaan tarkoita sitä, että arvostelu olisi aina pelkkää nopanheittoa; kyllä ne parhaat koirat joukosta loppujen lopuksi siilautuvat.
Koiranpentujen ostajat toivovat aiheellisesti, että kasvattajat saavat aikaan laadukkaita pentuja. Tähän tavoitteeseen pääsemiseksi kasvattajat tarvitsevat TIETOA kasvateistaan, oli se tieto sittten näyttelytulos, koetulos tai terveystutkimus. On omituista, miten vaikea monien koiranomistajien on tätä tajuta ja millaisia naurettavuuksia voidaankaan keksiä syyksi, jos kasvattaja kuvittelee saavansa kasvattien omistajilta hieman apua pyrkimyksissään. Tällainen typerä heitto oli toteamus, että seuraavat pennut voi sitten myydä kalliimmalla, jos kasvatti menestyy näyttelyssä!
Oli miten oli, jos rotukoiran omistaminen on niin vastenmielistä, niin ehkäpä kannattaa pysyä niissä sekarotuisissa. Nehän ovat mukavia lenkkikavereita ja seurakoiria eikä niiden "kasvattaja" ole todellakaan vaatimassa tai edes toivomassa mitään.Koiranpennun ostaminen nykyisillä kiskurihinnoilla on melkoista auttamista. No, kaikki rodut eivät onneksi ole ylihinnoiteltuja. Merkillistä tosin on se, että kalleimpien rotujen "kasvattajat" ovat yleensä kärkkäimmin vaatimassa näyttelyyn vientiä tms.
Koiranpentujen ostajat yleensä toivovat laadukkaita. Tavallisille koiranomistajille laatu usein merkitsee ihan muuta kuin "kasvattajille". Siinä olet kyllä täysin oikeassa, että sekarotuinen olisi paljon järkevämpi hankinta suurimmalle osalle koiranostajista. Valitettavasti sekarotuisia on aivan liian vähän saatavilla. Joitakin vahinkosekoituksia saattaa löytyä jossain määrin. - sakemaanikko
money talks kirjoitti:
Koiranpennun ostaminen nykyisillä kiskurihinnoilla on melkoista auttamista. No, kaikki rodut eivät onneksi ole ylihinnoiteltuja. Merkillistä tosin on se, että kalleimpien rotujen "kasvattajat" ovat yleensä kärkkäimmin vaatimassa näyttelyyn vientiä tms.
Koiranpentujen ostajat yleensä toivovat laadukkaita. Tavallisille koiranomistajille laatu usein merkitsee ihan muuta kuin "kasvattajille". Siinä olet kyllä täysin oikeassa, että sekarotuinen olisi paljon järkevämpi hankinta suurimmalle osalle koiranostajista. Valitettavasti sekarotuisia on aivan liian vähän saatavilla. Joitakin vahinkosekoituksia saattaa löytyä jossain määrin.siis sinun mielestäsi hyvä kasvattaja sellainen, joka vain ottaa rahat ja sen jälkeen kiitos ja hei? Minulla on sekä sekarotuisia, ihan coctaileja, että rotukoiria ja olen mielissäni, kun näiden rotukoirien kasvattajat ovat yhteydessä ja kiinnostuneita myymistään koirista. Jopa eniten kiinnostunut on toisen seropin kasvattaja. Minua ei häiritse yhtään. Toisen seropin kohdalla pännii nimenomaan se, ettei sen myyjä ole kertaakaan ottanut yhteyttä, eikä vanha numero ole enää käytössä. Kyllä se on osoitus kasvattajan vastuusta, että haluaa jälkeläisiään käyttää näyttelyssä.
- labukka,
sakemaanikko kirjoitti:
siis sinun mielestäsi hyvä kasvattaja sellainen, joka vain ottaa rahat ja sen jälkeen kiitos ja hei? Minulla on sekä sekarotuisia, ihan coctaileja, että rotukoiria ja olen mielissäni, kun näiden rotukoirien kasvattajat ovat yhteydessä ja kiinnostuneita myymistään koirista. Jopa eniten kiinnostunut on toisen seropin kasvattaja. Minua ei häiritse yhtään. Toisen seropin kohdalla pännii nimenomaan se, ettei sen myyjä ole kertaakaan ottanut yhteyttä, eikä vanha numero ole enää käytössä. Kyllä se on osoitus kasvattajan vastuusta, että haluaa jälkeläisiään käyttää näyttelyssä.
Hyvä kasvattaja on sellainen, joka ymmärtää koiran myytyään, ettei se ole enää hänen, eikä päätökset koiran suhteen kuulu hänelle. Eli hän ei painosta koiran omistajaa harrastamaan yms. Kasvattaja voi olla neuvojana, jos koiran omistaja neuvoja tarvitsee. Itse en kyllä ymmärrä, mihin ihmeeseen kasvattajan neuvoja voisi tarvita.
Kun ostan koiran, en halua automaattisesti ihmissuhdetta siinä mukana. Se syntyy jos on syntyäkseen. - ****
sakemaanikko kirjoitti:
siis sinun mielestäsi hyvä kasvattaja sellainen, joka vain ottaa rahat ja sen jälkeen kiitos ja hei? Minulla on sekä sekarotuisia, ihan coctaileja, että rotukoiria ja olen mielissäni, kun näiden rotukoirien kasvattajat ovat yhteydessä ja kiinnostuneita myymistään koirista. Jopa eniten kiinnostunut on toisen seropin kasvattaja. Minua ei häiritse yhtään. Toisen seropin kohdalla pännii nimenomaan se, ettei sen myyjä ole kertaakaan ottanut yhteyttä, eikä vanha numero ole enää käytössä. Kyllä se on osoitus kasvattajan vastuusta, että haluaa jälkeläisiään käyttää näyttelyssä.
Siis näyttelyt lähentelee eläinrääkkäystä, koiran pitää tietyssä ja täysin luonnottomassa asennossa seisoskella ja vielä pitää sietää että suuhun tulee katsomaan täysin vieras ihminen. Kyllä mielestäni vastuuta on se, että myy koiransa hyvään perheeseen, jossa koira saa elää koiramaista elämää, saa hoitoa ja huolenpitoa ja koulutetaan tervepäiseksi koiraksi. Eikä sitä kukaan kielläkään, etteikö kasvattajalla ole oikeutta olla kiinnostunut pennun elämästä, mutta näyttelyt eivät ole koiria varten, turha kenenkään tulla sellaista väittämään, ne on turhamaisia ihmisiä varten, jotka haluavat jotain muuta kuin sen maailman ihanimman kaverin.
- kompromissi
money talks kirjoitti:
Koiranpennun ostaminen nykyisillä kiskurihinnoilla on melkoista auttamista. No, kaikki rodut eivät onneksi ole ylihinnoiteltuja. Merkillistä tosin on se, että kalleimpien rotujen "kasvattajat" ovat yleensä kärkkäimmin vaatimassa näyttelyyn vientiä tms.
Koiranpentujen ostajat yleensä toivovat laadukkaita. Tavallisille koiranomistajille laatu usein merkitsee ihan muuta kuin "kasvattajille". Siinä olet kyllä täysin oikeassa, että sekarotuinen olisi paljon järkevämpi hankinta suurimmalle osalle koiranostajista. Valitettavasti sekarotuisia on aivan liian vähän saatavilla. Joitakin vahinkosekoituksia saattaa löytyä jossain määrin.Kasvattajien mielestä laadukas koira tarkoittaa koiraa, joka on terve, jolla on rodunomaisella tavalla hyvä luonne, joka on oikeaa rotutyyppiä ja jolla on hyvät käyttöominaisuudet, jos se on käyttökoirarotua. Kiinnostaisi tietää, mikä näistä ominaisuuksista ei edusta laatua tavallisen koiranomistajan kannalta?
