Kajaanin ja kainuun kaksoishallinon kustannusleikkuriin tulisi pikaisesti ottaa mallia isoveli Oulusta,jossa kuntatalouden tehostamistoimina tarjotaan kunnallistyöntekijöille jaettavaksi porkkanaa ,jonka arvo on euroissa mitattuna 7,5milj. euroa.
Päättäjät vaativat vastineeksi tehokkuutta,eikä vaatimus ole kohtuuton veronmaksajan näkökulmasta.
Malli sopisi suoraan Kajaaniinkin seuraavien vuosien toimintaohjeeksi,eikä edes tavoitelukuja tarvitsisi muuttaa.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu799607_page0.htm
Pelkällä kunnallis- ja kiinteistöveron nostamisella ei Kajaanissa taloutta tasapainoteta,vaan tehokkain tapa hillitä kustannuksia on saattaa kunnan eri toimialat vartioimaan toistensa rahankäyttöä,työmääriä ja etuisuuksia.
Mihin noita senttejä oikein menee?
Päättäjät vaativat vastineeksi tehokkuutta,eikä vaatimus ole kohtuuton veronmaksajan näkökulmasta.
Malli sopisi suoraan Kajaaniinkin seuraavien vuosien toimintaohjeeksi,eikä edes tavoitelukuja tarvitsisi muuttaa.
http://www.kaleva.fi/plus/juttu799607_page0.htm
Pelkällä kunnallis- ja kiinteistöveron nostamisella ei Kajaanissa taloutta tasapainoteta,vaan tehokkain tapa hillitä kustannuksia on saattaa kunnan eri toimialat vartioimaan toistensa rahankäyttöä,työmääriä ja etuisuuksia.
Mihin noita senttejä oikein menee?
Vastaukset 4
Vanhimmat
Niin, mutta kun se on muualla se. Oulussa ja vaikkapa Sotkamossa hallitaan asioiden hoito.
Kajaanissa on valta valunut kaikenmaailman populisteille ja käkkäräpäille kylähulluille, joiden ainoa tavoite on sotkea kaikki asiat tuhannen paskaksi ja sabotoida tavallisten ihmisten elämä.
Ei onnistu Kajaanissa positiivisen vireen kehittäminen niin kauan kuin kaikki vähänkin asioita eteenpäin vievät päätökset voidaan tyrmätä ruumisarkunkantajaisilla tai näännyttämällä itsensä nälkään.
Pitäisiköhän järjestää myös sellaisia tilaisuuksia, joissa pohdittaisiin niitä vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia miten myös tulopohjaa olisi mahdollista kehittää? Eikös ihmiset ole käyneet kalliita kouluja juuri sitä varten, että kun tuuriliito lopulta loppuu, niin voidaan ottaa tieto avuksi ja turvautua siihen?
Aina kuitenkin kansaa pidetään kykenemättöminä ja kelpaamattomina tekemään päätelmiä ja ajattelemaan sitä kuinka asioiden tulisi olla toisin.
Vaikka kysymyksessä on nytkin ennenkaikkea se, että hallintovirkamiesten toteuttamiskelpoiset ideat eivät enää yksin riitä siihen, että jokaisella on turvattu huominen.
Kun ollaan tilanteessa, jossa laiva on karilla tukevasti huolettoman luotsauksen, lepsun johtamisen ja tarmottoman miehistön ansiosta, niin silloin ei moottoriin enää kannata lisätä polttoainetta sentähden, että vielä muuutama sentti liikettä samaan suuntaan voitaisiin jatkaa.
Yleisesti tällöin tulisi miettiä se, kuinka pelastaa ensiksi heidät, joiden asema on kaikkein heikoin. Ja tämän jälkeen miettiä, mitkä olisivat ne tavat, joilla sitten muut voisivat jatkaa kyseiseltä karikolta eteenpäin.
Tai muuten edessä on tilanne, jossa tuulet ja korroosio lopulta rapauttavat paitsi aluksen, niin myös sen miehistön ja matkustajien toiveet siitä, että matkaa voitaisiin jatkaa, kunnes ollaan perillä.
Työntämällä velkaraha laivankannella tehtävään tarjoilutoimintaan, jää sen rakenteesta huolehtiminen toissijaikseksi toiminnaksi. Puhumattakaan niistä seikoista, jotka ovat olennaiset, että matkustajaliikenne ylipäätään olisi taloudellisesti kestävällä pohjalla ja kannattavaa.
Ainoa vaan, että nyt niitä vaihtoehtoja ei ole juuri aikaa mietiskellä. Niitä vaihtoehtoja olisi pitänyt olla jo silloin kun eräskin möläytti "ei kai me niin köyhiä olla". Ottamatta kantaa siihen mikä on mennyt oikein ja mikä väärin, niin kaikkien osapuolten kannalta nyt on liian myöhäistä. Housussa on ja pysyy.
Raikkaan 'Ei me niin köyhiä olla' sloganinin kehitti kaupunginhallituksen jäsen Marjatta Immonen. Minusta se on hyvä ohjelause kun maailmalla mennään ihan omilla rahoilla.
Mutta ehkä tällaiseen perseaukiseen tilanteeseen hieman turhan pröystäilevä.