Miksi Ubuntu? Miksi Kubuntu? Miksi ei "oikea" Linux?
Jos tekee töitä, tai vaan haluaa surffailla ja sellaista.
Jos tekee töitä, tai vaan haluaa surffailla ja sellaista.
Eri vaihdot
Haluan tietää
44928
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 22 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 44
Vanhimmat
....itsessäään ei oikein tee mitään ihminen joka töitä ja muuta tahtoo tehdä. Siksipä ytimen ypärille täytyy keräillä palikoita, ohjelmia ja muuta jännää ja niin syntyy linux käyttöjärjestelmä. Ubuntu, Kubuntu, Debian... mikä vain. Kaikilla niillä voi vaikka mitä puuhailla, valituissa "ensiasennus" paketeissa vain eroja jakeluiden välillä näin karkeasti kertoillen.
>...mitään ihminen joka töitä ja muuta tahtoo tehdä...
En ole vuosikausiin enään käyttänyt Windowsia mihinkään mikä liittyy työtehtäviin.
Kuitenkin tienaan voita leivänpäälle yksinomaan tietokoneilla tehtävällä työllä.
Ennen kuin alkaa tälläisiä väittelemään.
Tääläkään ei ole windowsia ollut käytössä millään koneella vuosiin ja hyvin on kameran kuvata, videokameran videot saatu koneelle ja editoitua. Netti surffailu ja tekstinkäsittely työt on saatu tehtyä ongelmitta.
Erilaisten media tiedostojen lataminen p2p verkoista onnistuu myös. Joten jos verkkossa voi surffaila. s-postia lähettää, erilaisia mediota katsoa että muokata, sekä tekstinkäsittely/taulukkolaskentaa, ohjelmointia sekä suunittelua. Joten mikä sellainen työ tai asia on mitä ei voi tehdä?
Kerran kylmä totuus on se että koko internet ja ympärillä olevat laitteet missä on sulatettuja ympäristöjä käytössä(laitteen käyttöjärjeselmä) on pääasiassa linux tai typistettynä linux mahdollistaa tällä hetkellä että windows käyttäjät voivat käyttää koneitaan.
Ennen kuin alkaa tälläisiä väittelemään.
Tääläkään ei ole windowsia ollut käytössä millään koneella vuosiin ja hyvin on kameran kuvata, videokameran videot saatu koneelle ja editoitua. Netti surffailu ja tekstinkäsittely työt on saatu tehtyä ongelmitta.
Erilaisten media tiedostojen lataminen p2p verkoista onnistuu myös. Joten jos verkkossa voi surffaila. s-postia lähettää, erilaisia mediota katsoa että muokata, sekä tekstinkäsittely/taulukkolaskentaa, ohjelmointia sekä suunittelua. Joten mikä sellainen työ tai asia on mitä ei voi tehdä?
Kerran kylmä totuus on se että koko internet ja ympärillä olevat laitteet missä on sulatettuja ympäristöjä käytössä(laitteen käyttöjärjeselmä) on pääasiassa linux tai typistettynä linux mahdollistaa tällä hetkellä että windows käyttäjät voivat käyttää koneitaan.
Tuskin sinä pelkkää Linux-nimistä kerneliä käytät. Olisikohan sinulla sittenkin jokin Linux-pohjainen käyttöjärjestelmä?
Onko siis nämä, "Ubuntu, Kubuntu, Debian... mikä vain." -sama kuin windowsissa: XP, Vista ja muut?
Joo ja ei.
Ubuntu on Linux-ytimen ympärille tehty käyttöjärjestelmä, joka käyttää oletustyöpöytänä Gnomea. Kubuntu muuten sama, mutta oletustyöpöytä on KDE.
Kaikki Ubuntu-johdannaiset lisäksi perustuvat Debianiin, joka on monen mielestä se ainoa ja oikea.