Mihin perustat näkemyksesi, että kalliiden pentujen kasvattajat erityisen innokkaasti toivovat kasvattiensa esille tuomista? Jokin tilasto? Ei sen puoleen, en tiedä mitkä koirat ovat muita halvempia. Beaglet tai muut metsästyskoirat kenties?
En myöskään usko, että sekarotuisista olisi pulaa. Niin paljon niitä on myytävänä erilaisilla nettipalstoilla; tosin iso osa niistä on nuoria koiria, joista halutaan luopua. Miksiköhän? Ja sekiksiähän roudataan maahan myös rescue-tapauksina Virosta, Venäjältä, Espanjasta jne. Luulisi olevan valinnanvaraa. - kt.
kompromissi kirjoitti:
Kasvattajien mielestä laadukas koira tarkoittaa koiraa, joka on terve, jolla on rodunomaisella tavalla hyvä luonne, joka on oikeaa rotutyyppiä ja jolla on hyvät käyttöominaisuudet, jos se on käyttökoirarotua. Kiinnostaisi tietää, mikä näistä ominaisuuksista ei edusta laatua tavallisen koiranomistajan kannalta?
Mihin perustat näkemyksesi, että kalliiden pentujen kasvattajat erityisen innokkaasti toivovat kasvattiensa esille tuomista? Jokin tilasto? Ei sen puoleen, en tiedä mitkä koirat ovat muita halvempia. Beaglet tai muut metsästyskoirat kenties?
En myöskään usko, että sekarotuisista olisi pulaa. Niin paljon niitä on myytävänä erilaisilla nettipalstoilla; tosin iso osa niistä on nuoria koiria, joista halutaan luopua. Miksiköhän? Ja sekiksiähän roudataan maahan myös rescue-tapauksina Virosta, Venäjältä, Espanjasta jne. Luulisi olevan valinnanvaraa.Valitettavan usein laadukas koira on kasvattajan mielestä sellainen, joka pärjää näyttelyissä hyvin. Terveys ja luonne ovat sitten sivuseikkoja. Kasvattajathan eivät toki ole mikään yhtenäinen joukko, jotka jakavat samat ajatukset laadukkaasta koirasta. Osa kasvattajista onneksi panostaa luonteeseen terveyteen ja käyttöominaisuuksiin.
Perustan näkemykseni kokemukseen ja päättelykykyyn.
Kyllä tietyn tyyppisistä sekarotuisista on pulaa. Siksihän niitä tuodaan ulkomailta kysyntää tyydyttämään. Jotain metsästysrotujen sekoituksia tai sakemannisekoituksia voi olla saatavilla, mutta kaupunkioloihin sopivista seurakoirasekoituksista on pulaa.
Mitä tulee koiriin, joista halutaan luopua, niin niitä löytyy rotukoirista ja sekarotuisista. Jokaisella luopumisella on oma tarinansa. Elämäntilanteet kun joskus muuttuvat ja koira ei sovi uuten vaiheeseen. Siinä yksi yleinen syy luopumiseen. - huhh
**** kirjoitti:
Siis näyttelyt lähentelee eläinrääkkäystä, koiran pitää tietyssä ja täysin luonnottomassa asennossa seisoskella ja vielä pitää sietää että suuhun tulee katsomaan täysin vieras ihminen. Kyllä mielestäni vastuuta on se, että myy koiransa hyvään perheeseen, jossa koira saa elää koiramaista elämää, saa hoitoa ja huolenpitoa ja koulutetaan tervepäiseksi koiraksi. Eikä sitä kukaan kielläkään, etteikö kasvattajalla ole oikeutta olla kiinnostunut pennun elämästä, mutta näyttelyt eivät ole koiria varten, turha kenenkään tulla sellaista väittämään, ne on turhamaisia ihmisiä varten, jotka haluavat jotain muuta kuin sen maailman ihanimman kaverin.
Vastuuta ulkonäöstä..?! On hienoa, että kasvattaja on kiinnostunut kasvateistaan, mutta mikä on tärkeää..?
Koirahan viettää suurimman osan elämästä ihmisten kanssa kodissa, ei näyttelykehissä. Siksi on aika outoa, että jos kasvattaja haluaa tietää työnsä tuloksen käyttämällä koiraa näyttelyissä. Se ainakin viittaa siihen, että jalostusvalinnoissa on painotettu vahvasti ulkomuotoa. Ulkomuodolla taas ei ole mitään tekemistä hyvän luonteisen kotikoiran kanssa. Harmi, että joidenkin kasvattajien mielestä jalostustyö voidaan mitata näyttelykehissä. Minua ainakin kiinnostaisi koiran terveys ja luonne enemmän kuin ulkomuoto. - kompromissi
kt. kirjoitti:
Valitettavan usein laadukas koira on kasvattajan mielestä sellainen, joka pärjää näyttelyissä hyvin. Terveys ja luonne ovat sitten sivuseikkoja. Kasvattajathan eivät toki ole mikään yhtenäinen joukko, jotka jakavat samat ajatukset laadukkaasta koirasta. Osa kasvattajista onneksi panostaa luonteeseen terveyteen ja käyttöominaisuuksiin.
Perustan näkemykseni kokemukseen ja päättelykykyyn.
Kyllä tietyn tyyppisistä sekarotuisista on pulaa. Siksihän niitä tuodaan ulkomailta kysyntää tyydyttämään. Jotain metsästysrotujen sekoituksia tai sakemannisekoituksia voi olla saatavilla, mutta kaupunkioloihin sopivista seurakoirasekoituksista on pulaa.
Mitä tulee koiriin, joista halutaan luopua, niin niitä löytyy rotukoirista ja sekarotuisista. Jokaisella luopumisella on oma tarinansa. Elämäntilanteet kun joskus muuttuvat ja koira ei sovi uuten vaiheeseen. Siinä yksi yleinen syy luopumiseen.Kasvattajat eivät todellakaan ole homogeeninen joukko. On kasvattajia ja "kasvattajia" ja pennuttajia. Vähemmistönä ensin mainittujen joukossa ovat ne, joiden mielestä näyttelymenestys on tärkein koiran ansio.
Suomessa on arviolta puoli miljoonaa rotukoiraa. Kuinkahan monen koiran perusteella olet päätellyt, että kalliiden koirien kasvattajat ovat muita hanakammin innostamassa kasvattien omistajia näyttelyihin tai kokeisiin? Jos olisivat, johtuisikohan tämä siitä, että he ovat "tavallisia" pennuttajia kiinnostuneempia siitä, millaisia kasvatteja ovat saaneet aikaan.
Ja jos et satu tietämään, niin kerronpa, että helpoiten rahaa ansaitsevat pennuilla juuri nämä kotikoirien pennuttajat, joiden kulut kasvatustyöstä ovat vähäisimmät, sekä muodikkaiden sekoitusten teettäjät, jotka ottavat pennusta lähes tai täysin rotukoiran hinnan voivat huoletta teettää pennut myös jokaisesta juoksusta.
Rescue-koiria ei tuoda maahan niinkään kysynnän vuoksi, vaan kyseenalaisen eläinrakkauden varjolla. Miksikö kyseenalaisen? Sen vuoksi, että koiria laiminlyövät maat saisivat hoitaa koiraongelmansa itse. - kompromissi
huhh kirjoitti:
Vastuuta ulkonäöstä..?! On hienoa, että kasvattaja on kiinnostunut kasvateistaan, mutta mikä on tärkeää..?
