Itseni varjossa

Lise Bystander kirjoitti:

Kävelin ihmisvilinässä, kuumaa kesää,
turistien outoa pulinaa, vieraita kieliä

Seisoin liikennevaloissa kävelykadun kulmalla
sinä katsoit minua silloin silmiin, aivan suoraan, ja tunsin
kuin jotain, jotain olisi kulkenut sisuksieni lävitse,
jotain kylmää ja kuumaa yhtäaikaa,


Kukaan nainen ei ole koskaan katsonut minua,
noin,
minun oli hyväksyttävä,
minä vastasin katseeseen

Miksi ?

Jokin minussa kysyy sitä vieläkin
siitä on nyt kuusi vuotta ja,
olen äiti,
mutta vieläkin muistan sen katseen
se vaivaa minua ja olen orpo itsessäni
aivan kuin en ymmärtäisi itseäni, kuin jotain,
vierasta asuisi minussa

Minulla on nyt koti ja perhe, aviomies on,
olen kaikkea mitä olenkin toivonut

Olematon elämätön elämä, outo, elää silti yhä minussa,
kuin varjona, toisessa ulottuvuudessa,
sisäinen maailmani, illuusioissa

Olen sidottuna itseeni, sama kadunkulma, aamupäivä,
ja muistan sen katseen yhä yhtä selvästi,
aina siitä kulkiessani
kylmät väreet kulkevat hajaukseni lävitse,
muistikuvissa

Minut on kuin vangittu, kuitenkaan en tiedä, Miksi ?
sisälleni kahlittu, joku vieras minä

___________________________

http://www.youtube.com/watch?v=eZDOkdmjxJI

kirjoitti:

Anonyymi

Kirjoita kommentti

5000

Lähetä