Masennus..

mietin että

onko tää sellanen foorumi jossa aidosti masentuneita ihmisiä..siis diagnostisoitu lääkärissä masennus..keskustelee keskenään,ja saa vertaistukea..koska aito masennus ei mee nukkumalla,ilman lääkitystä ohi.
Ja lääkityskin kestää aina vähintään sen puoli vuotta.

On aivan eri asia olla vaan väsynyt..synnytyksestä,tai pienen lapsen hoitamisesta...se kun menee yleensä lapsen kasvaessa ohitse..mutta oikea masennus ei mee pelkästään nukkumalla ohi.

Mietin siis että onko koko masennus-nimikkeestä tullut vaan joillekin jokin muoti ilmiö??

Ja jos oikeesti miettii ees masennuksen mahdollisuutta,sen takia kandee mennä lekurin puheille..eikä tehdä omia diagnooseja.

18

763

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • siihen

      lääkärin todistusta tarvita jos haluaa purkaa pahaa oloaan täällä ja auttaa muita.

      • oikea masennus on aivan

        muuta kuin pelkkää väsymystä!

        Miten joku vois ees sanoa olevansa masentunut jollei sitä oikeesti oo missään todettu??

        Eihän lekureita sitt tarvittais ollenkaan jos maallikko kerran pystyy kaikk taudit diagnostisoimaan..eikö?

        Eli kun lapsi yskii ja hengitys ahdistaa, sillä on tietenkin sitten astma..johon vois sitt itse hankkia ne lääkkeet apteekistä kun "minähän osaan ja tiedän mikä lasta vaivaa".
        Paitsi ettei astmalääkkeitä tietenkään saa ilman lekurin kirjoittamaa reseptiä.Ja saattaahan se lapsen vaiva johtua muustakin..ilman tutkimuksia ei syytä heti löydy.

        Ja sinun ajatuksesi mukaan "kun itse olen väsynyt..sehän on tietenkin masennusta,johon voin hankkia lääkkeet"...paitsi ettei mielialalääkkeitä saakaan apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa reseptiä.Ja siihen "hoitoon"kuuluu myös käyntejä psy.sairaanhoitajan luona.

        Väsymys ei todellakaan ole aivan sama asia kuin masennus.Masennus ei mee pois nukkumalla..miten se on joidenkin niin vaikea tajuta?
        Besserwissereitä kyllä riittää muttei sellainen tee kenestäkään lääkäriä..ja jos tällä palstalla haetaan vertaistukea..se kun yl. on keskustelupalstojen tarkoitus..jakaa omaa tietoa,ja antaa tukea..ja kun palsta liittyy masennukseen,toki odotin että sitä tältä palstalta voi saada..mutta sun mielestä siis tää on tylsistyneiden nuorten pieneten lasten äitien "masennus"-kerho jossa valitetaan kun mies ei tee kotitöitä vaan käy baareissa ja mä oon ihan yksin"...siis uusavutonta sakkia.


      • eli mikä on ongelma
        oikea masennus on aivan kirjoitti:

        muuta kuin pelkkää väsymystä!

        Miten joku vois ees sanoa olevansa masentunut jollei sitä oikeesti oo missään todettu??

        Eihän lekureita sitt tarvittais ollenkaan jos maallikko kerran pystyy kaikk taudit diagnostisoimaan..eikö?

        Eli kun lapsi yskii ja hengitys ahdistaa, sillä on tietenkin sitten astma..johon vois sitt itse hankkia ne lääkkeet apteekistä kun "minähän osaan ja tiedän mikä lasta vaivaa".
        Paitsi ettei astmalääkkeitä tietenkään saa ilman lekurin kirjoittamaa reseptiä.Ja saattaahan se lapsen vaiva johtua muustakin..ilman tutkimuksia ei syytä heti löydy.

        Ja sinun ajatuksesi mukaan "kun itse olen väsynyt..sehän on tietenkin masennusta,johon voin hankkia lääkkeet"...paitsi ettei mielialalääkkeitä saakaan apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa reseptiä.Ja siihen "hoitoon"kuuluu myös käyntejä psy.sairaanhoitajan luona.

        Väsymys ei todellakaan ole aivan sama asia kuin masennus.Masennus ei mee pois nukkumalla..miten se on joidenkin niin vaikea tajuta?
        Besserwissereitä kyllä riittää muttei sellainen tee kenestäkään lääkäriä..ja jos tällä palstalla haetaan vertaistukea..se kun yl. on keskustelupalstojen tarkoitus..jakaa omaa tietoa,ja antaa tukea..ja kun palsta liittyy masennukseen,toki odotin että sitä tältä palstalta voi saada..mutta sun mielestä siis tää on tylsistyneiden nuorten pieneten lasten äitien "masennus"-kerho jossa valitetaan kun mies ei tee kotitöitä vaan käy baareissa ja mä oon ihan yksin"...siis uusavutonta sakkia.

        Tämä palsta on äitien ja isien keskustelu foorumissa ja palstan nimi on väsymys ja masennus. Palstan nimi ei ole diagnosoitu masennus!


      • unettomuuden takia?
        oikea masennus on aivan kirjoitti:

        muuta kuin pelkkää väsymystä!

        Miten joku vois ees sanoa olevansa masentunut jollei sitä oikeesti oo missään todettu??

        Eihän lekureita sitt tarvittais ollenkaan jos maallikko kerran pystyy kaikk taudit diagnostisoimaan..eikö?

        Eli kun lapsi yskii ja hengitys ahdistaa, sillä on tietenkin sitten astma..johon vois sitt itse hankkia ne lääkkeet apteekistä kun "minähän osaan ja tiedän mikä lasta vaivaa".
        Paitsi ettei astmalääkkeitä tietenkään saa ilman lekurin kirjoittamaa reseptiä.Ja saattaahan se lapsen vaiva johtua muustakin..ilman tutkimuksia ei syytä heti löydy.

        Ja sinun ajatuksesi mukaan "kun itse olen väsynyt..sehän on tietenkin masennusta,johon voin hankkia lääkkeet"...paitsi ettei mielialalääkkeitä saakaan apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa reseptiä.Ja siihen "hoitoon"kuuluu myös käyntejä psy.sairaanhoitajan luona.

        Väsymys ei todellakaan ole aivan sama asia kuin masennus.Masennus ei mee pois nukkumalla..miten se on joidenkin niin vaikea tajuta?
        Besserwissereitä kyllä riittää muttei sellainen tee kenestäkään lääkäriä..ja jos tällä palstalla haetaan vertaistukea..se kun yl. on keskustelupalstojen tarkoitus..jakaa omaa tietoa,ja antaa tukea..ja kun palsta liittyy masennukseen,toki odotin että sitä tältä palstalta voi saada..mutta sun mielestä siis tää on tylsistyneiden nuorten pieneten lasten äitien "masennus"-kerho jossa valitetaan kun mies ei tee kotitöitä vaan käy baareissa ja mä oon ihan yksin"...siis uusavutonta sakkia.