Koirahan viettää suurimman osan elämästä ihmisten kanssa kodissa, ei näyttelykehissä. Siksi on aika outoa, että jos kasvattaja haluaa tietää työnsä tuloksen käyttämällä koiraa näyttelyissä. Se ainakin viittaa siihen, että jalostusvalinnoissa on painotettu vahvasti ulkomuotoa. Ulkomuodolla taas ei ole mitään tekemistä hyvän luonteisen kotikoiran kanssa. Harmi, että joidenkin kasvattajien mielestä jalostustyö voidaan mitata näyttelykehissä. Minua ainakin kiinnostaisi koiran terveys ja luonne enemmän kuin ulkomuoto.Minun osaltani tämä keskustelu päättyy tähän.
Totean kuitenkin vielä, että näyttelyissä arvioidaan koiran ulkomuotoa, pienemmältä osin luonnetta. Luonteen osuutta arvioinnissa on aivan viime aikoina lisätty. Muita ominaisuuksia näyttelyissä ei tietenkaan ole tarkoituskaan mitata, eikä hyvä ulkomuoto pilaa koiran luonnetta!
Eläinlääkäri puolestaan tekee terveystarkastukset, koetuomari arvioi käyttöominaisuuksia, luonnetestituomari luonnetta.
"Bellan pennuttajat" osaavat hämmästyttävän taitavasti sahata linssiin tietämättömiä ja yksinkertaisia ihmsiä tekemällä ansion omista laiminlyönneistään koiran ulkomuodon ja terveyden selvittämisen suhteen. "Me ei vaan oo haluttu käyttää tätä näyttelyissä, ku ne on niinku rääkkäystä ja tään vanhemmatki on ollu aina terveitä." Niinpä niin. - sakemaanikko
labukka, kirjoitti:
Hyvä kasvattaja on sellainen, joka ymmärtää koiran myytyään, ettei se ole enää hänen, eikä päätökset koiran suhteen kuulu hänelle. Eli hän ei painosta koiran omistajaa harrastamaan yms. Kasvattaja voi olla neuvojana, jos koiran omistaja neuvoja tarvitsee. Itse en kyllä ymmärrä, mihin ihmeeseen kasvattajan neuvoja voisi tarvita.
Kun ostan koiran, en halua automaattisesti ihmissuhdetta siinä mukana. Se syntyy jos on syntyäkseen.neuvoja voi tarvita esim. jos koira on ensimmäinen koira, rotua josta ei ole aikaisempaa kokemusta, sukupuolta josta ei ole aikaisempaa kokemusta jne. Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Yleensä siitä, harrastetaanko koiran kanssa vai ei sovitaan jo pentua valittaessa. Hyvä kasvattaja osaa valita oikean pennun oikeaan kotiin. Jos kaikki kasvattajat olisivat hyviä kasvattajia ja kaikki pennunostajat hyviä kaiken tietäviä koiranomistajia, olisiko tämäkään suomikaksneljän keskustelu olemassa?
- sakemaanikko
**** kirjoitti:
Siis näyttelyt lähentelee eläinrääkkäystä, koiran pitää tietyssä ja täysin luonnottomassa asennossa seisoskella ja vielä pitää sietää että suuhun tulee katsomaan täysin vieras ihminen. Kyllä mielestäni vastuuta on se, että myy koiransa hyvään perheeseen, jossa koira saa elää koiramaista elämää, saa hoitoa ja huolenpitoa ja koulutetaan tervepäiseksi koiraksi. Eikä sitä kukaan kielläkään, etteikö kasvattajalla ole oikeutta olla kiinnostunut pennun elämästä, mutta näyttelyt eivät ole koiria varten, turha kenenkään tulla sellaista väittämään, ne on turhamaisia ihmisiä varten, jotka haluavat jotain muuta kuin sen maailman ihanimman kaverin.
pentunäyttely, josta tässä aloituksessa lie kyse, on niin leikkimielistä puuhaa vielä, ettei siellä tarvitse vielä koiraa rääkätä. Kunhan kasvattaja saa tietää pennun ulkomuodosta oikein tuomaroidun arvion. En itsekään ole sen enempää näyttelyitä harrastanut, paitsi yleisönä ja olen muuten kanssasi samaa mieltä niistä.
- sakemaanikko
kt. kirjoitti:
Valitettavan usein laadukas koira on kasvattajan mielestä sellainen, joka pärjää näyttelyissä hyvin. Terveys ja luonne ovat sitten sivuseikkoja. Kasvattajathan eivät toki ole mikään yhtenäinen joukko, jotka jakavat samat ajatukset laadukkaasta koirasta. Osa kasvattajista onneksi panostaa luonteeseen terveyteen ja käyttöominaisuuksiin.
Perustan näkemykseni kokemukseen ja päättelykykyyn.
Kyllä tietyn tyyppisistä sekarotuisista on pulaa. Siksihän niitä tuodaan ulkomailta kysyntää tyydyttämään. Jotain metsästysrotujen sekoituksia tai sakemannisekoituksia voi olla saatavilla, mutta kaupunkioloihin sopivista seurakoirasekoituksista on pulaa.
Mitä tulee koiriin, joista halutaan luopua, niin niitä löytyy rotukoirista ja sekarotuisista. Jokaisella luopumisella on oma tarinansa. Elämäntilanteet kun joskus muuttuvat ja koira ei sovi uuten vaiheeseen. Siinä yksi yleinen syy luopumiseen.koira ei varsinaisesti sovi kaupunkioloihin, ei edes "seurakoira". Mikään koirarotu ei ole pehmoeläin.
- kt.
kompromissi kirjoitti:
Kasvattajat eivät todellakaan ole homogeeninen joukko. On kasvattajia ja "kasvattajia" ja pennuttajia. Vähemmistönä ensin mainittujen joukossa ovat ne, joiden mielestä näyttelymenestys on tärkein koiran ansio.
Suomessa on arviolta puoli miljoonaa rotukoiraa. Kuinkahan monen koiran perusteella olet päätellyt, että kalliiden koirien kasvattajat ovat muita hanakammin innostamassa kasvattien omistajia näyttelyihin tai kokeisiin? Jos olisivat, johtuisikohan tämä siitä, että he ovat "tavallisia" pennuttajia kiinnostuneempia siitä, millaisia kasvatteja ovat saaneet aikaan.
Ja jos et satu tietämään, niin kerronpa, että helpoiten rahaa ansaitsevat pennuilla juuri nämä kotikoirien pennuttajat, joiden kulut kasvatustyöstä ovat vähäisimmät, sekä muodikkaiden sekoitusten teettäjät, jotka ottavat pennusta lähes tai täysin rotukoiran hinnan voivat huoletta teettää pennut myös jokaisesta juoksusta.
Rescue-koiria ei tuoda maahan niinkään kysynnän vuoksi, vaan kyseenalaisen eläinrakkauden varjolla. Miksikö kyseenalaisen? Sen vuoksi, että koiria laiminlyövät maat saisivat hoitaa koiraongelmansa itse.Mihin perustat käsityksesi siitä, että kasvattajien vähemmistön mielestä näyttelymenestys olisi koiran tärkein ansio? Siis kalliiden rotujen kohdalla. Joku tilasto?
Suomen puolesta miljoonasta rotukoirasta läheskään kaikki eivät kuulu niihin kalliisiin rotuihin joista mainitsin. Pois jäävät mm. metsästys- ja käyttörodut. Voit mennä selailemaan kalliimpien rotujen kasvattajien kotisivuja ja verrata niitä halvimpien rotujen kasvattajien kotisivuihin. Kyllä niissä hintavien seurakoirarotujen kasvattajien kotisivuilla mainitaan melko usein pennut myytävän näyttelyistä kiinnostuneisiin koteihin. Jos vertaat vaikkapa käyttöön tarkoitetun Saksanpaimenkoiran tai jonkun metsästysrodun kasvatusta johonkin muodikkaaseen seurakoirarotuun, saatat itsekin ymmärtää kumman kohdalla näyttelyillä on keskeisempi asema.