Ei ole niin väliä mitä käyttää, kaikkiin saa esim. kaikki samat ohjelmat asennettua.
Lukekaa Wikipediaa jos jokin asia on epäselvä :)
että upuntu ei ole yhtään sen kummoisempi kuin mikään muukaan linux jakelu. Sitä vain nyt sattuu kaiken maailman foliopipot ylistämään jostain hyvin omituisesta syystä.
Jokaista yleistä Linux-pohjaista käyttistä yhdistää sellainen asia, että ne tekevät jotain paremmin kuin muut jolla sitten onnistuvat turvaamaan paikkansa. Niitä harvinaisia yhdistää sitten se, että on jotain saksalaisten finninaamojen makuukammariprojekteja joita ei kukaan käytä.
Ubuntu eroaa edukseen tarjoamalla työpöydälle 3v tuen ilmaiseksi, multimediat saa vaivatta toimimaan ja on hyvin lokalisoitu. Tälläistä yhdistelmää ei löydy muista linuxeista.
> Ubuntu eroaa edukseen tarjoamalla työpöydälle 3v tuen ilmaiseksi, multimediat saa vaivatta toimimaan ja on hyvin lokalisoitu. Tälläistä yhdistelmää ei löydy muista linuxeista.
Tätä Matti on jaksanut selittää joka välissä. Tosi asia kuitenkin on että aika moni asentaa uudemman ei niin pitkän tuen version kun se ilmestyy.
Noin kahden vuoden tuki ajaa saman asian (kattaa lähes kaikki merkittävät jakelut). Päivittäminen kuitenkin on helppoa, oli kyse sitten mistä jakelusta tahansa.
Ja ei se *buntun pitkän tuen version päivittäminen seuraavaan samanlaiseen välttämättä aina onnistu, tämän Matti unohtaa mainita.
Multimediat saa toimimaan lähes jokaisella jakelulla helposti. Eli valitse joku jakelu, ja käytä sitä pidemmän aikaa. Jos et saa sitä toimimaan muutaman kuukauden jälkeen kuten haluat, vaihda se johonkin toiseen.
"Tosi asia kuitenkin on että aika moni asentaa uudemman ei niin pitkän tuen version kun se ilmestyy."
No sehän on ihan jokaisen oma asia. Kyllä niitä lyhyen tuen versioita myös on järkevää käyttää poikkeustapauksissa.
"Noin kahden vuoden tuki ajaa saman asian (kattaa lähes kaikki merkittävät jakelut)."
Ei aja, eikä kata. 2v tuki löytyy maksullisista käyttiksistä, openSusesta, CentOS:sta ja Debianista. Ja 2v on oikeasti aika vähän. Käytännössä kun tarvitaan vuosi ihan joustoa varten jos vaikka tarvitsee jonkun tutun konetta ylläpitää joka asuu jossain 500km päässä, ettei aina ole tavoitettavissa tai yrityskäytössä jossa pitää varmistua, että kaikki VARMASTI saa toimimaan seuraavaan julkaisuun. Joustoaikaa voidaan tarvita kaksikin vuotta. Näin on Microsoftilla käyttöjärjestelmän uusien julkaisujen ja poikkeuksellisesti oli myös Windows XP SP2:n kanssa, samoin muilla maksullisilla yrityskäyttiksillä.
"Multimediat saa toimimaan lähes jokaisella jakelulla helposti. Eli valitse joku jakelu, ja käytä sitä pidemmän aikaa. Jos et saa sitä toimimaan muutaman kuukauden jälkeen kuten haluat, vaihda se johonkin toiseen."
Muutama kuukausi.. LOL.. Nykypäivänä se on muutama minuutti, tai sitten heitetään menemään.
Ainoa asia mikä Ubuntussa on hyvää on sen lokalisoituminen. Muuten se on yliarvostettu ja yritetään tehdä wintoosan korvaajaa josta bukeja löytyy aivan riittämiin.