        Minulla on jo vuosien ajan vaivannut selittämätön unettomuus aika ajoin. Se kestää jopa vuoden kerrallaan ja saa aikaan sen että masennun. Erilaisia unilääkkeitä ja mieliala lääkkeitä olen syönyt mutta unettomuus on ja pysyy jos on pysyäkseen. Lopulta olen aina niin henkisesti kuin fyysisestikin todella väsynyt ja sitä seuraa masennut. Masennukseen lääkkeet auttavat vain rajallisesti kun kyitenkin se unettomuus on se suurin syy.


      • ap.
        eli mikä on ongelma kirjoitti:

        Tämä palsta on äitien ja isien keskustelu foorumissa ja palstan nimi on väsymys ja masennus. Palstan nimi ei ole diagnosoitu masennus!

        että Masennus on todellakin enemmänkin tällä palstalla muoti ilmiö..kuin mitään muuta.
        Kai minullakin on oikeus mielipiteeseeni,vaikkei se kaikkia miellytäkään.

        Jos ihminen on oikeesti masentunut ja sitä täällä hokee..kannattais miettiä pitäiskö hakea apua..sillä kenenkään pienen lapsen ei ole hyvä olla jatkuvasti masentuneen vanhemman hoivissa.
        Vai väitätkö muuta?Ja millä perusteella?

        Itsell kun on useita lapsia..ja heillä pienet ikäerot,niin tiedän todellakin millaista väsymys voi olla...ja millaista on kun univelat painaa vuosia..ja silti on arki lasten kanssa elettävänä.
        Mutta kun lapset kasvaa,niin väsymyskin aikanaan poistuu..mutta masennus ei vaan nukkumalla poistu..mitä enemmän ja pidempään nukkuu,sitä väsyneempi kuitenkin on.

        MASENNUS on sairaus..mutta väsymys ei..se ero niissä on!


      • yksi masentunut
        ap. kirjoitti:

        että Masennus on todellakin enemmänkin tällä palstalla muoti ilmiö..kuin mitään muuta.
        Kai minullakin on oikeus mielipiteeseeni,vaikkei se kaikkia miellytäkään.

        Jos ihminen on oikeesti masentunut ja sitä täällä hokee..kannattais miettiä pitäiskö hakea apua..sillä kenenkään pienen lapsen ei ole hyvä olla jatkuvasti masentuneen vanhemman hoivissa.
        Vai väitätkö muuta?Ja millä perusteella?

        Itsell kun on useita lapsia..ja heillä pienet ikäerot,niin tiedän todellakin millaista väsymys voi olla...ja millaista on kun univelat painaa vuosia..ja silti on arki lasten kanssa elettävänä.
        Mutta kun lapset kasvaa,niin väsymyskin aikanaan poistuu..mutta masennus ei vaan nukkumalla poistu..mitä enemmän ja pidempään nukkuu,sitä väsyneempi kuitenkin on.

        MASENNUS on sairaus..mutta väsymys ei..se ero niissä on!

        Minä olen tällä palstalla joskus kirjoittanut tuntojani mutta en ole laittanut liitteeksi lääkärin todistusta kun en ajatellut että se tarvitaan. Minut on masentuneeksi lääkäri diagnosoinut mutta en ole sitäkään maininnut kirjoituksissani koska en koe sen olevan tarpeen. Kun olen halunnut kirjoittaa tuntojani jonakin päivänä niin en ole voinut kuvitellakaan että joku ehkä haluaa sen todistuksen saada että ottaa kirjoutukseni vakavasti.

        Nykyään tuntuu että tosi moni hokee olevansa masentunut ja julkkiksillakin on monilla ihan lääkärin diagnoosi aiheesta mutta silti jaksetaan kirjojakin kirjoitella kun ollaan niin "masentuneita". Sitten taas omissa kotonaan piilossa on varmasti suuri joukko oikeasti masentuneita ihmisiä jotka eivät tajua tai jaksa varata aikaa lääkärille apua hakeakseen. Kukaan lääkäri kun ei kadulla liikkuvaa ihmistä rupea diagnosoimaan vaan sinne lääkäriin on ihan itse haleuduttava. Minäkin olin lääkärilä ihan muista syistä kun hän tarttui aiheeseen ja ruvettiin purkamaan koko ongelma vyyhtiä mikä minä silloin olin.

        Sitten tuossa joku jo kirjoittikin että tämä palstahan on nimenomaan väsymys ja masennut. Eli ei tämä ole yksinomaan masentuneiden palstaksi tarkoitettukaan vaan paikaksi missä vanhemmat voivat tuntojaan purkaa. Luulen että jos et kestä sitä että ihan tavalliset vanhemmat kertovat täällä väsymyksestään niin etsippä jostakin pelkästään masentuneille ihmisille tarkoitettu keskustelu palsta, varmasti semmoisiakin on.


      • ap.
        yksi masentunut kirjoitti:

        Minä olen tällä palstalla joskus kirjoittanut tuntojani mutta en ole laittanut liitteeksi lääkärin todistusta kun en ajatellut että se tarvitaan. Minut on masentuneeksi lääkäri diagnosoinut mutta en ole sitäkään maininnut kirjoituksissani koska en koe sen olevan tarpeen. Kun olen halunnut kirjoittaa tuntojani jonakin päivänä niin en ole voinut kuvitellakaan että joku ehkä haluaa sen todistuksen saada että ottaa kirjoutukseni vakavasti.

        Nykyään tuntuu että tosi moni hokee olevansa masentunut ja julkkiksillakin on monilla ihan lääkärin diagnoosi aiheesta mutta silti jaksetaan kirjojakin kirjoitella kun ollaan niin "masentuneita". Sitten taas omissa kotonaan piilossa on varmasti suuri joukko oikeasti masentuneita ihmisiä jotka eivät tajua tai jaksa varata aikaa lääkärille apua hakeakseen. Kukaan lääkäri kun ei kadulla liikkuvaa ihmistä rupea diagnosoimaan vaan sinne lääkäriin on ihan itse haleuduttava. Minäkin olin lääkärilä ihan muista syistä kun hän tarttui aiheeseen ja ruvettiin purkamaan koko ongelma vyyhtiä mikä minä silloin olin.

        Sitten tuossa joku jo kirjoittikin että tämä palstahan on nimenomaan väsymys ja masennut. Eli ei tämä ole yksinomaan masentuneiden palstaksi tarkoitettukaan vaan paikaksi missä vanhemmat voivat tuntojaan purkaa. Luulen että jos et kestä sitä että ihan tavalliset vanhemmat kertovat täällä väsymyksestään niin etsippä jostakin pelkästään masentuneille ihmisille tarkoitettu keskustelu palsta, varmasti semmoisiakin on.