Rescuekoiria tuodaan maahan sekä kysynnän, että eläinrakkauden vuoksi. Molemmat ovat hyviä syitä. Ulkomailta on saatavilla sellaisia sekoituksia, joilla on runsaasti halukkaita ottajia.
En nyt oikein ymmärrä, mitä tekemistä luulollasi siitä, kuka helpoiten tekee rahaa, on tämän ketjun aiheen kanssa.
Siinähän ei ole mitään vikaa, jos kasvattaja innostaa harrastuksiin tai näyttelyihin. Kunhan innostaminen ei muutu vaatimuksiksi ja painostukseksi. Koiran omistajan on hyvä tiedostaa, että koiraa koskevat päätökset kuuluvat hänelle. Kasvattaja on vain henkilö, joka on myynyt koiran ja saadessaan koko myyntihinnan kasvattaja on luopunut oikeuksistaan koiran suhteen. - tehokkaammin
kompromissi kirjoitti:
Minun osaltani tämä keskustelu päättyy tähän.
Totean kuitenkin vielä, että näyttelyissä arvioidaan koiran ulkomuotoa, pienemmältä osin luonnetta. Luonteen osuutta arvioinnissa on aivan viime aikoina lisätty. Muita ominaisuuksia näyttelyissä ei tietenkaan ole tarkoituskaan mitata, eikä hyvä ulkomuoto pilaa koiran luonnetta!
Eläinlääkäri puolestaan tekee terveystarkastukset, koetuomari arvioi käyttöominaisuuksia, luonnetestituomari luonnetta.
"Bellan pennuttajat" osaavat hämmästyttävän taitavasti sahata linssiin tietämättömiä ja yksinkertaisia ihmsiä tekemällä ansion omista laiminlyönneistään koiran ulkomuodon ja terveyden selvittämisen suhteen. "Me ei vaan oo haluttu käyttää tätä näyttelyissä, ku ne on niinku rääkkäystä ja tään vanhemmatki on ollu aina terveitä." Niinpä niin.yksinkertaisia ja tietämättömiä ihmisiä sahaavat silmiin ne, jotka liioittelevat näyttelyiden merkitystä ja kuvittelevat koiran muuttuvan jotenkin paremmaksi tittelien myötä.
Mut kun tää on valio ja kaikkee. Jaa mikä terveys. Niinpä niin. - kuka ei
sakemaanikko kirjoitti:
neuvoja voi tarvita esim. jos koira on ensimmäinen koira, rotua josta ei ole aikaisempaa kokemusta, sukupuolta josta ei ole aikaisempaa kokemusta jne. Kukaan meistä ei ole seppä syntyessään. Yleensä siitä, harrastetaanko koiran kanssa vai ei sovitaan jo pentua valittaessa. Hyvä kasvattaja osaa valita oikean pennun oikeaan kotiin. Jos kaikki kasvattajat olisivat hyviä kasvattajia ja kaikki pennunostajat hyviä kaiken tietäviä koiranomistajia, olisiko tämäkään suomikaksneljän keskustelu olemassa?
Maalaisjärkeä käyttämällä koiran kanssa pärjää mainiosti. Jos ei maalaisjärkeä löydy, voi toki kasvattajan neuvoihin turvautua.
Harrastaminen ei ole, tai sen ei pitäisi olla, kasvattajan ja omistajan välinen sopimusasia. Harrastaminen on koiran omistajan itsenäinen päätös. Toki silloin on asia eri, jos haetaan harrastuskoiraa. - paitsi sinä
tehokkaammin kirjoitti:
yksinkertaisia ja tietämättömiä ihmisiä sahaavat silmiin ne, jotka liioittelevat näyttelyiden merkitystä ja kuvittelevat koiran muuttuvan jotenkin paremmaksi tittelien myötä.
Mut kun tää on valio ja kaikkee. Jaa mikä terveys. Niinpä niin.En tunne ainoatakaan näyttelyharrastajaa, joka luulisi koiran jotenkin muuttuvan tittelien myöstä. Ei tarvitse olla kummoinen järjenjättiläinen ymmärtääkseen, että geenikään koiran perimässä ei muutu, vaikka sillä olisi kilometrien pituinen tittelirivi!
- et vain tiedä
paitsi sinä kirjoitti:
En tunne ainoatakaan näyttelyharrastajaa, joka luulisi koiran jotenkin muuttuvan tittelien myöstä. Ei tarvitse olla kummoinen järjenjättiläinen ymmärtääkseen, että geenikään koiran perimässä ei muutu, vaikka sillä olisi kilometrien pituinen tittelirivi!
Minä tunnen monia jotka moista kuvittelevat.
- .........
**** kirjoitti:
Siis näyttelyt lähentelee eläinrääkkäystä, koiran pitää tietyssä ja täysin luonnottomassa asennossa seisoskella ja vielä pitää sietää että suuhun tulee katsomaan täysin vieras ihminen. Kyllä mielestäni vastuuta on se, että myy koiransa hyvään perheeseen, jossa koira saa elää koiramaista elämää, saa hoitoa ja huolenpitoa ja koulutetaan tervepäiseksi koiraksi. Eikä sitä kukaan kielläkään, etteikö kasvattajalla ole oikeutta olla kiinnostunut pennun elämästä, mutta näyttelyt eivät ole koiria varten, turha kenenkään tulla sellaista väittämään, ne on turhamaisia ihmisiä varten, jotka haluavat jotain muuta kuin sen maailman ihanimman kaverin.
Juuri tätä mieltä minäkin olen, siksi en pidä ajatuksesta viedä koiraani näyttelyihin.. En tarvitse ketään arvostelemaan koirani ulkonäköä, en tee sillä tiedolla mitään (eikä tee muuten kukaan muukaan, sillä koira ei ole käytettävissä jalostukseen).. Olen myös kuullut, että joitakin koiria ihan tosissaan rääkätään esim. jättämällä suurimmaksi osaksi ajasta häkkiin ettei turkki mene pilalle näyttelyitä varten!
Jos taas haluan testata koirani luonnetta, niin luonnetestit on olemassa (sinne olemmekin menossa, kunhan poju ehtii täyttämään 2).
Tuolla joku arveli, etten olisi itse aikaisemmin ollut koiranäyttelyssä, niin se on kyllä tosi, enkä koskaan aio sinne mennäkään. En henkilökohtaisesti arvosta missikisoja ym kauneus kilpailuja, joten miksi minun pitäisi arvostaa koiranäyttelyitä? Mitä ne näyttelyt eroavat missikisoista? - .........
......... kirjoitti:
Juuri tätä mieltä minäkin olen, siksi en pidä ajatuksesta viedä koiraani näyttelyihin.. En tarvitse ketään arvostelemaan koirani ulkonäköä, en tee sillä tiedolla mitään (eikä tee muuten kukaan muukaan, sillä koira ei ole käytettävissä jalostukseen).. Olen myös kuullut, että joitakin koiria ihan tosissaan rääkätään esim. jättämällä suurimmaksi osaksi ajasta häkkiin ettei turkki mene pilalle näyttelyitä varten!
Jos taas haluan testata koirani luonnetta, niin luonnetestit on olemassa (sinne olemmekin menossa, kunhan poju ehtii täyttämään 2).