>...2v tuki löytyy maksullisista käyttiksistä, openSusesta, CentOS:sta ja Debianista
Mihin unohtui esim. Mint?
Kovin vähän tuntuu tämä sinun linjasi saavan kannatusta.
"Mihin unohtui esim. Mint?"
Löytyy siitäkin. Työ kyllä tehdään Canonicalilla, samaan tapaan kuin CentOS:n työ tehdään Red Hatilla.
>Työ kyllä tehdään...
Käytännössä KAIKKI Linuxiin liittyvä työ tehdään jossain muualla kuin jakelijoiden toimesta.
"Käytännössä KAIKKI Linuxiin liittyvä työ tehdään jossain muualla kuin jakelijoiden toimesta."
Nyt puhut höpöjä. Linux on pelkkä ydin ja käyttöjärjestelmissä siihen liittyvää työtä tehdään myös käyttisvalmistajien toimesta. Nimittäin nykymeininki on, että tietoturva-aukkoja pyritään paljon patchaamaan käyttiksen käyttämään versioon kun ytimen vaihtaminen kokonaan uudempaan saattaa aiheuttaa ongelmia muualla. Mintissä pöllitään Canonicalin tekemää työtä ja käyttävät heidän patchaamansa ydintä. Kuten myös muita Canonicalin ylläpitämiä komponentteja. Tästä syystä Mintille ei saa pitempää tukea kuin Ubuntulle koska se ei tee sitä työtä mitä se ylläpito vaatii.
> Ei aja, eikä kata. 2v tuki löytyy maksullisista käyttiksistä, openSusesta, CentOS:sta ja Debianista. Ja 2v on oikeasti aika vähän. Käytännössä kun tarvitaan vuosi ihan joustoa varten jos vaikka tarvitsee jonkun tutun konetta ylläpitää joka asuu jossain 500km päässä, ettei aina ole tavoitettavissa tai yrityskäytössä jossa pitää varmistua, että kaikki VARMASTI saa toimimaan seuraavaan julkaisuun.
Yrityskäyttö on tasan eri asia kuin kotikäyttäjä.
Päivitys vaikka puolen vuoden välein ei ole ongelma jos ylläpitäjä osaa hoitaa asiansa.
> Muutama kuukausi.. LOL.. Nykypäivänä se on muutama minuutti, tai sitten heitetään menemään.
Tätä juuri ajoin takaa.
(*buntua et saa muuten saa toimimaan kunnolla muutamassa minuutissa)
Eli lyhyesti tiivitettynä: V*ttuako mitään kolmen vuoden tuella tekee ;)
"Yrityskäyttö on tasan eri asia kuin kotikäyttäjä.
Päivitys vaikka puolen vuoden välein ei ole ongelma jos ylläpitäjä osaa hoitaa asiansa."
Päivitys puolen vuoden välein onnistuu vain kotikäytössä harrastajalla jota näpertäminen ei haittaa. Yrityskäytössä ei käyttistä mielellään päivitetä kun siinä sitten helposti hajoaa N kpl ohjelmia jotka on bisneksen kannalta kriittisiä.
"Tätä juuri ajoin takaa.
(*buntua et saa muuten saa toimimaan kunnolla muutamassa minuutissa)"
Asennus CD:ltä, 20min.
Päivitykset, konffaukset ja multimediat toimimaan, 10min.
30min nakki ja tiedostot varmistuksista takaisin, sitten ei tarvitse tehdä muuta kuin painaa sitä update nappia kunnes on aika päivittää käyttis uuteen LTS:n. Jos on asentanut Ubuntun väliversion, siitä huolimatta kannattaa odottaa seuraavaa LTS:ä ja asentaa vaikka koko homman uusiksi kun siinä ei tuon verran enempää mene aikaa.
