Suoraan 4:n asteen kylmyydestä 26 asteen lämpöön ja loma alkoi. Ensimmäisenä päivänä oli sen verran kova tuuli, että meressä jäi käymättä, sittenpä siellä lilluttiin joka päivä useampaan kertaan. Hotellin alabaarista pääsee suoraan merenrantaan, mutta ikävä yllätys oli se, että aurinkotuolit olisivat maksaneet. Oma alusta paikan päältä ja hyvin pärjäsi sen aikaa, kun rannalla viitsi olla.
Hotelli sinällään siisti ja kukkia runsaasti. Molemmilla altailla ainakin tuohon aikaan riittävästi aurinkotuoleja, jotka olivat tukevaa puuta ja pehmein patjoin varustettu, hienoa! Allasbaarien juomapuoleen tutustuttiin, ei mitään erityisen halpaa, esim. ylempänä iso tuoppi 3 euroa. Syöty ei hotellilla kuin aamupala, joka tosin joka aamu oli presis samanlainen, mutta riitti hyvin aloittamaan päivän. Huoneessa oli parveke merelle päin ja siinä oli mukava illemmalla istuskella. Aurinko alkoi siihen porottamaan iltapäivällä kunnes laskeutui vuorten taa. Joka päivä nautimme oman kahvivälipalan parvekkeella.
Muuten aika kului lähiympäristöön tutustuen ja rentoutuen, rouvapuolisko hoiteli shoppaamisen, ei oikein jaksanut riekkua mukana. Ruokapolitiikkakin meni yhden puolueen piikkiin, sillä aiemmalla reissulla tutuksi tulllut Horiatikon porukka Agia Marinassa piti meistä niin hyvää huolta, että tarvetta ei muualle ollut mennä, mitä nyt Elafonissin reissulla. Horiatikossa pidettiin aina hauskaa ja suurilla erinomaisilla ruoka-annoksilla vatsa tuli välillä liiankin täyteen. No sen korjasi kävely takaisin, ruoka laskeutui, sai samalla liikuntaa ja tuli itsekin shoppailtua. Ei muuta kuin erityisterkut Dimitrille, Lindallle, Pedrolle, Steliokselle ja muille. Vaimon synttäritkin juhlittiin siellä. Sitä paitsi tällä kertaa myös Finnmatkat huomioi synttärin huoneeseen toimitetulla lahjaviinillä.
Aika kului kuin siivillä, kelit todella hyvät, pilviä ei näkynyt, lämmöt 26-30. Lämmintä oli Elafonissin retkelläkin, mutta tuuli kovasti ja merivesi oli melko kylmää verrattuna Plataniakseen. Hieno ranta kaikkinensa ja omanlaista extremeä matka vuoriston kautta sinne. Jylhiä maisemia, pikkukyliä, jyrkkiä pudotuksia ja ahdas tunneli. Paluumatkalla maltoimme pysähtyä Agia Sofian luolalla, jossa oli mukavan viileää, mutta melkoinen kiipeäminen.
By the way, hotellin käytävillä vastaan käveli eräs hra Tuomas Holopainen, emme häirinneet, sillä loma se on hänelläkin.
Ensi vuonna jos aikoo helpolla päästä, niin sama paikka, mutta ehkä hiukan eri aika.
Hotelli sinällään siisti ja kukkia runsaasti. Molemmilla altailla ainakin tuohon aikaan riittävästi aurinkotuoleja, jotka olivat tukevaa puuta ja pehmein patjoin varustettu, hienoa! Allasbaarien juomapuoleen tutustuttiin, ei mitään erityisen halpaa, esim. ylempänä iso tuoppi 3 euroa. Syöty ei hotellilla kuin aamupala, joka tosin joka aamu oli presis samanlainen, mutta riitti hyvin aloittamaan päivän. Huoneessa oli parveke merelle päin ja siinä oli mukava illemmalla istuskella. Aurinko alkoi siihen porottamaan iltapäivällä kunnes laskeutui vuorten taa. Joka päivä nautimme oman kahvivälipalan parvekkeella.
Muuten aika kului lähiympäristöön tutustuen ja rentoutuen, rouvapuolisko hoiteli shoppaamisen, ei oikein jaksanut riekkua mukana. Ruokapolitiikkakin meni yhden puolueen piikkiin, sillä aiemmalla reissulla tutuksi tulllut Horiatikon porukka Agia Marinassa piti meistä niin hyvää huolta, että tarvetta ei muualle ollut mennä, mitä nyt Elafonissin reissulla. Horiatikossa pidettiin aina hauskaa ja suurilla erinomaisilla ruoka-annoksilla vatsa tuli välillä liiankin täyteen. No sen korjasi kävely takaisin, ruoka laskeutui, sai samalla liikuntaa ja tuli itsekin shoppailtua. Ei muuta kuin erityisterkut Dimitrille, Lindallle, Pedrolle, Steliokselle ja muille. Vaimon synttäritkin juhlittiin siellä. Sitä paitsi tällä kertaa myös Finnmatkat huomioi synttärin huoneeseen toimitetulla lahjaviinillä.
Aika kului kuin siivillä, kelit todella hyvät, pilviä ei näkynyt, lämmöt 26-30. Lämmintä oli Elafonissin retkelläkin, mutta tuuli kovasti ja merivesi oli melko kylmää verrattuna Plataniakseen. Hieno ranta kaikkinensa ja omanlaista extremeä matka vuoriston kautta sinne. Jylhiä maisemia, pikkukyliä, jyrkkiä pudotuksia ja ahdas tunneli. Paluumatkalla maltoimme pysähtyä Agia Sofian luolalla, jossa oli mukavan viileää, mutta melkoinen kiipeäminen.
By the way, hotellin käytävillä vastaan käveli eräs hra Tuomas Holopainen, emme häirinneet, sillä loma se on hänelläkin.
Ensi vuonna jos aikoo helpolla päästä, niin sama paikka, mutta ehkä hiukan eri aika.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Me ollaan menossa samaiseen hotelliin heinäkuussa. Minkälainen ranta on siinä hotellin edessä? Onko se äkkisyvää vai lapsillekkin sopivaa? Jossain luki että lapsiystävällinen ja toisessa ettei kovinkaan lapsiystävällinen. Niin ota siitä sitten selkoa :-)
Oliko keittiössä mikroaaltouuni.
Aamupuuro olisi mukava keittää.
Ei ole mikroaaltouunia, pari pientä keittolevyä, hitaasti lämpiäviä :)