Tuolla joku arveli, etten olisi itse aikaisemmin ollut koiranäyttelyssä, niin se on kyllä tosi, enkä koskaan aio sinne mennäkään. En henkilökohtaisesti arvosta missikisoja ym kauneus kilpailuja, joten miksi minun pitäisi arvostaa koiranäyttelyitä? Mitä ne näyttelyt eroavat missikisoista?Käsi ylös ne, jotka ovat valmiita laittamaan vauvansa missbaby- kisoihin... Tai joku vauvanäyttely, jossa arvioidaan miten hyvin vauva konttaa ja istuu.. Miinuspisteitä siitä, jos vauva ei malta olla paikallaan..
- mielipide...
aloittajakin kirjoitti:
ole jo auttanut kasvattajaa ostamalla pennun, mitä velvollisuuksia vielä pitäisi kasvattajaa kohtaan olla. Kaikki eivät, ilmeisesti ei aloittajakaan, ole ostanut näyttelyesinettä vaan koiran seuraksi sekä kotiin että lenkille. Kasvattajat taas haluavat noilla näyttelyillä itselleen mainetta ja voivat seuraavista pennuista taas pyytää enemmän. Minulla on ollut sekarotuisia ja rotukoiria, yksikään ei ole koskaan näyttelyssä käynyt, en tarvitse näyttelytuomaria sanomaan että koirani on komea, kauneus on kuitenkin katsojan silmissä. Ja kyllä siihen tuomarointiin vaikuttaa myös, onko tuomarilla tuttuja siellä näyttämässä koiraansa, tottakai se tutun koira voittaa.
Tuo on ihan totta, että tutun koira useasti voittaa. Samoin olen huomannut, että koira ei enää pelkästään vaikuta vaan myös se henkilö joka koiran esittää, jos tuomari ei pidä hänestä niin koira ei pärjää. Tuomareina on usein sellaisia henkilöitä jotka myös kasvattaa koiria. Tiedän monta tapausta, jossa on ollut näyttely jossain vaikka kuukausi sitten ja tietty koira ei ole pärjännyt. Seuraavassa näyttelyssä tämän tietyn koiran kasvattaja on tuomarina ja sen edellisen näyttelyn tuomarin kasvatti on mukana niin tuomari ei "kostosta" anna kyseisen koiran pärjätä, vaikka olisi ihan selvästi paras! En osannut tuon paremmin selittää.
Saan nyt kaikkien näyttelyihmisten vihat päälleni näillä kommenteilla, mutta niin asia ikävä kyllä on... itse en koiraani näyttelyissä ole käyttänyt mutta tuttavat käyvät ja siksi tiedän.. ja itsekkin välillä kuljen näyttelyissä katsomassa, vaikka en osallistu. - sakemaanikko
kuka ei kirjoitti:
Maalaisjärkeä käyttämällä koiran kanssa pärjää mainiosti. Jos ei maalaisjärkeä löydy, voi toki kasvattajan neuvoihin turvautua.
Harrastaminen ei ole, tai sen ei pitäisi olla, kasvattajan ja omistajan välinen sopimusasia. Harrastaminen on koiran omistajan itsenäinen päätös. Toki silloin on asia eri, jos haetaan harrastuskoiraa.kaikilla ihmisillä ei nykyään sitä maalaisjärkeä enää ole. Kaikki eivät edes ymmärrä koiran perustarpeita. En väittänyt, että harrastuksesta tehtäisiin jokin virallinen sopimus. En itse käytä koiriani näyttelyissä, paitsi se yksi ulkomuotoarvostelu on haettu. En silti ymmärrä noin kielteistä kantaa siihen, että kasvattaja haluaa palautetta kasvatustyölleen. Jos itse olisin kasvattaja ja pennun ostaja suhtautuisi noin kielteisesti, alkaisin epäillä, onko kaikki ihan ok.
- sakemaanikko
......... kirjoitti:
Juuri tätä mieltä minäkin olen, siksi en pidä ajatuksesta viedä koiraani näyttelyihin.. En tarvitse ketään arvostelemaan koirani ulkonäköä, en tee sillä tiedolla mitään (eikä tee muuten kukaan muukaan, sillä koira ei ole käytettävissä jalostukseen).. Olen myös kuullut, että joitakin koiria ihan tosissaan rääkätään esim. jättämällä suurimmaksi osaksi ajasta häkkiin ettei turkki mene pilalle näyttelyitä varten!
Jos taas haluan testata koirani luonnetta, niin luonnetestit on olemassa (sinne olemmekin menossa, kunhan poju ehtii täyttämään 2).
Tuolla joku arveli, etten olisi itse aikaisemmin ollut koiranäyttelyssä, niin se on kyllä tosi, enkä koskaan aio sinne mennäkään. En henkilökohtaisesti arvosta missikisoja ym kauneus kilpailuja, joten miksi minun pitäisi arvostaa koiranäyttelyitä? Mitä ne näyttelyt eroavat missikisoista?koirasi kasvattaja haluaa käyttää sen yhdessä näyttelyssä, hän vain haluaa saada tekemästään työstä palautetta. Eiköhän meistä jokainen halua.
- sakemaanikko
......... kirjoitti:
Käsi ylös ne, jotka ovat valmiita laittamaan vauvansa missbaby- kisoihin... Tai joku vauvanäyttely, jossa arvioidaan miten hyvin vauva konttaa ja istuu.. Miinuspisteitä siitä, jos vauva ei malta olla paikallaan..
olisin ostanut lapseni lapsenkasvattajalta, saattaisin viedäkin.
- paitsi sinä
et vain tiedä kirjoitti:
Minä tunnen monia jotka moista kuvittelevat.
Sitten meillä on todella erilainen tuttavapiiri: niitä joilla on jotain korvien välissä ja niitä, joilla ei ole.
- kasvattajaa....
kompromissi kirjoitti:
Kasvattajat eivät todellakaan ole homogeeninen joukko. On kasvattajia ja "kasvattajia" ja pennuttajia. Vähemmistönä ensin mainittujen joukossa ovat ne, joiden mielestä näyttelymenestys on tärkein koiran ansio.
Suomessa on arviolta puoli miljoonaa rotukoiraa. Kuinkahan monen koiran perusteella olet päätellyt, että kalliiden koirien kasvattajat ovat muita hanakammin innostamassa kasvattien omistajia näyttelyihin tai kokeisiin? Jos olisivat, johtuisikohan tämä siitä, että he ovat "tavallisia" pennuttajia kiinnostuneempia siitä, millaisia kasvatteja ovat saaneet aikaan.
Ja jos et satu tietämään, niin kerronpa, että helpoiten rahaa ansaitsevat pennuilla juuri nämä kotikoirien pennuttajat, joiden kulut kasvatustyöstä ovat vähäisimmät, sekä muodikkaiden sekoitusten teettäjät, jotka ottavat pennusta lähes tai täysin rotukoiran hinnan voivat huoletta teettää pennut myös jokaisesta juoksusta.
Rescue-koiria ei tuoda maahan niinkään kysynnän vuoksi, vaan kyseenalaisen eläinrakkauden varjolla. Miksikö kyseenalaisen? Sen vuoksi, että koiria laiminlyövät maat saisivat hoitaa koiraongelmansa itse.Itse aktiivisena koiraihmisenä ja paljon näyttelyitä kiertävänä tulevana kasvattajana olen tehnyt havainnointieni perusteella seuraavanlaisen karkeahkon kasvattaja-jaon:
Ryhmä 1, tosissaan koirien asialla: On ihan oikeasti kiinnostunut rodun tason parantamisesta. Heille on tärkeää että koira on terve, hyväluonteinen ja rotumääritelmän mukainen. He näkevät vaivaa kasvattamansa rodun eteen eivätkä käytä matadorjalostusta. He harrastavat koiriensa kanssa, käyvät luonnetesteissä, kokeissa ja/ tai näyttelyissä. Heidän koiransa kasvavat sisätiloissa ihmisten keskellä eivätkä ole pelkkiä häkkikoiria. Heille koirien hyvinvointi on tärkeää.