Tässä vuoden aikana olen manuaalisesti päivittänyt Flash 9->10 mikä ei vaatinut muuta kuin selaimen sulkemisen, ruksin vaihtaminen synapticissa eri paketin kohdalle ja selaimen käynnistyksen. Katsoo sitten paljon tarvitsee seuraavan vuoden aikana säätää.
>...käyttöjärjestelmissä siihen liittyvää työtä tehdään myös käyttisvalmistajien toimesta.
Missä se työ näkyy?
Leikitään sinun jankuttamila termeillä ja sanotaan että Ubuntu on käyttöjärjestemä.
Kerro sitten YKSI sovellus tai laiteajuri, tms komponentti joka on Ubuntun tekemä ja ei siten ole saatavilla mihin tahansa toiseen, saman kernel-tason jakeluun? ;)
"Missä se työ näkyy?"
Tietoturva-aukkoihin tehtyinä patcheina, eli YLLÄPITÄVÄT sitä käyttistä. Jos menisivät vaihtamaan sieltä osia uudempiin versioihin miten sattuu niin homma hajoaisi. Syynä on yksinkertaisesti se, että ei ole useinkaan standardia millä tavalla komponentit kommunikoi keskenään ja vaikka rajapinta olisikin vakaa, voi muutokset komponentissa paljastaa bugeja ja homma hajoaa. Siksi ohjelmiin tehdään tietoturvapaikkoja joissa pyritään minimoimaan muutokset ja ainoastaan paikkaamaan se reikä, ettei aiheuteta uusia ongelmia. Saa olla aika typerä jos kuvittelee tietoturvapaikkojen ja ohjelmistojen päivittyvän ihan omineen, kyllä se vaan työtä vaatii.
Canonical ylläpitää Ubuntua ja huolehtii tämän komponenttien versioiden päivityksistä ja patchauksista, että aukot paikataan sen aikaa mitä luvataan ja että se hajoile. Mint pöllii tämän työn (koska lisenssi sallii) ja tästä tehdään pienin muutoksin toinen käyttis. Tästä syystä Mintiä tuetaan tasan yhtä pitkään kuin Ubuntua koska Mintin kehittäjillä ei ole resursseja tehdä sitä työtä mitä se ylläpito vaatii. Vaikka Ubuntu onkin ilmainen, sitä rahoittaa yksi hemmetin rikas setä ja Canonical tekee sitten muuta liiketoimintaa mistä se raha siihen ylläpitoon ja kehittämiseen saadaan.
Ja se ylläpito tosiaankin on kallista puuhaa. Ubuntussakin varmasti pyritään hyödyntämään jotain patcheja mitä Debianissa tehdään. CentOS taas on suora kopio Red Hat Enterprisesta ja tämän työn tekee Red Hat. CentOS:iin sitten on vain vaihdettu taustakuvat, logot ja nimi suunnilleen, mutta se että pääjulkaisuja tuetaan 7v ja että homman on joku kasannut toimivaksi paketiksi on kyllä Red Hatin ansiota.
Aloittelijoilla tuntuu olevan ihmeellinen käsitys käyttöjärjestelmistä. ;)
>...YLLÄPITÄVÄT sitä käyttistä.
Eli kääntävät muiden tekemät softat ja lisäävät repoille.
"M-Kar kirjoitti seuraavaa: Ei aja, eikä kata. 2v tuki löytyy maksullisista käyttiksistä, openSusesta, CentOS:sta ja Debianista" Koska Debianista on tullut maksullinen? Tietääkseni openSUSE ja CentOS kumpikin on kanssa ilmaisia.. Eli onkohan sulla M-Kar nyt toi "aamulääkitys" ihan kohdallaan kun tollaisia kirjoittelet?
"että ne tekevät jotain paremmin kuin muut"
Mitä ne tekee paremmin kuin, joku toinen?
Anna nyt esimerkki, mitä ubuntu tekee paremmin kuin vaikkapa debian?
