ei täydellinen

..... kirjoitti:

Just nyt mun kaverit saa mut tuntemaan itseni huonoksi ihmiseksi. Tuntuu, että ne ei koskaan menetä malttiaan ja ne tietää aina miten käyttäytyä hyvin tilanteessa kuin tilanteessa ja vaikka ne olis millä tuulella. Ne on myös todella ystävällisiä, sellaisia ihmisiä joiden kanssa on helppo tulla toimeen, jotka on puheliaita ja jotka osaa keskustella kaikenlaisista asioista ja varsinkin ottaa huomioon toiset ihmiset.
Minä yritän aina olla ystävällinen, mutta en minäkään täydellinen ole. Silloin kun mua väsyttää, niin saatan esim. hermostua herkästi..silloin olen joskus vähän kärsimätön ja pikkuasiat saattaa ärsyttää. Kun mua väsyttää, niin saatan olla myös melko hiljainen ja vähemmän sosiaalinen enkä jaksa kauheesti keskustella.

Yritän kyllä vähän ottaa mallia kavereista, kun tiedän, että ne on kuitenkin oikeassa ja yritän sitten muuttua. Haluan olla enemmän niinkuin he ovat, mutta silti pysyä omana itsenäni ja tiedänhän, että kaikkia ei voi miellyttää eikä kaikkien kanssa tulla toimeen.

Eihän ne kaveritkaan täydellisiä ole, mutta ihmettelen, miten ne osaa olla niin rentoja ja iloisia ja sanavalmiita, silloin kun mä en voi olla kuin hiljaa ilman mitään erityistä sanottavaa. Kai ne voi mut hyväksyä silti?

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä