Olisiko seuraava toimiva rakenne 1,5 kerros ratkaisuun?
-Normaalit anturaperustukset.
-Alakerta 380mm lämpöharkoilla tasakertaan asti. Ylimmäinen lämpöharkkokerros palkkiharkkoa.
-Kattotuolit putkiullakolle, ei kantavia väliseiniä alakerrassa.
-Kaikki kakkos kerroksen ulkoseinämuuraukset 150mm harkolla.
Höyrysulku tiivistetään kattotuolin alla olevan alaohjauspuun ja harkon väliin telttapatja tyyppisen tavaran kanssa. Yläkerran seiniin ja kattoon tulee näin tehtynä höyrysulku koko alalle. Puhallusvillat kattoihin, seiniin rautakaupan pakettivillat. Tuulileijonat tuulensuojaksi yläkerran villotuksiin. Yläkerran lattiaan 22mm lastulevy, alakertaan maanvarainen betonilaatta. Kaikki sisäseinät kipsiä puurungolla valmiita harkkoseiniä lukuun ottamatta. Profiilipeltikate aluskatteella.
Onko hyvät rakenteet? Pissiikö homma jossain kohtaa?
-Normaalit anturaperustukset.
-Alakerta 380mm lämpöharkoilla tasakertaan asti. Ylimmäinen lämpöharkkokerros palkkiharkkoa.
-Kattotuolit putkiullakolle, ei kantavia väliseiniä alakerrassa.
-Kaikki kakkos kerroksen ulkoseinämuuraukset 150mm harkolla.
Höyrysulku tiivistetään kattotuolin alla olevan alaohjauspuun ja harkon väliin telttapatja tyyppisen tavaran kanssa. Yläkerran seiniin ja kattoon tulee näin tehtynä höyrysulku koko alalle. Puhallusvillat kattoihin, seiniin rautakaupan pakettivillat. Tuulileijonat tuulensuojaksi yläkerran villotuksiin. Yläkerran lattiaan 22mm lastulevy, alakertaan maanvarainen betonilaatta. Kaikki sisäseinät kipsiä puurungolla valmiita harkkoseiniä lukuun ottamatta. Profiilipeltikate aluskatteella.
Onko hyvät rakenteet? Pissiikö homma jossain kohtaa?
Vastaukset 22
Vanhimmat
kerro missä. Rakenna ja huomaa....
Saattaahan tollasessa askeläänet häiritä..
onteloista tai sipo-palkeista, niin eipä pisi.
Niiden päälle korotuspalat ja lankut kattokannattimiksi, väliin villat ja päälle aluskate ja kate. Mikäli laitat 20-40cm harkot korotuspalikoiksi k/k90, saat puhallella väliin riittävästi eristettä ja silti ilmarakoa riittää aluskatteen alle.
Nuo yläohjauspuu-muovikelmuhömpötykset voisit jo unohtaa.
juu. jos 0.5 kerroksen aikoo rakentaa niin siitä tulee harakanpesä tiiveydeltään, verrattuna edellä kuvattun kaltaisiin kiviratkaisuihin. Menee alakerran tiiveysajarus hukkaan kun yläkerrasta tehdään "seula".
..ko. ratkaisussa tulisi muovit koko yläkertaan höyrysuluksi. Eikö muka riitä ilmanpitävyys?
En jaksa uskoa että kukaan voisi saada kattotuolein rakennettua 1.5 kerroksista taloa niin tiiviiksi kuin jos koko talo olisi kivirakenteinen.
Jos yläpohja olisi samassa tasossa niin muovisen höyrynsulun tiivistäminen ei ole mahdottomuus. (ja vielä kun LVI:n tekee alaslaskun sisään, ei höyrynsulun läpivientejä tule montaa)
Mutta jos sinne kattotuolien väliin rakentaa asuintiloja ja koettaa kääriä niitä kattotuoleja kelmuun (esim alapaarteet), niin onpahan perhanan paljon työläämpi homma. Teetettynä ei ikinä tulisi tiivistä. Itse tuhraten ja sikana aikaa käyttäen voisi tulos olla kohtalainen, mutta suhteessa täydellisen tiiviiseen alakertaan, yläkerta kuitenkin muistuttaisi "harakanpesää".
Mutta toki eriäviä mielipiteitä saa ja pitää olla. Oonpahan näkemykseni & vinkkini antanut.
Itseäni kiinnostaa lähinnä riittävä tiiveys? Kuinka tiivis on niin tiivis ettei mene homeeseen?
en ymmärrä.