"multimediat saa vaivatta toimimaan ja on hyvin lokalisoitu. "
Ne saa toimimaan vaivatta jokaisessa ajantasalla olevassa jakelussa.
tarkoitti kuitenkin maksullisia ja lisäksi noita. Turha kai tässä kuitenkaan on viisastelemaan alkaa.
Parin vuoden kuluttua kuitenkin uudenasentelut jäävät sitten sille uudelle koneelle, kun vanha on jo VANHA ja täys mopo. Miksi sellaiseen edes pitäisi parinvuoden kuluttua tunkea uusinta uutta? Joka tapauksessa kone toimii edelleen myös sillä vanhalla systeemillä.
"Eli kääntävät muiden tekemät softat ja lisäävät repoille."
Oletko ikinä kuullut päivittämisestä?! Katsos kun softa käy hyvin äkkiä reikäiseksi ellei sitä paikata.
Toisekseen, oletko ikinä kuullut testamisesta? Tai tuotteistamisesta, tai siitä koodista millä mahdollistetaan koko kehitys ja paketointi joilla pidetään hommaa kasassa. Jos vain nappaa lähdekoodit, kääntää ja pistää repoon niin tämä on vasta murto-osa kaikesta työstä.
Jos ei ole hajuakaan ohjelmoinnista niin kannattaako esiintyä "asiantuntijana"?
>...käy hyvin äkkiä reikäiseksi ellei sitä paikata.
Reikiä ei ilmesty tyhjästä vaan mahdolliset on olleet siellä alusta lähtien jos ei tehdä hätäpaikkausta oikomalla jostakin. Itse paikkaustyön tekee kuitenkin ohjelman tuottanut organisaatio, ei jakelija.
Jos et näitä ihan perusasioitakaan tiedä.
"Reikiä ei ilmesty tyhjästä vaan mahdolliset on olleet siellä alusta lähtien jos ei tehdä hätäpaikkausta oikomalla jostakin."
Oletus on se, että jokaisessa softassa on reikiä, ja niitä löytyy kokoajan. Siksi niitä pitää olla paikkaamassa sitä mukaan kun niitä löytyy.
"Itse paikkaustyön tekee kuitenkin ohjelman tuottanut organisaatio, ei jakelija."
Itseasiassa ei aina. Esimerkiksi juurikin Linuxia paikataan hyvin paljon patchaamalla ja vältetään sitä ytimen vaihtoa, koska se voi hajottaa järjestelmän. Esimerkiksi minulla on tässä nyt käytössä Ubuntu 8.04, ydin on versiota 2.6.24-24 ja on juurikin Canonical kuka patchaa niitä löytyneitä reikiä tähän ytimen versioon mikä on Ubuntussa.
Käytännössä kaikki matalan tason tavara patchataan ja löydetyt reiät on pakattuna ohjelman valmistajan puolesta uudessa ohjelmaversiossa, ja uutta ohjelmaversiota ei helpolla oteta käyttikseen koska se voi hajottaa jotain. Ei nimittäin ole kivaa jos GIMP:n turvapäivitys hajottaisi lisäosat, tai OpenOfficen turvapäivitys hajottaa mystisesti jotain dokumentteja, tai jonkun kirjaston päivitys hajottaa N kpl softaa mitkä käyttää sitä kirjastoa kun muutos särkee rajapintaa tai toiminnallisuus muuttuu, että se paljastaa bugeja ohjelmista ja lakkaavat toimimasta. Näistä syistä ohjelmat pyritään patchaamaan.
Joillakin ohjelmistoilla toki ohjelmiston valmistaja ylläpitää eriversioita ja patchailee näitä. Esimerkiksi Firefoxin päivitykset on käytännössä kaikki vain patcheja, ja ei sitten ole pelkoa, että lisäosat hajoaisi kesken kaiken ja uudet versiot tulee Mozillalta sellaisenaan. Mutta Mozilla paikkaa Firefox 3:sta vain puoli vuotta Firefox 3.5:n julkaisun jälkeen. Debian ja Ubuntu taas tukevat Firefox 3:sta vielä pitkään Mozillan tukemisen jälkeen, joten paikkauksesta vastaakin viimekädessä ylläripylläri, käyttisten toimittajat. Debianissa ja Ubuntussa ei siis Firefox 3.5:n päivitetä kesken kaiken ja hajoteta lisäosia.
Käyttöjärjestelmissä joita tuetaan tosi pitkään, tulee sitten kesken tukijakson isompia päivityksiä mitkä voi jotain hajottaa koska kaiken patchaaminen loputtomiin on kallista ja joskus halutaan niitä uusia ominaisuuksiakin. Käytännössä alusta pidetään binääriyhteensopivana mutta osa tauhkasta heitetään isompaan versioon mikä tulee softan valmistajilta ja taas sitten patchataan, joko niitä patcheja joita tulee softan valmistajilta tai jotka tehdään itse.
> Esimerkiksi juurikin Linuxia paikataan hyvin paljon patchaamalla ja vältetään sitä ytimen vaihtoa, koska se voi hajottaa järjestelmän
Näin ne jakelijat toimivat.
> Esimerkiksi minulla on tässä nyt käytössä Ubuntu 8.04, ydin on versiota 2.6.24-24 ja on juurikin Canonical kuka patchaa niitä löytyneitä reikiä tähän ytimen versioon mikä on Ubuntussa.
Totta, Canonical patchaa käyttämänsä ytimen, mutta ei todellakaan kehitä niin patchejä siihen.
Ne tulee upstreamista.
Eli annetaanko kunnia korjauksen tekijälle vai taholle joka tuon korjauksen lisäsi jakelemaansa ytimeen?
>...jos GIMP:n turvapäivitys hajottaisi lisäosat, tai OpenOfficen...
Mainitse YKSI Canonicalin tekemä GIMP:n tai OpenOfficen patch. Jos henkilökuntaa on, kaikki merkonomit ja siivoojat mukaan lukien, parisataa niin aika ei yksinkertaisesti riitä sellaiseen.
"Totta, Canonical patchaa käyttämänsä ytimen, mutta ei todellakaan kehitä niin patchejä siihen.
Ne tulee upstreamista."
Osa voi tulla, osa ei. Riippuu vähän mitä patchataan tai kuka löytää reiän. On kyllä totta, että patcheja välitetään muillekin.
"Eli annetaanko kunnia korjauksen tekijälle vai taholle joka tuon korjauksen lisäsi jakelemaansa ytimeen?"
Minua se ei oikeastaan kiinnosta. Sillä nyt on merkitystä, että se paikka ei itsestään siihen tule vaan joutuu tekemään työtä ja Mintin tuki on siksi just yhtä pitkä kuin Ubuntun koska Canonical tekee ylläpitotyön.
> Osa voi tulla, osa ei. Riippuu vähän mitä patchataan tai kuka löytää reiän. On kyllä totta, että patcheja välitetään muillekin.
Mikään jakelu ei halua vetää perässään patchattua ydintä jonka korjaukset eivät mene upstreamiin. Eli kaikki haluavat siitä syystä korjaukset upstreamiin.
Jos ydin menee rikki jakelun oman lisäyksen (jota jostain syystä ei ole saatu mukaan upstreamiin) tai patchin takia, niin silloin jakelun on se syytä korjata.
Muuten kaikki bugikorjaukset menevät suoraan upstreamiin. Ja jos katsot kuka ytimen tekee http://lwn.net/Articles/298864/ niin huomaat ehkä että ei se Canonical niin suuri kehittäjä ole.
"Mikään jakelu ei halua vetää perässään patchattua ydintä jonka korjaukset eivät mene upstreamiin. Eli kaikki haluavat siitä syystä korjaukset upstreamiin."
Totta.