        Kun nimenomaan tarkoitin että JOS on oikeesti masentuneena pienen lapsen kanssa kotona..se ei ole lapselle tervellistä,kun tilanne pitkään jatkuu!!!!!!!!
        Eli ihmisen pitäisi hakea apua omaan olotilaansa,lapsenkin takia.

        Tätä palstaa kun lukee,tuntuu että nuo "masentuneiksi"itseään kutsuvat eivät sitä välttämättä kelleen muulle kehtais kertoa(ees ammattiauttajalle)..mutta anonyymisti siitä täällä kertovat.
        Tai sitten se on vain turhautuneiden kotiäitien "tauti"..on niin "muodikasta" olla masentunut.

        Pitäisi myös miettiä todellisia syitä esim.miksi on väsynyt oman lapsensa hoitamiseen(jollaista tältäkin palstalta on lukenut)..vaikka varmasti useimmat lapset toivottuja/odotettujakin ovat olleet.
        Odottiko nainen lapsensa olevan tietynlainen,äitiyden tietynlaista..kuvitteliko että siitä baarien miehestä lapsen syntymän jälkeen sukeutuukin lapsirakas perheenisä..joka jättää ne baarit/kaverit kokonaan??

        Kun odotukset sitten eivät kenties toteutuneetkaan..pettyi..ja tietenkin väsyi liian suuriin odotuksiin,ja jos ei HETI ajoissa tartu itseään niskasta kiinni..tottakai sellainen turhautta,ja jos vaan apaattisena jää odottamaan tilanteen muuttumista,tokihan sitä ajan myötä masentuukin.

        Miten niin monet naiset yhä elävät elämäänsä miehen kautta?Eivät osaa tehdä mitään ilman miestä?
        Kun mies on töissä..nainen on lapsen kanssa kotona..vaikka pienenkin lapsen kanssa voisi harrastaa,hoitaa kuntoansa jolloin jaksaisi itsekin paremmin.
        Kotityöt ei karkaa minnekään..ne ehtii tekeen myöhemminkin.

        Enemmän "pulassa"tuntuvat olevan ne, joilla on vain yksi lapsi..toisen lapsen syntymän myötä osaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja huomaa kuinka paljon turhaa kotityötä ym. onkaan tehnyt ensimmäisen lapsen kanssa.

        Kaipa sinä taas tartut kirjoituksessani johonkin ihan epäolennaiseen..minä kyllä kestä kritiikkiä,jos se on fiksua ja asianmukaista eikä pelkästään loukkaavaa.
        Ja mitähän ne sinun mainitsemasi "ihan tavalliset vanhemmat ovat?"...onko muunlaisia siis olemassa?


      • totaalisesti
        ap. kirjoitti:

        Kun nimenomaan tarkoitin että JOS on oikeesti masentuneena pienen lapsen kanssa kotona..se ei ole lapselle tervellistä,kun tilanne pitkään jatkuu!!!!!!!!
        Eli ihmisen pitäisi hakea apua omaan olotilaansa,lapsenkin takia.

        Tätä palstaa kun lukee,tuntuu että nuo "masentuneiksi"itseään kutsuvat eivät sitä välttämättä kelleen muulle kehtais kertoa(ees ammattiauttajalle)..mutta anonyymisti siitä täällä kertovat.
        Tai sitten se on vain turhautuneiden kotiäitien "tauti"..on niin "muodikasta" olla masentunut.

        Pitäisi myös miettiä todellisia syitä esim.miksi on väsynyt oman lapsensa hoitamiseen(jollaista tältäkin palstalta on lukenut)..vaikka varmasti useimmat lapset toivottuja/odotettujakin ovat olleet.
        Odottiko nainen lapsensa olevan tietynlainen,äitiyden tietynlaista..kuvitteliko että siitä baarien miehestä lapsen syntymän jälkeen sukeutuukin lapsirakas perheenisä..joka jättää ne baarit/kaverit kokonaan??

        Kun odotukset sitten eivät kenties toteutuneetkaan..pettyi..ja tietenkin väsyi liian suuriin odotuksiin,ja jos ei HETI ajoissa tartu itseään niskasta kiinni..tottakai sellainen turhautta,ja jos vaan apaattisena jää odottamaan tilanteen muuttumista,tokihan sitä ajan myötä masentuukin.

        Miten niin monet naiset yhä elävät elämäänsä miehen kautta?Eivät osaa tehdä mitään ilman miestä?
        Kun mies on töissä..nainen on lapsen kanssa kotona..vaikka pienenkin lapsen kanssa voisi harrastaa,hoitaa kuntoansa jolloin jaksaisi itsekin paremmin.
        Kotityöt ei karkaa minnekään..ne ehtii tekeen myöhemminkin.

        Enemmän "pulassa"tuntuvat olevan ne, joilla on vain yksi lapsi..toisen lapsen syntymän myötä osaa asettaa asiat tärkeysjärjestykseen ja huomaa kuinka paljon turhaa kotityötä ym. onkaan tehnyt ensimmäisen lapsen kanssa.

        Kaipa sinä taas tartut kirjoituksessani johonkin ihan epäolennaiseen..minä kyllä kestä kritiikkiä,jos se on fiksua ja asianmukaista eikä pelkästään loukkaavaa.
        Ja mitähän ne sinun mainitsemasi "ihan tavalliset vanhemmat ovat?"...onko muunlaisia siis olemassa?

        Et vaan ymmärtänyt sitä että mun pointti oli se että tämän palstan nimi on väsymys ja masennus. Kun palstan nimi on väsymys ja masennus ja se sijaitsee äitien ja isien palstalla niin tänne varmasti kirjoittaa myös väsyneet vanhemmat eikä pelkästään masentuneet ihmiset. Myös synnytyksen jälkeinen masennus on täysin eri asia kuin se normi masennus mihin niin moni ihminen elämässään sairastuu. Synnytykse jälkeiseen masennukseen kuuluu ihan erilaisia piirteitä kuin normi masennukseen. Luulen että tälle palstalle kirjoittaa myös moni nainen joka kärsii nimenomaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se heille suotakoon.

        Ymmärrän hyvin että väsymys ja masennus ovat kaksi eri asiaa ja moni ihminen sanoo liian herkästi olevansa masentunut. On kuitenkin vähän pilkun viilausta tarttua termeihin kun todellakin kyse on keskustelu palstasta eikä lääkärin vastaanotosta. Jos itse olet masentunut niin silloin ehkä kannattaa hakea sitä vertaistukea semmoisesta paikasta missä on ihan oikeasti masentuneita ihmisiä.

        Jännä että kritisoit "lillukoihin" tarttumisesta mutta sitten itse takerrut johonkin yhteen sanaan kun kirjoitin että "tavalliset" vanhemmat. Tarkoitin siis sitä että tälle palstalle kirjoittavat äidit ja isät jotka tuntevat olevansa väsyneitä tai masentuneita. En tarkoittanut että joku toinen ihminen ei olisi tavallinen vaan se on sellainen suomenkielessä melko yleisessä käytössä oleva ilmaus kun puhutaan että joku on vaikka ihan tavallinen ihminen.


