minkälaisia kokemuksia teillä on koiran kuolemasta? Mun saksanpaimenkoira Vili tekee kuolemaa, enkä tiedä miten ikinä tulen selviämään siitä..
kuolema
huolestunut
91464
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
aika parantaa
Tosiaan aika parantaa haavoja, arpeuttaa ainakin. Mulla just kaks viikkoo sitten piti päästää väsynyt, sairas koira (11,5 v) koirataivaaseen. Aluks tuntu tosi pahalta, mut nyt jo osaa ajatella niitä hyviä ja hauskoja hetkiä mitä meillä oli. Päätös siitä et pitää laskee irti oli tosi vaikee, mut kun sitä aattelee ni oli ihan oikein päästää pois nyt kun ei ollu vielä pahoja kipuja. Se oli palvelus parhaalle ystävälle...
Mun koira kuoli muutamia viikkoja sitten. Kyllä se kirpaisee ja pahasti. Mun ratkaisu oli hankkia toinen koira tilalle niin pian kuin suinkin, ja nyt on jo uusi kaveri talossa!
Mun koira jouduttiin lopettamaan äkillisen sairauden vuoksi. Tulin koulusta kotiin ja tutut tassunteputukset olivat yhtäkkiä poissa. Olin poissa tolaltani enkä voinut mennä kouluun muutamaan päivään. Perheemme oli niin tottunut koiriin että otimme muutaman kuukauden kuluttua uuden - ja muutaman kuluttua vielä toisenkin. Nyt nämäkin hauvelit ovat jo kymmenvuotiaita ja rakkaita kuin omat lapset. Pelottaa jo ajatuskin että kultamussukoista joutuu joskus luopumaan. Ei siitä ikinä pääse yli. Se vaan on elämää :(
Uskon, että kestät koirasi kuoleman paremmin, kun annat sen nukkua kivuttomasti pois. Älä pitkitä koirasi kärsimyksiä, niin kuin minä tein. Näin sinulle jää kaunis muisto hänen kuolemsataankin. Koirani kuolemasta tulee toukokuussa vuosi täyteen. Ikää sillä oli kahta kuukautta vaille 14v. Voimia sinulle
Jos koira on vielä elossa, olisin halukas ostamaan sen. Kauppasumma olisi luonnollisesti nimellinen mutta takaisin sille juhlavat hautajaiset. Koiran pitäisi kuitenkin olla elossa, raatoa en halua.
Mikä kysymys/tarjous tuo oikein on?
Minusta tuntuu että sinulla ei ole ihan puhtaat jauhot pussissa..
Elämä on kiertokulkua. Olet varmasti rakastanut koiraasi ja se sai elää hyvän elämän. Anna sen nyt juosta aukiolle, jolle polut päättyvät.
Lohtua voit saada tekemällä pienen työn, joka saattaa pelastaa ihmisen hengen.
http://www.amnistiapornigeria.org/
Tänään, on meillä surupäivä. Vein 13 vuotta vahan labbiksemme lopetettavaksi. Oli vaha vaivoja paljon, ei kipuja, ei tuskia, vaan ihan väsynyt muuten. Ratkaisun tekeminen oli vaikea. Jo vuosi sitten olin sitä mieltä ettei rakkaan koiran elämä ole enää sitä mitä pitää. Tänään ollaan sitten tultu tähän. Kynnttilät palavat ja mieli on apea. Poissa on paras ystävä. Lelut, hihnat, valjaat ym. ovat tuossa yhdessä. Koira poissa. Ei sanoja, ei mitään. Vain tosi paljon hyviä muistoja joita ei unohda koskaan. Sattuu, mutta tiedän, tämä olisi ollut edessä jo pian muutenkin. Kolmas koira josta luovun ja nyt sanon, ei enää koiraa meille... Siitä lupuminen tekee niin kipeää. Antakaa mun ulista.....AUUUUU