Ryhmä 2, menestys on tärkeintä: Näyttelee että olisi muka kiinnostunut rodun tason parantamisesta. Heille on kuitenkin tärkeintä menestys (kisoissa tai näyttelyissä). Parhaat koirat he pitävät itse, muut myydään eteenpäin. Koirien vikoja peitellään tai salaillaan.
Ryhmä 3, pennuttajat: Heille on tärkeintä saada pennuista mahdollisimmän hyvä tuotto. Yhdistelmällä ei ole niin väliä ja samaa urosta saatetaan käyttää kymmeniä kertoja. He eivät käy kokeissa/ näyttelyissä eikä heidän koirillaan ole terveystutkimustuloksia. Tässä on kasvattaja joka ei taatusti kysele perään kuulumisia!
Ryhmä 4, pentutehtailijat ja trokarit: ovat niitä jotka kasvattajavat pentuja epäinhimillisssä oloissa tai tuovat niitä muualta myytäviksi. Heille ei merkitse koiran kärsimys mitään, vain se että koirasta saa mahdollisimman paljon voittoa. He eivät päästä pennunostajaa kotiinsa, vaan myyvät tuotoksensa hotelleista tai huoltoasemien parkkipaikoilta. Pentujen emot voivat elää yhtä kauheissa oloissa (tai vielä pahemmissa) kuin tarhaketut. - Vinkittäjä
......... kirjoitti:
Juuri tätä mieltä minäkin olen, siksi en pidä ajatuksesta viedä koiraani näyttelyihin.. En tarvitse ketään arvostelemaan koirani ulkonäköä, en tee sillä tiedolla mitään (eikä tee muuten kukaan muukaan, sillä koira ei ole käytettävissä jalostukseen).. Olen myös kuullut, että joitakin koiria ihan tosissaan rääkätään esim. jättämällä suurimmaksi osaksi ajasta häkkiin ettei turkki mene pilalle näyttelyitä varten!
Jos taas haluan testata koirani luonnetta, niin luonnetestit on olemassa (sinne olemmekin menossa, kunhan poju ehtii täyttämään 2).
Tuolla joku arveli, etten olisi itse aikaisemmin ollut koiranäyttelyssä, niin se on kyllä tosi, enkä koskaan aio sinne mennäkään. En henkilökohtaisesti arvosta missikisoja ym kauneus kilpailuja, joten miksi minun pitäisi arvostaa koiranäyttelyitä? Mitä ne näyttelyt eroavat missikisoista?Siis oletko tosissasi tekemässä itse päätöksiä siitä mitä koirasi suhteen tehdä, sen perusteella,
että olet kuullut juoruna joidenkin toisten harvojen tapausten tekevän tämän asian tiimoilta jotain aivan vallan täysin päättömiä ? Ethän sinä tuskin ole aikeissa sellaisia tehdä, miksi ihmeessä sellaisten toisten tekemisten pitäisi sinun tekemisiisi vaikuttaa ja päätöksiisi ?! Et kai väitä kasvattajan tehneen niin ?
Jos joku hakkaa lapsiaan tai harrastaa insestiä, olisitko sen perusteella tekemättä itse lapsia .... ?! tai vastaavaa. En nyt keksi ihan sopivaa vertausta, sorry ..
Saako udella miksei voi olla lainkaan saatavissa jalostukseen ? Onko sillä jokin luonnevika tai paha sairaus ? Eikö koiraa voisi pari kertaa käyttää näytillä ja mikäli kasvattaja on niin ihastunut kasvattiinsa, etkö ole lainkaan mielissäsi ? Eikö ole kiva, että sinulle sattui pentueen lupaavin koira ? Kasvattajan mielestä se menee totaalisesti hukkaan jokaisessa mielessä rodunjalostuksen apuna, jollei siitä saada edes näyttelyarvostelua kertomaan siitä, miten hyviä yhdistelmän kärkipäästä tuli, saati sitten jollei sitä saada edes yhtä kertaa käyttämään sukua jatkamaan. Täytyy sanoa, koira meni varmaan väärille ihmisille. Ikävä sanoa. Kasvattajan kanssa olisi fiksuinta sopia, hän saisi maksusta spermaa kasvatistaan, ja kumpikin osapuoli voisi hyvillä mielin tehdä sitten mitä tahtoo. Kaikki voittaisivat, kukaan ei häviäisi, kaikilla se mitä eniten tahtoisitte.
Siinä olet väärässä, etteikö sillä tiedolla tekisi kukaan muukaan mitään.
Rodussa kasvattajat ja jalostustoimikunta tekevät sillä tiedolla "jotain".
Näyttelyssä käyttämisestä koira omasta jalostuskäytöstä huolimatta on se apu ja pointti asiassa, että siitä saadaan yksinkertaisesti virallinen arvio mm rotuyhdistyksen vuosikirjaan. Kirjallinen arvostelu, mistä kuka tahansa emän ja isän periyttämisestä kiinnostunut kasvattaja tai tuleva suvun jomman kumman puolta olevien _pentujen ostaja_ voi saada arvokasta tietoa siitä, millaisen rakenteisia suvussa lähellä on esiintynyt.
Missikisoissa idiootit blondinaivoilla varustetut, silikonitissejä itselleen laitatelleet bimbot hakevat itselleen "kuuluisuutta" ja jotain millä ratsastaa lehtiin ja metsästää a. rahaa ja b. miehiä.
Koiran arvosteleminen näyttelyissä lähtee lähtöajatuksena jalostuksen apuvälineenä toimimisesta, jotta tämä tiedon keruu palvelisi paremman rakenteen jalostusta rotuun.
- Sittenhän on arvioitu
Kasvattaja varmaan mielellään myös haluaa kehittää ja jalostaa rotua ja yhtenä osana sitä on arvioittaa mahdollisimman monet pentueiden koirat edes yhdessä näyttelyssä, vaikkei niillä sitten sukua jatketakaan. Olemme oman koiramme kanssa toimineet juuri näin ja kasvattaja oli oikein tyytyväinen kun saa meidänkin koiramme arvioitettua näyttelyssä ja tulokset sukutauluun.
- Käyn näyttelyissäkin.
Lainaus:
"Kuinkahan monen koiran perusteella olet päätellyt, että kalliiden koirien kasvattajat ovat muita hanakammin innostamassa kasvattien omistajia näyttelyihin tai kokeisiin? Jos olisivat, johtuisikohan tämä siitä, että he ovat "tavallisia" pennuttajia kiinnostuneempia siitä, millaisia kasvatteja ovat saaneet aikaan."
^ Tässä varsin osuva huomio yllä olevan lisäksi. Kasvatettavien koirien terveyteen panostaminen EI heikenny/poistu sillä, että koira käy MYÖS sekä ulkomuotonsa että rodulle tärkeiden kehittämis-/seurantamahdollisuuksien mukaisesti käyttöominaisuuksiensa puolesta arvioitettavana. Mikä ihmeen näyttelyvastaisuus tällä aloittajallakin oikein on takanaan tai mihin todellisuuteen perustuva? Jos ihminen on noinkin aktiivinen koiraihminen (onko sitä oikeasti?), että käy koiran kanssa luonnetestissä, tietää sen ikärajan olevan 2 v. ja osaa jopa kirjoittaa kastroinnin oikein, luulisi sivistystä ja koiratietoutta olevan sen verran muutenkin, että ymmärtää koirien VASTUULLISEN kasvatuksen tarvitsevan ERILAISIA mittaustuloksia, jotta rotua ja sen ominaisuuksia voidaan jatkossa kehittää yhä paremmaksi. Miksi kasvattajien toiminta, kun toivovat ja pyrkivät saamaan tietoa työnsä tuloksista, on mielestänne moraalitonta?!?