      • vaan kyseenalaistin sen
        totaalisesti kirjoitti:

        Et vaan ymmärtänyt sitä että mun pointti oli se että tämän palstan nimi on väsymys ja masennus. Kun palstan nimi on väsymys ja masennus ja se sijaitsee äitien ja isien palstalla niin tänne varmasti kirjoittaa myös väsyneet vanhemmat eikä pelkästään masentuneet ihmiset. Myös synnytyksen jälkeinen masennus on täysin eri asia kuin se normi masennus mihin niin moni ihminen elämässään sairastuu. Synnytykse jälkeiseen masennukseen kuuluu ihan erilaisia piirteitä kuin normi masennukseen. Luulen että tälle palstalle kirjoittaa myös moni nainen joka kärsii nimenomaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se heille suotakoon.

        Ymmärrän hyvin että väsymys ja masennus ovat kaksi eri asiaa ja moni ihminen sanoo liian herkästi olevansa masentunut. On kuitenkin vähän pilkun viilausta tarttua termeihin kun todellakin kyse on keskustelu palstasta eikä lääkärin vastaanotosta. Jos itse olet masentunut niin silloin ehkä kannattaa hakea sitä vertaistukea semmoisesta paikasta missä on ihan oikeasti masentuneita ihmisiä.

        Jännä että kritisoit "lillukoihin" tarttumisesta mutta sitten itse takerrut johonkin yhteen sanaan kun kirjoitin että "tavalliset" vanhemmat. Tarkoitin siis sitä että tälle palstalle kirjoittavat äidit ja isät jotka tuntevat olevansa väsyneitä tai masentuneita. En tarkoittanut että joku toinen ihminen ei olisi tavallinen vaan se on sellainen suomenkielessä melko yleisessä käytössä oleva ilmaus kun puhutaan että joku on vaikka ihan tavallinen ihminen.

        MIKSEI ihminen(esim. pienen lapsen kanssa kotona uupuva vanhempi)hae apua tilanteeseensa!!!!!!!!!!!!!!!!!!
        Mikset sinä huomannut että tekstissä oli ihan oikeita asioita?

        Itse kyllä tiedän mitä se on kun on synnytysken jälkeinen masennu..siitäkin ihan hengissä selviää!

        Ja pointti olikin just siinä että itse olen aikoinaan osannut apua hakea,en vain jäänyt kotiin voivottelemaan ja odottamaan että kyllä se tästä joskus viel sujuu..
        Ja siksi koska hoitotyössä joutuu ohjaamaan muita..on omasta kokemuksesta jopa apua...ja osaa ohjata avuntarvitsijoita oikeaan.

        En ole mikään "kasvi",vaan ihan työelämässä tiiviisti mukana..sehän se just tärkeintä onkin.Että kun paljon touhuaa,ei ehdi miettiin ihan kaikkea epäolennaista ;)

        Kunhan vaan SIIS kyseenalaistin tekstisi lauseen "ihan tavalliset vanhemmat"..siis et vastannut,onko siis olemassa muunlaisia vanhempia ;)

        Mietin että mikä se todellinen ongelmasi on kun hyökkäät niin kovin kirjoitustani vastaan?Tämähän on vapaa palsta kirjoittaa omia, jopa eriäviä mielipiteitä.


      • nju.
        oikea masennus on aivan kirjoitti:

        muuta kuin pelkkää väsymystä!

        Miten joku vois ees sanoa olevansa masentunut jollei sitä oikeesti oo missään todettu??

        Eihän lekureita sitt tarvittais ollenkaan jos maallikko kerran pystyy kaikk taudit diagnostisoimaan..eikö?

        Eli kun lapsi yskii ja hengitys ahdistaa, sillä on tietenkin sitten astma..johon vois sitt itse hankkia ne lääkkeet apteekistä kun "minähän osaan ja tiedän mikä lasta vaivaa".
        Paitsi ettei astmalääkkeitä tietenkään saa ilman lekurin kirjoittamaa reseptiä.Ja saattaahan se lapsen vaiva johtua muustakin..ilman tutkimuksia ei syytä heti löydy.

        Ja sinun ajatuksesi mukaan "kun itse olen väsynyt..sehän on tietenkin masennusta,johon voin hankkia lääkkeet"...paitsi ettei mielialalääkkeitä saakaan apteekista ilman lääkärin kirjoittamaa reseptiä.Ja siihen "hoitoon"kuuluu myös käyntejä psy.sairaanhoitajan luona.

        Väsymys ei todellakaan ole aivan sama asia kuin masennus.Masennus ei mee pois nukkumalla..miten se on joidenkin niin vaikea tajuta?
        Besserwissereitä kyllä riittää muttei sellainen tee kenestäkään lääkäriä..ja jos tällä palstalla haetaan vertaistukea..se kun yl. on keskustelupalstojen tarkoitus..jakaa omaa tietoa,ja antaa tukea..ja kun palsta liittyy masennukseen,toki odotin että sitä tältä palstalta voi saada..mutta sun mielestä siis tää on tylsistyneiden nuorten pieneten lasten äitien "masennus"-kerho jossa valitetaan kun mies ei tee kotitöitä vaan käy baareissa ja mä oon ihan yksin"...siis uusavutonta sakkia.

        " Joo mutta kun
        Kirjoittanut: oikea masennus on aivan

        muuta kuin pelkkää väsymystä!"


        Jos muitakin uskot, voi ehkä todeta että masennus on voinut saada alkunsa pitempiaikaisesta väsymyksestä, uni on hyvin tärkeää.


        kun hoidin 4,5 vuotta kolmea ,(6kk - 4 vuotiaaksi), vähänkin väsyneenä huusin heille ja puhuin toiseen huoneeseen, sekä masensi kaikki ikävät työt ja oma siisteyskin kärsi.

        kun aloin menemään aina nukkumaan kuin hekin, päivälläkin, heräsin tietysti aiemmin,
        olosta tuli todella hyvä,
        hyvä olo heijastui jopa siihenkin, että söin vähemmän ja paino tippui,
        sekä siihen, osasin olla taloudellisempi.


      • jatkunut väsymys voi
        nju. kirjoitti:

        " Joo mutta kun
        Kirjoittanut: oikea masennus on aivan

        muuta kuin pelkkää väsymystä!"


        Jos muitakin uskot, voi ehkä todeta että masennus on voinut saada alkunsa pitempiaikaisesta väsymyksestä, uni on hyvin tärkeää.


        kun hoidin 4,5 vuotta kolmea ,(6kk - 4 vuotiaaksi), vähänkin väsyneenä huusin heille ja puhuin toiseen huoneeseen, sekä masensi kaikki ikävät työt ja oma siisteyskin kärsi.

        kun aloin menemään aina nukkumaan kuin hekin, päivälläkin, heräsin tietysti aiemmin,
        olosta tuli todella hyvä,
        hyvä olo heijastui jopa siihenkin, että söin vähemmän ja paino tippui,
        sekä siihen, osasin olla taloudellisempi.

        aiheuttaa vaikka minkälaisia oireita..en oo missään muunlaista väittänytkään.

