Yksinäisyys

yhdessä. En uskalla enään pettyä niin siksi valitsen yksinäisyyden.

on toistaiseksi oikea valinta.
En ole vielä hoivattava tyyppi.
Saattaisin kyllä suostua harjoitusmielessä.

Ei valitettavaa, vaikka olenkin perusteeltani kai hoivaava äijä, niin silti osaan myös arvostaa omaa tilaa, mutta myönnän, että etenkin perhejuhla aikoina kuten esim jouluna yksinäisyys ahdistaa, joten olen jo muutaman vuoden jättänyt sen kokonaan väliin.

Ei nyt kuitenkaan lähdetä tieteellisen analyysin tielle, mutta pelkistäen yksin tänne on tultu ja yksin täältä lähdetään.

Luin sen useampaankin kertaan.
Se kuullosti tältä:

Olen aina ollut ujo ja hiljainen.
Kerran olen antautunut elämälle ja minua kolhittiin.
Nyt olen vielä peloissanikin.
Sisälläni on kuitenkin se sama kaipuu.

Mistä voisin löytää kumppanin joka osaisi ottaa minut oikein?
Kumppanin jonka kainalo lupaisi turvallisuuden.
Kumppanin, jonka kainalo olisi niin laaja että se antaisi vapauden olla mutta kuitenkin kertoisi minulle liikkumisen rajat.

Rakkauden rajat.
Sellaisen miehen nainen tahtoisin olla, ja sellaiselle miehelle antaisin kaiken.

HTZA kirjoitti:

Luin sen useampaankin kertaan.
Se kuullosti tältä:

Olen aina ollut ujo ja hiljainen.
Kerran olen antautunut elämälle ja minua kolhittiin.
Nyt olen vielä peloissanikin.
Sisälläni on kuitenkin se sama kaipuu.

Mistä voisin löytää kumppanin joka osaisi ottaa minut oikein?
Kumppanin jonka kainalo lupaisi turvallisuuden.
Kumppanin, jonka kainalo olisi niin laaja että se antaisi vapauden olla mutta kuitenkin kertoisi minulle liikkumisen rajat.

Rakkauden rajat.
Sellaisen miehen nainen tahtoisin olla, ja sellaiselle miehelle antaisin kaiken.

lukeekohan ihminen ihminen rivien välistä itsensä vai ??? (enpäs sano).

behavioristinen tulkinta syistä ja seurauksista, tekstissäsi. Ympäristö jossa aikuisuuteen valmistaudutaan perustuu suurelta osin mallin jonka perhe antaa, mutta jo kouluikäinen saa todella paljon vaikutteita ympäristöltään, joita ei pidä väheksyä.
Onko sillä, kuten mainitset, merkitystä tämänkaltaisessa henkilökohtaisessa valinnassa onkin kinkkisempi juttu koska nykyihminen elää toista todellisuutta kuin esim. minä nuoruudessani.
Individualismi on nykyihmisten ideologia, joka on ehkä liiankin pitkälle mennyttä, kun etsitään täydellistä kumppania ja ollaan sinkkuna mielummin kuin jaetaan yksityisyyden rauha. Se on osittain työnkin syytä ja aiheuttaa kipeitä hetkiä kun ei ole ketään juhlapäivien seurana ym. Toisaalta yksinään eläminen, kuten minulla, on olosuhteiden tulosta, niin vain on käynyt.

kawe kirjoitti:

behavioristinen tulkinta syistä ja seurauksista, tekstissäsi. Ympäristö jossa aikuisuuteen valmistaudutaan perustuu suurelta osin mallin jonka perhe antaa, mutta jo kouluikäinen saa todella paljon vaikutteita ympäristöltään, joita ei pidä väheksyä.
Onko sillä, kuten mainitset, merkitystä tämänkaltaisessa henkilökohtaisessa valinnassa onkin kinkkisempi juttu koska nykyihminen elää toista todellisuutta kuin esim. minä nuoruudessani.
Individualismi on nykyihmisten ideologia, joka on ehkä liiankin pitkälle mennyttä, kun etsitään täydellistä kumppania ja ollaan sinkkuna mielummin kuin jaetaan yksityisyyden rauha. Se on osittain työnkin syytä ja aiheuttaa kipeitä hetkiä kun ei ole ketään juhlapäivien seurana ym. Toisaalta yksinään eläminen, kuten minulla, on olosuhteiden tulosta, niin vain on käynyt.