"Jos ydin menee rikki jakelun oman lisäyksen (jota jostain syystä ei ole saatu mukaan upstreamiin) tai patchin takia, niin silloin jakelun on se syytä korjata."
Totta.
"Ja jos katsot kuka ytimen tekee http://lwn.net/Articles/298864/ niin huomaat ehkä että ei se Canonical niin suuri kehittäjä ole."
Totta. Canonicalilla on pieni, lähes olematon osuus komponenttien kehityksessä. Mutta se kuitenkin hoitaa sitä Ubuntun ylläpitoa ja testausta ja Ubuntun johdannaiset sitten hyödyntää tätä työtä, eikä näillä ole tukea sen enempää kuin Ubuntulla.
> Canonicalilla on pieni, lähes olematon osuus komponenttien kehityksessä. Mutta se kuitenkin hoitaa sitä Ubuntun ylläpitoa ja testausta ja Ubuntun johdannaiset sitten hyödyntää tätä työtä, eikä näillä ole tukea sen enempää kuin Ubuntulla.
Laitetaan nyt sitten vielä se viimeinen totuus: ubuntua ei olisi ilman debiania.
Eli he ottavat debianin pohjaksi, lisäävät siihen uusimmat korjaukset (upstreamistä) kääntävät siitä kasan eri versioita ja julkaisevat ne sitten jollakin hassulla nimellä.
Ubuntu johdannaisten taas tarvitsee vain ottaa Canonicalin korjaamat paketit ja kääntää niistä omat pakettinsa.
Vaikka saattaa vaikuttaa siltä että kritisoin canonical/ubuntua, ei se niin ole.
Yritän vain korjata sitä harhaa että Linux-käyttöjärjestelmien kehitys olisi jotenkin hitaampaa ilman Canonicalia/ubuntua. Kehitys(ne suuret uudistukset) tapahtuvat muualla. Toki Canonical tekee varmasti oman osansa kehitystyöstä, vahinko vain että niitä ei oikeastaan ole näkynyt missään.
Esimerkiksi Bazaar, Upstart ja Launchpad.
"Laitetaan nyt sitten vielä se viimeinen totuus: ubuntua ei olisi ilman debiania."
Ei ainakaan nykyisenkaltaista.
"Eli he ottavat debianin pohjaksi, lisäävät siihen uusimmat korjaukset (upstreamistä) kääntävät siitä kasan eri versioita ja julkaisevat ne sitten jollakin hassulla nimellä."
Ja osa taas on ihan omaa kehitystä millä Ubuntua viedään siihen suuntaan mihin Canonical tahtoo, ja tätä sitten tuetaan Canonicalin osalta. Ubuntun johdannaiset ottaa Canonicalin tekemän ylläpitotyön näihin.
"Vaikka saattaa vaikuttaa siltä että kritisoin canonical/ubuntua, ei se niin ole.
Yritän vain korjata sitä harhaa että Linux-käyttöjärjestelmien kehitys olisi jotenkin hitaampaa ilman Canonicalia/ubuntua."
Canonical on nopeuttanut vain sillä tavalla kehitystä, että on auttanut lisäämää avoimen koodin käyttöä ja suuremmasta käyttäjämäärästä tulee enemmän palautetta ja lisää kehittäjiä. Toki Mintin olisi voinut tehdä suoraan Debianin pohjaltakin, mutta siinä sitten olisi menetetty Canonicalin tekemä työ, eli luvattu ylläpito N aikaa ja valmiiksi testatut tuoreet ohjelmistot. Debiania kun puolestaan tuetaan vuosi sen jälkeen kun uusi versio on ulkona.
Sen sijaan itse en ole niinkään varma, että onko Canonicalin veto haarauttaa Debianista oma käyttis ollut hyvä idea. Todennäköisesti ainoa syy tälle ollut se, että Mark Shuttleworth on halunnut päätösvallan miten sitä Ubuntua kehitetään ilman Debianin byrokratiaa. Erillinen koodipohja kyllä tekee sen, että jos Ubuntulle tehdään patchi, voi sitten joutua saman patchin tekemään uudestaan Debianille kun koodipohja on kuitenkin hieman erilainen.