        Kyse oli oikeanlaisen avun hakemisesta AMMATTIAUTTAJALTA!!!!!!!!!!!

        Itsellä on 5 lasta,ja lapsilla pienet ikäerot..kun vanhin lapsista oli 5vuotias..4.jäs lapsi syntyi...myöhemmin syntyi vielä 5.s lapsi.
        Mies teki 16 tuntisia työpäiviä,joten kyllä siinä aikas koville otti ja väsymyskin painoi..JOTEN,tiedän TODELLAKIN millaista on olla väsynyt äiti.
        Eikä ollut mitään mummia ja pappaa tms. apua/tai tukiverkkoa..joka ois välillä lapsia kaitsenut.

        Kuitenkin itse ymmärsin ajoissa hakea APUA omaan väsymykseeni..en jäänyt sitä muualle voivotteleen..eikä lapsillekaan ole tervettä jos äiti vaan nukkuu tai kiukkuaa väsyneenä.
        Itse hain apua,enkä purkanut väsymystäni lapsiini!

        Miten lukijat tarttuu aivan epäoleellisiin asioihin?Onko siis todellakin niin että kukaan ei tajua millaista vahinkoa lapsilleen aiheuttaa,jollei ymmärrä hakea apua ajoissa?

        Onko lapsen hyvä siis olla väsyneen vanhemman kanssa päivästä toiseen..vuodet läpensä?


      • "apua" hakenut
        jatkunut väsymys voi kirjoitti:

        aiheuttaa vaikka minkälaisia oireita..en oo missään muunlaista väittänytkään.

        Kyse oli oikeanlaisen avun hakemisesta AMMATTIAUTTAJALTA!!!!!!!!!!!

        Itsellä on 5 lasta,ja lapsilla pienet ikäerot..kun vanhin lapsista oli 5vuotias..4.jäs lapsi syntyi...myöhemmin syntyi vielä 5.s lapsi.
        Mies teki 16 tuntisia työpäiviä,joten kyllä siinä aikas koville otti ja väsymyskin painoi..JOTEN,tiedän TODELLAKIN millaista on olla väsynyt äiti.
        Eikä ollut mitään mummia ja pappaa tms. apua/tai tukiverkkoa..joka ois välillä lapsia kaitsenut.

        Kuitenkin itse ymmärsin ajoissa hakea APUA omaan väsymykseeni..en jäänyt sitä muualle voivotteleen..eikä lapsillekaan ole tervettä jos äiti vaan nukkuu tai kiukkuaa väsyneenä.
        Itse hain apua,enkä purkanut väsymystäni lapsiini!

        Miten lukijat tarttuu aivan epäoleellisiin asioihin?Onko siis todellakin niin että kukaan ei tajua millaista vahinkoa lapsilleen aiheuttaa,jollei ymmärrä hakea apua ajoissa?

        Onko lapsen hyvä siis olla väsyneen vanhemman kanssa päivästä toiseen..vuodet läpensä?

        Minä on jo raskaudesta asti valittanut unettomuutta. Silloin sanoivat että hormonit ne sen aiheuttaa ja käy lenkillä. No sitten vauva syntyi ja on alusta asti nukkunut loistavasti, minä en. Kun vauva alkoi nukkumaan täysiä öitä niin päätin hakea väsymykseen ja masennukseen apua. Lääkäri oli myös sitä mieltä että olen masentunut ja väsynyt ja ehdotti että pyydäppä joskus joku hoitamaan lasta, kerroin että kyllä mies hoitaa lasta kun töistä tulee ja viikonloppuisinkin, muita ei ole keneltä pyytää. Ehdotti että käyppä lenkillä. Siinä oli avut mitä minä sain, että käy lenkillä yksinäsi ilman lasta. Nyt olen kärsinyt unettomuudesta ja masennuksesta melkein vuoden ja käynyt aika ajoin valittamassa lääkärille ja mitään apua ei tule! Pari kertaa olen saanut jotakin lievää rauhoittavaa pienen paketin että saisin nukutuksi mutta kun ne eivät auta. Mieheni on jo ihan kypsä kun hän näkee missä kunnossa olen mutta mitään apua ei lääkäriltä tule. Olen pyytänyt ihan unilääkkeitä mutta lääkäri ei halua niitä määrätä että voin reagoida lapseen jos herää. Noh, meidän lapsi ei enää saa rintaa joten mieheni voisi ihan hyvin reagoida lapseen jos heräisi mutta eipä kiinnosta lääkäriä se. Eli ihan tasan turhaan olen hakenut apua mistään "ammattilaiselta" kun heidän mukaansa yksin lenkkeily lopettaa unettomuuden joka on siis jatkunut jo lähes vuoden. Useimmiten olen niin väsynyt että lenkillä käydessäni saan heikotus kohtauksia ja sydämen tykyksiä että sepä siitäkin.

        Mutta joo, toivottavasti muilla on parempia kokemuksia avun hakemisesta.


      • nju.
        "apua" hakenut kirjoitti:

        Minä on jo raskaudesta asti valittanut unettomuutta. Silloin sanoivat että hormonit ne sen aiheuttaa ja käy lenkillä. No sitten vauva syntyi ja on alusta asti nukkunut loistavasti, minä en. Kun vauva alkoi nukkumaan täysiä öitä niin päätin hakea väsymykseen ja masennukseen apua. Lääkäri oli myös sitä mieltä että olen masentunut ja väsynyt ja ehdotti että pyydäppä joskus joku hoitamaan lasta, kerroin että kyllä mies hoitaa lasta kun töistä tulee ja viikonloppuisinkin, muita ei ole keneltä pyytää. Ehdotti että käyppä lenkillä. Siinä oli avut mitä minä sain, että käy lenkillä yksinäsi ilman lasta. Nyt olen kärsinyt unettomuudesta ja masennuksesta melkein vuoden ja käynyt aika ajoin valittamassa lääkärille ja mitään apua ei tule! Pari kertaa olen saanut jotakin lievää rauhoittavaa pienen paketin että saisin nukutuksi mutta kun ne eivät auta. Mieheni on jo ihan kypsä kun hän näkee missä kunnossa olen mutta mitään apua ei lääkäriltä tule. Olen pyytänyt ihan unilääkkeitä mutta lääkäri ei halua niitä määrätä että voin reagoida lapseen jos herää. Noh, meidän lapsi ei enää saa rintaa joten mieheni voisi ihan hyvin reagoida lapseen jos heräisi mutta eipä kiinnosta lääkäriä se. Eli ihan tasan turhaan olen hakenut apua mistään "ammattilaiselta" kun heidän mukaansa yksin lenkkeily lopettaa unettomuuden joka on siis jatkunut jo lähes vuoden. Useimmiten olen niin väsynyt että lenkillä käydessäni saan heikotus kohtauksia ja sydämen tykyksiä että sepä siitäkin.