Moraalia punnitsisin ennemminkin ostajien taholta: miksi te olette tahtoneet ostaa juuri ko. rotuisen koiran ja juuri joltain tietyltä kasvattajalta, monesti vielä jalostustietojärjestelmän ja kasvattajan kotisivuilla esiintuotujen rotutietojen perusteella? Usein siis siksi, että tuolla kasvattajalla on NÄYTTÖÄ kasvateistaan niin terveyden, luonteen kuin ulkoisten ominaisuuksiensa suhteen.
Sairasrakenteisella koiralla ei tämänkään ketjun aloittaja harrastaisi agilityä tai luonnevikaista ei päästettäisi luonnetestin aloitusosiota pidemmälle! Ja sitten joku/jotkut täällä kehtaa kommentoida, että "kun koira on maksettu, ei kasvattajalle kuulu pätkänkään vertaa, mitä koirasi kanssa teet" tai että "rahan antaminen vastineeksi koiranpennusta on kasvattajan "auttamista". Yäk, mitä ajattelutapaa täällä viljelläänkään! Ihan kuin kasvattajien ensisijainen ajattelumalli ja tehtävä olisi vain saada tuupattua pentunsa ensimmäiselle mahdolliselle, joka erehtyy niitä kysymään. Pentutehtailussa toimitaan kaiketi noin ja niillä "kasvattajilla" on ihan oma ostajakuntansakin pennuilleen - juuri näitä välinpitämättömiä Koira_On_Mun_Lenkkikaveri -ajattelumallin omaavia ihmisiä, joiden mielestä koiran ei kuulu maksaa mitään, näyttelyt ovat missikisoja ja turkinhuoltaminen kuuluu vain näyttelyissä käyvien koirien etuuksiin. Kissanpaskat!
Onnekseen moni kasvattaja uskaltaa karsia epäkelvot ostajaehdokkaatkin, jotta vältytään näiltä tämän ketjun kaltaisilta murheellisilta jatkotoimilta ja -keskusteluilta. Mitä ihmettä uroskoira tekee perheessä, joka olettaa nyt vielä pentuikäisen koiransa tulevan harrastamaan vahinkoastumisia tai että sen kanssa tulee ongelmia, ellei sitä kastroida?!?! Miksi ihmeessä tuossa perheessä ylipäätään on sitten tuo (komea) uros?! Eiköhän koira ole alunperinkin väärässä osoitteessa... Harmi koiran kasvattajalle ja harmi ko. rodulle, mikä mahtaa ollakaan, kun omistajan suhtautuminen on vähintäänkin erikoista monessakin suhteessa. No, eiköhän tuon koiran kasvattajakin osaa jatkossa olla tarkempi ja tarvittaessa tylympi, eli valitsee todennäköisesti laajempaa näkemystä omaavia ostajia pennuilleen, joiden ei tarvitse pulinapastoilla narista "kenellä on oikeus koiran asioihin, kun se on maksettu". Sorry, mutta aika raivostuttavan itsekästä tämänkaltainen toiminta kyllä on! - helppo käydä
Käyn näyttelyissäkin. kirjoitti:
Lainaus:
"Kuinkahan monen koiran perusteella olet päätellyt, että kalliiden koirien kasvattajat ovat muita hanakammin innostamassa kasvattien omistajia näyttelyihin tai kokeisiin? Jos olisivat, johtuisikohan tämä siitä, että he ovat "tavallisia" pennuttajia kiinnostuneempia siitä, millaisia kasvatteja ovat saaneet aikaan."
^ Tässä varsin osuva huomio yllä olevan lisäksi. Kasvatettavien koirien terveyteen panostaminen EI heikenny/poistu sillä, että koira käy MYÖS sekä ulkomuotonsa että rodulle tärkeiden kehittämis-/seurantamahdollisuuksien mukaisesti käyttöominaisuuksiensa puolesta arvioitettavana. Mikä ihmeen näyttelyvastaisuus tällä aloittajallakin oikein on takanaan tai mihin todellisuuteen perustuva? Jos ihminen on noinkin aktiivinen koiraihminen (onko sitä oikeasti?), että käy koiran kanssa luonnetestissä, tietää sen ikärajan olevan 2 v. ja osaa jopa kirjoittaa kastroinnin oikein, luulisi sivistystä ja koiratietoutta olevan sen verran muutenkin, että ymmärtää koirien VASTUULLISEN kasvatuksen tarvitsevan ERILAISIA mittaustuloksia, jotta rotua ja sen ominaisuuksia voidaan jatkossa kehittää yhä paremmaksi. Miksi kasvattajien toiminta, kun toivovat ja pyrkivät saamaan tietoa työnsä tuloksista, on mielestänne moraalitonta?!?
Moraalia punnitsisin ennemminkin ostajien taholta: miksi te olette tahtoneet ostaa juuri ko. rotuisen koiran ja juuri joltain tietyltä kasvattajalta, monesti vielä jalostustietojärjestelmän ja kasvattajan kotisivuilla esiintuotujen rotutietojen perusteella? Usein siis siksi, että tuolla kasvattajalla on NÄYTTÖÄ kasvateistaan niin terveyden, luonteen kuin ulkoisten ominaisuuksiensa suhteen.
Sairasrakenteisella koiralla ei tämänkään ketjun aloittaja harrastaisi agilityä tai luonnevikaista ei päästettäisi luonnetestin aloitusosiota pidemmälle! Ja sitten joku/jotkut täällä kehtaa kommentoida, että "kun koira on maksettu, ei kasvattajalle kuulu pätkänkään vertaa, mitä koirasi kanssa teet" tai että "rahan antaminen vastineeksi koiranpennusta on kasvattajan "auttamista". Yäk, mitä ajattelutapaa täällä viljelläänkään! Ihan kuin kasvattajien ensisijainen ajattelumalli ja tehtävä olisi vain saada tuupattua pentunsa ensimmäiselle mahdolliselle, joka erehtyy niitä kysymään. Pentutehtailussa toimitaan kaiketi noin ja niillä "kasvattajilla" on ihan oma ostajakuntansakin pennuilleen - juuri näitä välinpitämättömiä Koira_On_Mun_Lenkkikaveri -ajattelumallin omaavia ihmisiä, joiden mielestä koiran ei kuulu maksaa mitään, näyttelyt ovat missikisoja ja turkinhuoltaminen kuuluu vain näyttelyissä käyvien koirien etuuksiin. Kissanpaskat!
Onnekseen moni kasvattaja uskaltaa karsia epäkelvot ostajaehdokkaatkin, jotta vältytään näiltä tämän ketjun kaltaisilta murheellisilta jatkotoimilta ja -keskusteluilta. Mitä ihmettä uroskoira tekee perheessä, joka olettaa nyt vielä pentuikäisen koiransa tulevan harrastamaan vahinkoastumisia tai että sen kanssa tulee ongelmia, ellei sitä kastroida?!?! Miksi ihmeessä tuossa perheessä ylipäätään on sitten tuo (komea) uros?! Eiköhän koira ole alunperinkin väärässä osoitteessa... Harmi koiran kasvattajalle ja harmi ko. rodulle, mikä mahtaa ollakaan, kun omistajan suhtautuminen on vähintäänkin erikoista monessakin suhteessa. No, eiköhän tuon koiran kasvattajakin osaa jatkossa olla tarkempi ja tarvittaessa tylympi, eli valitsee todennäköisesti laajempaa näkemystä omaavia ostajia pennuilleen, joiden ei tarvitse pulinapastoilla narista "kenellä on oikeus koiran asioihin, kun se on maksettu". Sorry, mutta aika raivostuttavan itsekästä tämänkaltainen toiminta kyllä on!Itsekästä toimintaa on kasvattajien taholta vaatia pennun ostajaa harrastamaan kasvattajalle mieluisia asioita. Valitettavasti on olemassa niin hölmöjä ostajia, jotka ensin maksavat pennusta kiskurihinnan ja sitten vielä uhraavat aikaansa ja lisää rahaa kasvattajan miellyttämiseen.