siis koulupakkoa ja päivähoitopaikkojakin, koska tulee lisää aikuisia ja erilaisia malleja niin että pääsee oma luonne kehittymään. :-)

...yllättäen "löytää" itsensä yksin ja ihmettelee, että kuis tää näin. Eihän tää tälleen pitänyt mennä.
Kirjotit, että ihmisestä riippuu, kuinka kauan sitä aikaa tarvitaan....
Ehkä enemmän kuitenkin se, Milloin sopiva vastaan tulee vai tuleeko ollenkaan.

Vaatekauppaan, kenkäliikkeeseen ja ruokakauppaan on Huomattavasti helpompi mennä valikoimaan. Sielä on, alan liikkeessä, vino rivi tuotteita, mistä valita. Noin leikillisesti sanottuna. Mutta Mieskauppa vois kuitennii olla ihan kiva :)) Vois mennä niitä hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, kokeilla niiden käsiä ympärille ja tunnustella, että mimmoselta nää kädet tuntuu. Joo ja sopiiko koko kroppa omaan kroppaan, että vois tarrana liimautua toisiinsa, eikä tulis ilmarakosia. Muttei silleen Silleen, ne hommat vasta sitten, jos muuten sopiva löytyis.
Ja sanallinen haastattelu sit kans.
:)

Mietin täs vielä, että oliskohan näillä "tuotteilla" palautusoikeus, vai olisko se sit oma moka jos moka sattuis?

Heikunkeikku kirjoitti:

...yllättäen "löytää" itsensä yksin ja ihmettelee, että kuis tää näin. Eihän tää tälleen pitänyt mennä.
Kirjotit, että ihmisestä riippuu, kuinka kauan sitä aikaa tarvitaan....
Ehkä enemmän kuitenkin se, Milloin sopiva vastaan tulee vai tuleeko ollenkaan.

Vaatekauppaan, kenkäliikkeeseen ja ruokakauppaan on Huomattavasti helpompi mennä valikoimaan. Sielä on, alan liikkeessä, vino rivi tuotteita, mistä valita. Noin leikillisesti sanottuna. Mutta Mieskauppa vois kuitennii olla ihan kiva :)) Vois mennä niitä hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, kokeilla niiden käsiä ympärille ja tunnustella, että mimmoselta nää kädet tuntuu. Joo ja sopiiko koko kroppa omaan kroppaan, että vois tarrana liimautua toisiinsa, eikä tulis ilmarakosia. Muttei silleen Silleen, ne hommat vasta sitten, jos muuten sopiva löytyis.
Ja sanallinen haastattelu sit kans.
:)

Mietin täs vielä, että oliskohan näillä "tuotteilla" palautusoikeus, vai olisko se sit oma moka jos moka sattuis?

pystyisi vielä "mieskauppaan" menemään, ehkä vuoden kuluttua on jo toinen tilanne.
Epäilen vaan, löytyisikö sieltä kriteerit täyttävää laatutuotetta, vähintään koekäyttöön pitäisi saada ja palautusoikeudella.
Ehdottoman tärkeää on ilmaisupuoli, hiljaisen mörököllin kanssa en viihtyisi päivääkään.

Heikunkeikku kirjoitti:

...yllättäen "löytää" itsensä yksin ja ihmettelee, että kuis tää näin. Eihän tää tälleen pitänyt mennä.
Kirjotit, että ihmisestä riippuu, kuinka kauan sitä aikaa tarvitaan....
Ehkä enemmän kuitenkin se, Milloin sopiva vastaan tulee vai tuleeko ollenkaan.