        Mutta joo, toivottavasti muilla on parempia kokemuksia avun hakemisesta.

        "Olen pyytänyt ihan unilääkkeitä mutta lääkäri ei halua niitä määrätä että voin reagoida lapseen jos herää."

        IMOVANE, nukahtamislääke olis hyvää, en kyllä tiedä sopiiko imettäjälle, tai yleensä sinulle.

        olen useita kokeilut, kaikista muista jää aamuunkin tokkurainen ole, IMOVANE:sta ei tosiaan mitään.
        vanhemmat ovat syöneet ja olleet syömättä kai sitä jo 30 vuotta, syövät kun muuten tulee sota-ajan muistot mieleen.
        Itse olen syönyt myös ja lopettanut, tuntuu todella että siihen ei jää koukkuun.

        Toiseksi, se ei "sekoita päätä", voi ottaa ja jatkaa hommia, vasta kun pysähtyy niin alkaa hieman vaikuttamaan,
        TIETYSTI ei auton rattiin saa mennä, ei.

        Tietysti kuuluisi heti mennä nukkumaan, ola paikoillaan ja lisään vielä, puolikas auttaa, kokonaista ei kannata ottaa.

        maksaa kai 100 kpl 10€,

        eikä tuolla nuku mitenkään sikeästi, voi vaikka nousta ja liikkua kotoina.

        Tietysti sitä voi maata sängyssä päivälläkin, ensin lepäillä ja antaa unen tulla, aina ei jaksa nukkua yhdellä kertaa eli yöllä riittävästi.
        Tämä nukkuminen sopisi kaikilla nuorille.


        En paljoa ole varsinaisesti apua hakenut, kun olosuhteet olivat ennen paljon paremmat kuin nykyään,
        itse vain "taistellut ja voittanut".

        Eli aloita aina päiväunet kun lapsetkin ja lapsillekin se on myös hyvin tärkeää.


      • iojlkj
        nju. kirjoitti:

        "Olen pyytänyt ihan unilääkkeitä mutta lääkäri ei halua niitä määrätä että voin reagoida lapseen jos herää."

        IMOVANE, nukahtamislääke olis hyvää, en kyllä tiedä sopiiko imettäjälle, tai yleensä sinulle.

        olen useita kokeilut, kaikista muista jää aamuunkin tokkurainen ole, IMOVANE:sta ei tosiaan mitään.
        vanhemmat ovat syöneet ja olleet syömättä kai sitä jo 30 vuotta, syövät kun muuten tulee sota-ajan muistot mieleen.
        Itse olen syönyt myös ja lopettanut, tuntuu todella että siihen ei jää koukkuun.

        Toiseksi, se ei "sekoita päätä", voi ottaa ja jatkaa hommia, vasta kun pysähtyy niin alkaa hieman vaikuttamaan,
        TIETYSTI ei auton rattiin saa mennä, ei.

        Tietysti kuuluisi heti mennä nukkumaan, ola paikoillaan ja lisään vielä, puolikas auttaa, kokonaista ei kannata ottaa.

        maksaa kai 100 kpl 10€,

        eikä tuolla nuku mitenkään sikeästi, voi vaikka nousta ja liikkua kotoina.

        Tietysti sitä voi maata sängyssä päivälläkin, ensin lepäillä ja antaa unen tulla, aina ei jaksa nukkua yhdellä kertaa eli yöllä riittävästi.
        Tämä nukkuminen sopisi kaikilla nuorille.


        En paljoa ole varsinaisesti apua hakenut, kun olosuhteet olivat ennen paljon paremmat kuin nykyään,
        itse vain "taistellut ja voittanut".

        Eli aloita aina päiväunet kun lapsetkin ja lapsillekin se on myös hyvin tärkeää.

        Minä en siis imetä eli se ei ole enää mikään syy olla antamatta lääkkeitä. En ollut ajatellutkaan ottaa kunnon unilääkkeitä joka yö koska niihin todella jää koukkuun pitkässä juoksussa. Olisi vaan niin ihana joskus edes nukkua kunnolla. Minulle eivät nuo pelkät nukahtamis lääkkeet auta koska minun ongelmani ei ole pelkkä unen saaminen vaan myös ihan nukkuminen. En onnistu yöllä saamaan unta vaan makaan hereillä pitkään. Kun vihdoin nukahdan niin herään viimeistään siinä neljän aikaan ja pysyn hereillä niin pitkään kunnes nukahdan vähän ennen kuin lapseni herää n. klo.8. On tosi vaikea nousta sängystä kun on juuri ehtinyt nukahtaa kun lapsi herää. Saan yhdessä yössä nukuttua yhteensä ehkä 2-4h ja senkin pätkissä.

        Minulla on ollut tätä masennusta ja unettomuutta jo aikasemminkin elämässäni ja tiedän että se menee kyllä jossain vaiheessa ohi. Yleensä olen saanut erästä unilääkettä jota olen käyttänyt 2-3kertaa viikossa joten olen pysynyt toiminta kunnossa mutten ole jäänyt lääkkeeseen koukkuun. Nyt lääkärit ajattelevat vain että minun pitäisi öisin olla "kunnossa" hoitamassa lasta jos tämä herää eivätkä siksi määrää lääkettä minulla. He eivät jostain syystä tajua että mieheni on joka yö kotona ja hän kyllä heräisi jos lapsikin heräisi, eli minä voisin tuota unilääkettä joskus ottaa. Minä voisin myös nukkua ihan toisessa huoneessakin eli sitten saisin oikeasti levon. Nyt olen saanut vain lieviä rauhoittavia jotka eivät minun untani lisää eivätkä paranna enkä siis ole niitä enää edes ottanut.

        Itse olen niin pettynyt neuvolan ja lääkäreiden suhtautumiseen masennustani kohtaan etten enää viitsi siellä sanallakaan asiasta mainita. Toivon vain ettei voimavarani joku kaunis päivä lopu kesken kaiken.