Parhaiten tuollaisilta itsekkäiltä kasvattajilta välttyy niin, että jos kasvattaja haluaa myymälleen koiralle näyttelytuloksen tai terveystarkastukset, antaa kasvattajan vapaasti omalla kustannuksellaan hankkia ne. Jos kyseessä on rotua todella rakastava kasvattaja, joka haluaa panostaa kasvatukseen, hän myös ne hankkii. Yleensä mielenkiinto tulosten hankkimiseen katoaa nopeasti, jos kasvattajan pitää omaa kukkaroaan raottaa tai nähdä vaivaa. Jos taas kasvattaja suostuu, voit onnitella itseäsi. Olet löytänyt hyvän kasvattajan. - mullekin pentu
helppo käydä kirjoitti:
Itsekästä toimintaa on kasvattajien taholta vaatia pennun ostajaa harrastamaan kasvattajalle mieluisia asioita. Valitettavasti on olemassa niin hölmöjä ostajia, jotka ensin maksavat pennusta kiskurihinnan ja sitten vielä uhraavat aikaansa ja lisää rahaa kasvattajan miellyttämiseen.
Parhaiten tuollaisilta itsekkäiltä kasvattajilta välttyy niin, että jos kasvattaja haluaa myymälleen koiralle näyttelytuloksen tai terveystarkastukset, antaa kasvattajan vapaasti omalla kustannuksellaan hankkia ne. Jos kyseessä on rotua todella rakastava kasvattaja, joka haluaa panostaa kasvatukseen, hän myös ne hankkii. Yleensä mielenkiinto tulosten hankkimiseen katoaa nopeasti, jos kasvattajan pitää omaa kukkaroaan raottaa tai nähdä vaivaa. Jos taas kasvattaja suostuu, voit onnitella itseäsi. Olet löytänyt hyvän kasvattajan.Olet löytänyt loistokasvattajan. Onnittelen! Haluat varmaan auttaa muitakin saamaan pennun näin mahtavasta paikasta. Kerropa siis kasvattajan nimi tai kennelnimi, niin me muutkin voimme kääntyä kasvattajasi puoleen, jos vain rotu natsaa omiin mieltymyksiimme.
- Liikaa pennunostajia!
mullekin pentu kirjoitti:
Olet löytänyt loistokasvattajan. Onnittelen! Haluat varmaan auttaa muitakin saamaan pennun näin mahtavasta paikasta. Kerropa siis kasvattajan nimi tai kennelnimi, niin me muutkin voimme kääntyä kasvattajasi puoleen, jos vain rotu natsaa omiin mieltymyksiimme.
Itsekästä on ostaa koira jos ajatellaan koiranpennun olevan kiskurihintainen ja ettei itselle saa koirasta tulla sitten minkäänmoisia kuluja: kunhan koira on terveeksi tutkituista, palkituista, luonne- ja käyttöarvioitetuista suvuista, ei vain vanhemmista.... Mitenkähän ihmeessä se kasvattaja niille teidän omistamillenne koirille, arvoisat ostajat, on hankkinut ne taustatiedot ja terveys- yms. tulokset, jonka perusteella olette maksaneet pennusta sen mitä pyydettiin? Miten se pentu voi olla kiskurihintainen, kun sen kasvattaja on ensin tehnyt kaiken työn pentusi eteen, maksanut itse maksunsa saadakseen kotiinne sen kiskurihintaisen, mutta (kuten kotisivuillanne ja blogeissanne) julkisesti kehumanne helvetin terve- ja hyväsukuisen koiran hankkimalla ensin korodun koiria, testatuttamalla, tutkituttamalla, valitsemalla jalostukseen sopivat koirat kaikkien niiden joukosta, jotka omistaa ja jotka se on MYÖS tutkituttanut ja testauttanut ja sitten se kasvattaja on vielä hoitanut astutukset, odotusajat, pennutuksen, 8 vikkoa pentuanne siruttaen, rekisteröiden, el.tarkastaen pentuset...? Ja sitten tulee ostaja, joka kirjoittaa suomipalstalla, että kasvattaja möi kiskurihintaisen pennun ja odottaa jumankauta, että mekin voitais joteskin edesauttaa rodun kehitystä! Ihmettelette, että miksi hitossa? Mehän ostettiin vaan tää terve ja rekattu, palkituista-tutkituista-terveistä vanhemmista oleva kiskurihintainen pentu kotikoiraksi eikä meidän tartte mitään tehdä (paitsi soittaa kasvattajalle vaikka keskellä yötä, kun ei tiedetä pitääkö koiran nojata vasemmalle vai oikealle jalalle kakatessaan tai kun se jahtaa häntäänsä että onks se sairas tai miks tää juo vielä yhdeltätoista illalla tai onks kivien syöminen terveellistä....). Joopa! Antaa vaan kasvattajien itse valita pentunsa ostajat ilman, että jokainen natiseva urpo niitä edes kysyy!
- kattomassa
harvinaisemman rodun urosta naapuripitäjässä, ja kun kaupoista tuli puhe, kasvattaja sanoi, että uuden omistajan pitää allekirjoittaa paperi, jossa hän vakuuttaa käyttävänsä ko. koiraa sen elinikänä VÄHINTÄÄN 4 eri näyttelyssä.
Mielestäni tuo kuulosti todella torkeältä, mutta toisaalta ymmärrettävää, kun kyseessä varsin harvinainen rotu.
Itse kun ei olla mitään himonäyttelyissäjuoksijoita, joten siinä mielessä ei hyvä meidän kannalta...
Eikä kyseessä ollut osaomistuskoira, vaan pentu olisi tullut ihan meille omaksi.- kasvattajan kanssa
ihan selväksi tämä näyttelyasia omalla kohdalla. Toki ymmärrän kasvattajaa, jos jostakusta kehittyy tosi lupaava junnu. Aatelisin ite niin, että pieni vaiva se näyttelyssä käynti on, jos olen saanut niin loistokoiran. Jos on jokin syy miksi et menisi, niin reilusti ja suoraan kerrot sen kasvattajalle, eipähän tarvi sitten vatvoa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 403834
- 1001809
Mira Luoti ja Julkkisselviytyjät 2017 - Ketä kuumottaa juuri nyt?
HS: Tässä ohjelmassa Mira Luoti kertoi kokeneensa seksuaalista väkivaltaa "PMMP-yhtyeen Mira Luoti kertoo Ylen uudessa641716- 1361645
- 971391
Törkeä eläinsuojelurikos Sonkajärvellä
Pohjois-Savossa Sonkajärvellä noin 40 kissaa ja reilut 10 koiraa on jouduttu lopettamaan kaltoinkohtelun vuoksi, kertoo321308MESTARI SIVALTAA JÄLLEEN
https://www.is.fi/politiikka/art-2000011436243.html Suomen ainoa Mestari lausuu tosiasiat Sannasta , Tuomiojasta ja hil3041194- 571155
Jotkut ihmiset pelkäävät syöpää sairastavaa
On hauskaa, kun kertoo jollekin, että "minulla on syöpä". Jotkut käyttäytyvät kuin se olisi tarttuva tauti. Eivät uskall1301072Julkisuuden henkilön päiväin päätös
Sitä vaan, että kyllä nyt kaikki tietävät kuka oli Eemeli Peltola (kansanedustaja, joka päätti päivänsä eduskuntatalossa2711021