Vaatekauppaan, kenkäliikkeeseen ja ruokakauppaan on Huomattavasti helpompi mennä valikoimaan. Sielä on, alan liikkeessä, vino rivi tuotteita, mistä valita. Noin leikillisesti sanottuna. Mutta Mieskauppa vois kuitennii olla ihan kiva :)) Vois mennä niitä hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, kokeilla niiden käsiä ympärille ja tunnustella, että mimmoselta nää kädet tuntuu. Joo ja sopiiko koko kroppa omaan kroppaan, että vois tarrana liimautua toisiinsa, eikä tulis ilmarakosia. Muttei silleen Silleen, ne hommat vasta sitten, jos muuten sopiva löytyis.
Ja sanallinen haastattelu sit kans.
:)

Mietin täs vielä, että oliskohan näillä "tuotteilla" palautusoikeus, vai olisko se sit oma moka jos moka sattuis?

Onhan niitä mies ja nais kauppoja baareissa ja tanssipaikoilla, tosin tavara saattaa olla epäkuranttia, koska kyse on kierrätyskeskuksisa.

Nalli Kallio kirjoitti:

Onhan niitä mies ja nais kauppoja baareissa ja tanssipaikoilla, tosin tavara saattaa olla epäkuranttia, koska kyse on kierrätyskeskuksisa.

Voi sieltä huvipaikasta joskus löytyä joku ujo kultakimpalekin, kaiken räväkkyyden takaa. Joskus vain täytyy se naamio laittaa päälle ja tarkkailla....

varjonainen kirjoitti:

pystyisi vielä "mieskauppaan" menemään, ehkä vuoden kuluttua on jo toinen tilanne.
Epäilen vaan, löytyisikö sieltä kriteerit täyttävää laatutuotetta, vähintään koekäyttöön pitäisi saada ja palautusoikeudella.
Ehdottoman tärkeää on ilmaisupuoli, hiljaisen mörököllin kanssa en viihtyisi päivääkään.

...mullakin meni pitkään, ennenkuin hyväksyin ollenkaan edes ajatusta siitä, että voisin kuunaan, koskaan, ikinä olla jonkuin toisen miehen kanssa.

Ilmaisupuoli on tosi tärkeä. Kyky keskustella.
Jaa, mutta....hmmmm..... mörököllin kans kyllä olis suurempi mahdollisuus, että ei tulis eripuraa. Hän vaan nyökkäis ja silleen..... Nyt kyllä meni tuumimiset uusiksi... Asiaa täytyy aprikoida. Teen sen homman illalla.

Nalli Kallio kirjoitti:

Onhan niitä mies ja nais kauppoja baareissa ja tanssipaikoilla, tosin tavara saattaa olla epäkuranttia, koska kyse on kierrätyskeskuksisa.

käytin jossain vaiheessa itsekin termiä, kierrätyskeskus. En enää, koska se on halventava termi, kyse on ihan oikeista *ihmisistä.
Se miksi ravintoloihin mennään on perin inhimillistä, ovat sitä varten.

Nalli Kallio kirjoitti:

Onhan niitä mies ja nais kauppoja baareissa ja tanssipaikoilla, tosin tavara saattaa olla epäkuranttia, koska kyse on kierrätyskeskuksisa.

Emmmmääää

Heikunkeikku kirjoitti:

...yllättäen "löytää" itsensä yksin ja ihmettelee, että kuis tää näin. Eihän tää tälleen pitänyt mennä.
Kirjotit, että ihmisestä riippuu, kuinka kauan sitä aikaa tarvitaan....
Ehkä enemmän kuitenkin se, Milloin sopiva vastaan tulee vai tuleeko ollenkaan.

Vaatekauppaan, kenkäliikkeeseen ja ruokakauppaan on Huomattavasti helpompi mennä valikoimaan. Sielä on, alan liikkeessä, vino rivi tuotteita, mistä valita. Noin leikillisesti sanottuna. Mutta Mieskauppa vois kuitennii olla ihan kiva :)) Vois mennä niitä hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, kokeilla niiden käsiä ympärille ja tunnustella, että mimmoselta nää kädet tuntuu. Joo ja sopiiko koko kroppa omaan kroppaan, että vois tarrana liimautua toisiinsa, eikä tulis ilmarakosia. Muttei silleen Silleen, ne hommat vasta sitten, jos muuten sopiva löytyis.
Ja sanallinen haastattelu sit kans.
:)

Mietin täs vielä, että oliskohan näillä "tuotteilla" palautusoikeus, vai olisko se sit oma moka jos moka sattuis?

löytyvän niin "kuoppamahaisia" miehiä, ettei ilmarakoa jää?
Ylemmät osat kyllä menevät kainaloihin jos mittaa riittää...