      • ap.
        "apua" hakenut kirjoitti:

        Minä on jo raskaudesta asti valittanut unettomuutta. Silloin sanoivat että hormonit ne sen aiheuttaa ja käy lenkillä. No sitten vauva syntyi ja on alusta asti nukkunut loistavasti, minä en. Kun vauva alkoi nukkumaan täysiä öitä niin päätin hakea väsymykseen ja masennukseen apua. Lääkäri oli myös sitä mieltä että olen masentunut ja väsynyt ja ehdotti että pyydäppä joskus joku hoitamaan lasta, kerroin että kyllä mies hoitaa lasta kun töistä tulee ja viikonloppuisinkin, muita ei ole keneltä pyytää. Ehdotti että käyppä lenkillä. Siinä oli avut mitä minä sain, että käy lenkillä yksinäsi ilman lasta. Nyt olen kärsinyt unettomuudesta ja masennuksesta melkein vuoden ja käynyt aika ajoin valittamassa lääkärille ja mitään apua ei tule! Pari kertaa olen saanut jotakin lievää rauhoittavaa pienen paketin että saisin nukutuksi mutta kun ne eivät auta. Mieheni on jo ihan kypsä kun hän näkee missä kunnossa olen mutta mitään apua ei lääkäriltä tule. Olen pyytänyt ihan unilääkkeitä mutta lääkäri ei halua niitä määrätä että voin reagoida lapseen jos herää. Noh, meidän lapsi ei enää saa rintaa joten mieheni voisi ihan hyvin reagoida lapseen jos heräisi mutta eipä kiinnosta lääkäriä se. Eli ihan tasan turhaan olen hakenut apua mistään "ammattilaiselta" kun heidän mukaansa yksin lenkkeily lopettaa unettomuuden joka on siis jatkunut jo lähes vuoden. Useimmiten olen niin väsynyt että lenkillä käydessäni saan heikotus kohtauksia ja sydämen tykyksiä että sepä siitäkin.

        Mutta joo, toivottavasti muilla on parempia kokemuksia avun hakemisesta.

        todellista apua omasta neuvolasta,tutlta terveydenhoitajalta ja OSAAVALTA neuvolalääkäriltä.

        Siihen aikaan(-90 luvun alussa)oli mahdollista saada apua mielenterveyspuolelta..jossa psy.lääkäri sairaanhoitaja työpari tulivat omaan neuvolaamme..ja siellä sitten palaverissa olimme koko perheenä ja käsittelimme niitä asioita jotka oireita aiheuttivat(syynä mm. paniikki- ym.uni häiriöt,jotka niin pahoja etten pystynyt edes ulos lähtemään,autolla jao ei onnistunut..kun en hallinnut itseäni..eli pakkoliikkeet olivat hyvin voimakkaita..syöminenkään ei siksi onnistunut,koska kädet tärisivät niin ettei mikään pysynyt kädessä..mies siis kirjaimellisesti syötti minua!).

        Oletko koittanut hakea apua psykiatriselta puolelta?
        Jos et ole saanut apua yhdeltä..luovutatko noin vain?Pitäisi ymmärtää että jollei oma lääkäri auta,sinulla on mahdollista vaihtaa lääkäri toiseen...ja kuulla asiastasi toisen lääkärin mielipide.

        Tottakai liikunta auttaa mielenterveyteen positiivisesti,ja myös se että osaa olla ees hetken ilman lasta..itsekkäästi yksin.
        Mutta eihän se liikunta yksinomaan auta..niitä asioita pitäisi saada purkaa myös ammattiauttajan kanssa..perheenä,ja myös yksin.
        Toivottavasti saat tarvitsemaasi apua..ja pian.


      • ei apua
        ap. kirjoitti:

        todellista apua omasta neuvolasta,tutlta terveydenhoitajalta ja OSAAVALTA neuvolalääkäriltä.

        Siihen aikaan(-90 luvun alussa)oli mahdollista saada apua mielenterveyspuolelta..jossa psy.lääkäri sairaanhoitaja työpari tulivat omaan neuvolaamme..ja siellä sitten palaverissa olimme koko perheenä ja käsittelimme niitä asioita jotka oireita aiheuttivat(syynä mm. paniikki- ym.uni häiriöt,jotka niin pahoja etten pystynyt edes ulos lähtemään,autolla jao ei onnistunut..kun en hallinnut itseäni..eli pakkoliikkeet olivat hyvin voimakkaita..syöminenkään ei siksi onnistunut,koska kädet tärisivät niin ettei mikään pysynyt kädessä..mies siis kirjaimellisesti syötti minua!).

        Oletko koittanut hakea apua psykiatriselta puolelta?
        Jos et ole saanut apua yhdeltä..luovutatko noin vain?Pitäisi ymmärtää että jollei oma lääkäri auta,sinulla on mahdollista vaihtaa lääkäri toiseen...ja kuulla asiastasi toisen lääkärin mielipide.

        Tottakai liikunta auttaa mielenterveyteen positiivisesti,ja myös se että osaa olla ees hetken ilman lasta..itsekkäästi yksin.
        Mutta eihän se liikunta yksinomaan auta..niitä asioita pitäisi saada purkaa myös ammattiauttajan kanssa..perheenä,ja myös yksin.
        Toivottavasti saat tarvitsemaasi apua..ja pian.

        Olen käynyt useaan otteeseen lääkärillä, heitä on ollut yhteensä kolme eri lääkäriä, käyntejä useampi. Olen tullut siihen tulokseen että pitävät minua narkkarina joka yrittää saada huumaavia lääkkeitä. Kun yritän kertoa että en todellakaan ole nukkunut yhtäkään yötä hyvin melkein vuoteen niin näistä lääkäreistä jokainen on vähätellyt ongelmaa. Tämä lähde lenkille-asenne on ollut heistä jokaisella. Olen myös kertonut että minulla on ollut aikaisemminkin masennusta ja olen käynyt psykologilla ja syönyt unilääkkeitä ja minulle on kokeiltu joskus mieliala lääkkeitäkin (joskin tosi huonolla menestyksellä) niin he eivät tunnu kuuntelevan.

        Alkuun olin tosi ihmeissäni lääkäreiden asenteesta koska todellakin aikaisemmin masennukseeni on suhtauduttu vakavasti. Minä olen ollut kertaalleen useamman kuukauden sairaslomallakin kun aloin saamaan paniikkikohtauksia milloin missäkin mm. töissä ja pari kertaa bussissa. Silloin sain apua mutta nyt on asenne että lähdet lenkille vaan. Onneksi minulla on aivan ihan mies jonka avulla kyllä selviän päivästä toiseen. En tiedä että olisiko meininki toinen jos menisin yksityiselle lääkärille mutta siihen meillä ei ole varaa. Onneksi mieheni loma alkaa muutaman viikon kulttua ja hän pääsee ottamaan vieläkin enemmän vastuuta kotona, toivottavasti hän jaksaa eikä masennu, siitähän se soppa syntyisi.


      • samoin kuin
        ei apua kirjoitti:

        Olen käynyt useaan otteeseen lääkärillä, heitä on ollut yhteensä kolme eri lääkäriä, käyntejä useampi. Olen tullut siihen tulokseen että pitävät minua narkkarina joka yrittää saada huumaavia lääkkeitä. Kun yritän kertoa että en todellakaan ole nukkunut yhtäkään yötä hyvin melkein vuoteen niin näistä lääkäreistä jokainen on vähätellyt ongelmaa. Tämä lähde lenkille-asenne on ollut heistä jokaisella. Olen myös kertonut että minulla on ollut aikaisemminkin masennusta ja olen käynyt psykologilla ja syönyt unilääkkeitä ja minulle on kokeiltu joskus mieliala lääkkeitäkin (joskin tosi huonolla menestyksellä) niin he eivät tunnu kuuntelevan.