Käytännössä kuitenkin tainnut olla niin, että Ubuntu oli pakko tehdä kun Mark Shuttleworth ei kuitenkaan olisi päässyt miljardeineen johtamaan Debianin kehitystä työpöytäyställiseen suuntaan. 10 kokopäivätyössä palkattua kehittäjää olisi Debianillekin kyllä kelvannut ja olisi sillä saanut kehitettyä reippaasti paremmaksi mutta tässä on selvästi ollut valtakysymys ja ideologiset asiat. Ubuntu kun esimerkiksi käyttää suljettuja ajureita mikä ei Debianporukalle olisi kelvannut.
Jos suljetut ajurit eivät muka kelpaa Debianille, voisiko herra M-Kar selittää, mikä tuo on: http://packages.debian.org/lenny/nvidia-glx
nVidia nyt on vähän poikkeus jos haluaa, että tulee kuvaa näytölle. Debianin porukka on muuten mennyt välillä naurettavuuksiin asti ideologiansa kanssa. Niillähän on Firefoxinkin tilalla oma selain, koska Firefoxin logo(!) ei ollut täysin vapaa...
Kokemuksen mukaan ne saa toisissa distroissa toimimaan HELPOMMIN kuin toisissa. Totta kai ne kaikissa saa aina jotenkin toimimaan, mutta aina ei huvita konffailla tai kääntää sorsista.
Otan esimerkiksi Linux Mintin: siinä on Flashit sun muut asennettu jo valmiiksi. Monissa muissa ei ole. Moni käyttäjä arvostaa sitä, että hommat toimivat suoraan pakasta vedettynä, vaikka ne saisikin toimimaan pienellä vaivalla yhtä hyvin.
http://en.wikipedia.org/wiki/Naming_conflict_between_Debian_and_Mozilla
Firefoxin logo ei ole yhtään vapaa. Sitä ei saa käyttää itse patchatuissa versioissa, joita Debianin versiot ovat. Muuten tulevat poliisisedät ovelle.
"kääntää sorsista."
Saanko kysyä mitä olet viimeaikoina kääntänyt sorsista ja miksi?
Ja miksi se ei ole toiminut ilman sorsien räpläystä? Tarkoitan siis sourcea enkä suinkaan niitä lintuja.
"Kokemuksen mukaan ne saa toisissa distroissa toimimaan HELPOMMIN "
Missä oli vaikeaa, millä ja miksi? Selitä tarkemmin!
Suljettu ajuri tarvitaan vain 3d-käyttöön. Miten voit olla noin tyhmä?
...minun silmissäni se Linux-distro josta on pidetty eniten meteliä, joten kenties Linuxista kiinostuneet siihen helpoiten päätyy. Foorumeita ja vinkkejäkin löytyy aika helposti, vaikka taitaa ne samat jipot päteä aika pitkälti kaikissa jotka esim. Gnomea käyttää. Olen kokeillut Xubuntua ja Kubuntua, mutta päätynyt sitten Ubuntua kuitenkin käyttämään. Kubuntu/KDE oli mielestäni todella sekava ja epämukava, Xubuntusta nyt en silleen mitään pahaa osaa sanoa.
tuollaista mietit.
Onhan parempikin vaihtoehto. Tiedät kyllä millä käyttiksellä maailmassa eniten töitä tehdään.
"Miksi Ubuntu? Miksi Kubuntu? Miksi ei "oikea" Linux?"
Selitä tarkemmin, eikö Ubuntu mielestäsi käytä "aitoa" linuxydintä? Sun ajatus meni nyt kyllä multa ihan ohi, että mitä ajat takaa.