Nyt kuitenkin meinataan tehdä se talo kunnolla, eikä juostenkustuna.
Kunhan tuuletus on riittävä niin eihän se homehdu vaikka ei ois mitään höyrynsulkuja. Sisäilma vaan ois esim talvella hemmetin kuivaa. Ja jos edes ilmansulkua ei ois niin sitten menis sähkömittarista laakerit / digimittarista loppuis numerot.
Siinäpä sulle savottaa. Onhan nuita toki tehty, mutta siinä on paljon työtä tiivistellessä about satoja detaljeja.
Ja mieti se telttapatjahomma vielä uusiksi. Esim IV putki kannattaa viedä muovin läpi siten että tekee hieman putkea pienemmän pyöreän reiän HS muoviin ja työntää sen putken siitä holesta läpi, tulee tiivistä automatique. Perfektionisti vielä laittaa laadukasta teippiä varmistukseksi. Uponor tyyliset telttapatjapatenti on hieman typeriä (kokeilin).
Kattotuolin alapaarteenkin tiivistämiseen lienee yksinkertainen ratkaisu ehkä jopa paras. HS muovi ensin sinne ullakonpuolelle alapaarteiden päälle laskostettuna, sitten huolella ja varoen leikkaa halkio alapaarretta varten, älä leikkaa "helmoja"/"liepeitä"/"hettoja"/"kauluksia"/mitälie pois vaan laadukkaalla teipillä teippaat ne alapaarteisiin. Mieti laitatko siihen päälle vielä jonkin mekaanisen pidikkeen, esim 1x2" soironpätkän kampanaulalla kiiinni.
Yksi vaihtoehto tiiviin yläkerran rakentamiseen on käyttää SPU:n levyjä joissa on lastulevy tai kipsilevy sisäänpäin tulevalla pinnalla. Saat melkeinpä kaksi vaihetta valmiiksi yhdellä kertaa ja uretaani olisi sitten helpohko ja nopea tapa viimeistellä tiivistykset. Suojaa uretaani auringonvalolta mahdollisimman pian.
Esim tommonen 40mm versio ja sen taakse tavanomainen villa tai vintti-iitaa.
ideoita joita voi kokeilla omalla vastulla...
Yläkerran seinät ja katto HS muovilla perinteisesti.
Seinän ja lattian liitoskohtaan pitkittäis-soiro, johon HS muovi tiiviisti kiinni
Alakerran katto HS muovilla ja ullakon seinien kohdille jälleen pitkittäis soiro johon HS muovi tiiviisti kiinni.
Yläkrran ja alakerran soirojen väliin, ja siis myös kattotuolien alapaarteiden väliin, vintti-iitaa uretaanilla liimaten.
http://spu.fi/spu_anselmi
Oot selvästi rakennesuunnittelija ;) Rakennesuunnittelija ehdotti jotain vastaavaa. Uretaanin tilalla voisi kokeilla halvempana vaihtoehtona solimatea tai finnfoamia. Jompaa kumpaa noista halvemmista kamoista pitää joka tapauksessa laittaa sokkelin sisäpuoliseen eristykseen. Eräs VIISAS rakennustarkastaja suosittaa perustellusti tota ratkaisua. (nykykäytännön mukainen styro sokkelin sisällä on minusta päivän selvä kosteusvauriokohta..)
Minusta urtsikka on kallis ja työläs ratkaisu. Äänieristävyys on myös huono..
ei ainakaan äänen eriteenä uretaani ole muovikelmua huonompaa.
Mutta toki tiukkaa villaa sinne uloimmas vois laittaa.
>(nykykäytännön mukainen styro sokkelin sisällä on minusta päivän selvä kosteusvauriokohta..)
Höpönlöpön!
Ei EPS voi edesauttaa homevaurioon, päinvastoin, jos ei jotain muuta rakennusvirhettä tehdä samaan läjään.
Esimerkiksi jos laittaa lattialaatan alle finfoamia tai solimatea eikä EPS:ää, se tarkoittaa sitä ettän vesihöyry ei enään pääse haihtumaan alaspäin eli jos lattiaan vetäistään muovimatto tai laminaatien alle tuleva muovikelmu, jää kosteahko betoni kahden höyrynsulun väliin.