        Alkuun olin tosi ihmeissäni lääkäreiden asenteesta koska todellakin aikaisemmin masennukseeni on suhtauduttu vakavasti. Minä olen ollut kertaalleen useamman kuukauden sairaslomallakin kun aloin saamaan paniikkikohtauksia milloin missäkin mm. töissä ja pari kertaa bussissa. Silloin sain apua mutta nyt on asenne että lähdet lenkille vaan. Onneksi minulla on aivan ihan mies jonka avulla kyllä selviän päivästä toiseen. En tiedä että olisiko meininki toinen jos menisin yksityiselle lääkärille mutta siihen meillä ei ole varaa. Onneksi mieheni loma alkaa muutaman viikon kulttua ja hän pääsee ottamaan vieläkin enemmän vastuuta kotona, toivottavasti hän jaksaa eikä masennu, siitähän se soppa syntyisi.

        muutamat muutkin tämän palstan viestit huolestuttavat minua.
        Minua huolestuttaa ensinnäkin se, että masennus tuntuu olevan yleistä nuorillakin ihmisillä ja että nuoretkin syövät mieliala- ja unilääkkeitä. Toiseksi minua huolestuttaa se, että masentuneet ihmiset saavat lapsia ja joutuvat huolehtimaan pienistä vauvoista. Kolmanneksi olen huolissani sinun perheestäsi. Olen nähnyt monen monta esimerkkiä siitä, että mies ei jaksa loputtomiin elättää perhettä ja huolehtia kodista, vaimosta ja lapsesta, vaan poistuu kuviosta. Mieti, jaksaisitko itse sellaista elämää pitkään.
        Pikkulapsiperheen molempien vanhempien on otettava vastuu lapsesta ja arjen sujumisesta yleensäkin.
        Toivottavasti monissa näissä tapauksissa ei ole kysymys sairaudesta nimeltä masennus, vaan yleisestä päähänotosta, kyrsimisestä ja risomisesta, joka lienee ihmisen yleisin tunnetila. Siihen auttaa reipas puuhailu, jota lapsiperheessä takuulla riittää.
        Kokeilepa vähän aikaa sitä, että nouset aamulla sängystä, teet miehellesi ja itsellesi aamupalan ja menet vaikka hänen töihin lähdettyään lapsen kanssa vielä nukkumaan jos väsyttää. Lapsen herättyä ja syötyä yhdessä ulos, ja niin edelleen. Laita miehellesi ruoka valmiiksi hänen tullessaan kotiin, niin hän jaksaa paremmin hoidella lasta illan. Äläkä unohda hymyä ja ystävällisiä sanoja.
        Elät elämäsi parasta, vaikkakin vaativinta aikaa. Ota elämäsi ja perheesi elämä hallintaasi. Omaksu rutiineja ja hyviä työtapoja kotitöissä. Katsele ympärillesi, etsi kauneutta. Sitä on paljon luonnossa tähän aikaan vuodesta.


      • ei ei ei
        totaalisesti kirjoitti:

        Et vaan ymmärtänyt sitä että mun pointti oli se että tämän palstan nimi on väsymys ja masennus. Kun palstan nimi on väsymys ja masennus ja se sijaitsee äitien ja isien palstalla niin tänne varmasti kirjoittaa myös väsyneet vanhemmat eikä pelkästään masentuneet ihmiset. Myös synnytyksen jälkeinen masennus on täysin eri asia kuin se normi masennus mihin niin moni ihminen elämässään sairastuu. Synnytykse jälkeiseen masennukseen kuuluu ihan erilaisia piirteitä kuin normi masennukseen. Luulen että tälle palstalle kirjoittaa myös moni nainen joka kärsii nimenomaan synnytyksen jälkeisestä masennuksesta ja se heille suotakoon.

        Ymmärrän hyvin että väsymys ja masennus ovat kaksi eri asiaa ja moni ihminen sanoo liian herkästi olevansa masentunut. On kuitenkin vähän pilkun viilausta tarttua termeihin kun todellakin kyse on keskustelu palstasta eikä lääkärin vastaanotosta. Jos itse olet masentunut niin silloin ehkä kannattaa hakea sitä vertaistukea semmoisesta paikasta missä on ihan oikeasti masentuneita ihmisiä.

        Jännä että kritisoit "lillukoihin" tarttumisesta mutta sitten itse takerrut johonkin yhteen sanaan kun kirjoitin että "tavalliset" vanhemmat. Tarkoitin siis sitä että tälle palstalle kirjoittavat äidit ja isät jotka tuntevat olevansa väsyneitä tai masentuneita. En tarkoittanut että joku toinen ihminen ei olisi tavallinen vaan se on sellainen suomenkielessä melko yleisessä käytössä oleva ilmaus kun puhutaan että joku on vaikka ihan tavallinen ihminen.

        kuulkaas täällä istu lukemassa teiän jaarituksia.masennus on olotila jolloin mikään ei tunnu enää miltään. kokemusta on!


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. En usko et meistä tulee jotain

      Se ei kuitenkaan estä toivomasta et tulisi. Toivon et voitas suudella ja se sais asioita loksahtamaan paikoilleen. Jutel
      Ikävä
      10
      2800
    2. Kuvaile itseäsi

      Kaivatullesi, niin että hän sinut tunnistaa.
      Ikävä
      94
      2011
    3. Eini paljastaa nuorekkuutensa salaisuuden - Tämä nousee framille: "Se on pakko, että jaksaa!"

      Discokuningatar Eini on täyttänyt upeat 64 vuotta. Lavoilla ja keikoilla nähdään entistä vapautuneempi artisti, joka ei
      Suomalaiset julkkikset
      40
      1538
    4. Huomenta keskipäivää

      Kivaa päivää mukaville ja söpösille. 🐺🫅❤️☕☀️
      Ikävä
      260
      1398
    5. Oletko koskaan katunut kun

      elämäsi tilaisuus jäi käyttämättä? 💔
      Ikävä
      69
      979
    6. Olen J-mies

      Jos kerrot sukunimeni alkukirjaimen, ja asuinpaikkakuntani. Lupaan ottaa yhteyttä sinuun.
      Ikävä
      47
      901
    7. Sinusta näkee että

      Kaipaat paljon.
      Ikävä
      55
      874
    8. Ei sitten, ei olla enää

      Missään tekemisissä. Unohdetaan kaikki myös se että tunsimme. Tätä halusit tämän saat. J miehelle. Rakkaudella vaalea na
      Ikävä
      77
      870
    9. Haluaisin ottaa sinut syleilyyni mies

      Olet suloinen...
      Ikävä
      44
      785
    10. Ma 30.9 tosiko tv klo 18 suorana Tikkalanmäeltä

      Virastolta suorana. Äänestyksistä sitten puhutaan illalla ja huomenna, onko kepuvasemmisto kuntalaisten tahdon mukaan to
      Pyhäjärvi
      93
      726
    Aihe