Ja jos sokkelin haluaisi tehdä kosteusteknisesti oikein, pitäisi hengittävä lämmöneriste tulla sokkelin ULKOPUOLELLE. Eli EPS tai Fuktisol tai IsoDrän(tms) sokkelin ulkopuolelle, jos perfektionismia haluaa.
Käytännössä viittä vaille perfektionistit asentavat sen lämmöneristeen sokkelin sisään (soklex muotti tai lämpöharkko), jolloin se on jo toiseksi parhaassa paikassa. jne...
suunnittelija ja insinööri, mutten rakennusalalta.
Olen oppinut että minulla on harrastelijanakin kyllä rakenteellisesti mahdollista keksiä liki täydellisiä ratkaisuita, mutta niiden käytännön toteuttaminen voi olla liian vaativaa ja vaikeaa. Kyllä kai omankin mökin ois nopsenpaan saanut valmiiksi jos en itse olisi "säätämässä". Ja ymmärrän ja hyväksyn että ammattilaisilla tulee herkästi ennakkoluuloja kaltaisiani insinöörejä kohtaan, mutta veikkaampa että mie oon onnistunut olemaan (melkein) kaikille positiivinen yllätys. En ole pelkästään tientukkona ja kapulana rattaassa. Ja oppimistilanteetkin on aina olleet molemminpuolisia.
Raksaus on mulla siis vain harrastus.
Ens viikonloppuna taas kysytään talkookuntoani, läähhh... ei se hiki mutta se krapula!
Sekin on hauskaa kun on raksamiesten kanssa päässyt juttuun. Ne on mm. jättäneet kamppeensa mulle viikonlopuksi käyttöön. Maanrakennusfiman Åkerman oli ainoa tarjous josta kieltäydyin. Äijän hallillakin saatiin käydä omin nokkinemme hitsailemassa raksalla tarvittavia rautaosia yms. Käski vain muistaa vääntää kaasut kiinni. 8D
"Ei EPS voi edesauttaa homevaurioon, päinvastoin, jos ei jotain muuta rakennusvirhettä tehdä samaan läjään.
"
Se eps siinä sokkelin sisäpinnassa on samanlainen rakennusvirhe kuin eps kellarin seinän sisäpinnassa lämpöeristeenä! Molemmissa tapauksissa on riski homeelle?
luulis 9m ontelolaatat olevan teidän yläkerran lattiaan käypä ratkaisu, ei tarvitse alakertaan kantavia seiniä.
Mutta jos yläkertaan halajaa kiviseiniä niin voi tulla tarve alakerran kantaville väliseinille. Konsultoi rakennesuunnittelijaa.
Yläpohjan jos tekisi käkikellotyyliin siihen päälle, sipolankuista ja seinät kevyinä sinne sisäpuolelle ilman suilkuja ....
saa tosiaan yli 9 metrisiä... mutta:
- sen mittaisten käyristymä on useita senttejä.
- ennen pintavaluja ja muita kuormia käyristymä kasvaa edelleen
- pintavalujen jälkeen (väliseinät tehty) alkaa hiipuma ja voi olla jopa 30 mm
=> seinät halki onteloiden ala- ja yläpuolella.
Tämän vuoksi ammattirakennesuunnittelija ei voi suositella yli 7...7,5 m jänneväleillä olevia onteloja. Tutustukaa esim. valmistajien mitoituskäyrästöihin.
Veikkaan että normaali perus suunnittelija ei paljoa tuollaisia laattojen taipumia suunnitellessa tutki, mutta toisaalta ei myöskään koskaan halua lähteä suunnittelamaan mitään tavanomaisesta poikkeavaa rakenneratkaisua. Ja siksi ontelolaatat yleensä alle 8metrin ja ontelolaattaa 200mm paksuna. Tällä tavalla ontelolaattojen mahdollisuudet jää käyttämättä kun tarvitaan kantavia väliseiniä ja sokkeleita ja takan alle melkein poikkeuksetta perustukset.
10m ontelolaatan päälle voi rakentaa omakotitalossa kantavaa kiviseinää, takkaa ja piippua ilman mitään alapuoleiseisä perustuksia. Tämä onnistuu kun käytetään vaan tarpeeksi paksua laattaa. 500mm saakka tehdään ontelolaattoja. Ja kokonaiskustannukset voivat olla edullisemmatkin kun ei tarvita kantavia rakenteita niin paljoa. Rakenteet myös yksinkertaistuu, kylmäsillat poistuu ja varaava massa kasvaa.
Yläpohjassa taas voinee sallia hieman isommat taipumat.