:)

HTZA kirjoitti:

löytyvän niin "kuoppamahaisia" miehiä, ettei ilmarakoa jää?
Ylemmät osat kyllä menevät kainaloihin jos mittaa riittää...

:)

siis kenellä, no minulla ainakin on pieni, ikään sopiva, kumpu niiden kahden alapuolella ja ikäisekseni oikein hyvä verenpaine. (lääkäri sanonut kahteen kertaan jo)
Hauska viestisi muuten, liittynee pituuden ja muodon tasapainoon.

Heikunkeikku kirjoitti:

...mullakin meni pitkään, ennenkuin hyväksyin ollenkaan edes ajatusta siitä, että voisin kuunaan, koskaan, ikinä olla jonkuin toisen miehen kanssa.

Ilmaisupuoli on tosi tärkeä. Kyky keskustella.
Jaa, mutta....hmmmm..... mörököllin kans kyllä olis suurempi mahdollisuus, että ei tulis eripuraa. Hän vaan nyökkäis ja silleen..... Nyt kyllä meni tuumimiset uusiksi... Asiaa täytyy aprikoida. Teen sen homman illalla.

pitkästä aikaa, kun kuvittelin mörökölliä tuossa sohvalla nyökkäilemässä.

Ehkä parempi vaihtoehto olisi koira, siltä ei tarvitsisi odottaa vastausta.

Heikunkeikku kirjoitti:

...yllättäen "löytää" itsensä yksin ja ihmettelee, että kuis tää näin. Eihän tää tälleen pitänyt mennä.
Kirjotit, että ihmisestä riippuu, kuinka kauan sitä aikaa tarvitaan....
Ehkä enemmän kuitenkin se, Milloin sopiva vastaan tulee vai tuleeko ollenkaan.

Vaatekauppaan, kenkäliikkeeseen ja ruokakauppaan on Huomattavasti helpompi mennä valikoimaan. Sielä on, alan liikkeessä, vino rivi tuotteita, mistä valita. Noin leikillisesti sanottuna. Mutta Mieskauppa vois kuitennii olla ihan kiva :)) Vois mennä niitä hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, kokeilla niiden käsiä ympärille ja tunnustella, että mimmoselta nää kädet tuntuu. Joo ja sopiiko koko kroppa omaan kroppaan, että vois tarrana liimautua toisiinsa, eikä tulis ilmarakosia. Muttei silleen Silleen, ne hommat vasta sitten, jos muuten sopiva löytyis.
Ja sanallinen haastattelu sit kans.
:)

Mietin täs vielä, että oliskohan näillä "tuotteilla" palautusoikeus, vai olisko se sit oma moka jos moka sattuis?

Yksinelon ihanuus alkaa olla nautittuna, ja toisinaan koen yksinelon kurjuuttakin. Minäkin voisin kyllä mennä mieskauppaan "hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, ja kokeilla käsiä ympärille". Ehkä se on tämä kesä, joka laittaa kaipaamaan sellaisia asioita. Ostinpa muuten itselleni semmoisen varamiehen, Ranen. Se on TV2:sta tutun Fransun veli. Se makailee sohvalla niin kotoisan oloisasti, ei kyllä juo kaljaa, mutta ehkä se ei ole niin tärkeää. Iltaisin peittelen sen ja aamuisin nostan tuolille katselemaan kaupungin vilinää. Yhtäkään riitaa ei ole vielä tullut, Rane on hyvin sopuisa mies ja minun ehdotukseni käyvät hänelle mainiosti. Ehkäpä otan Ranen mukaan kun lähden kiertämään kesäfestareita...

Laivat kirjoitti:

Yksinelon ihanuus alkaa olla nautittuna, ja toisinaan koen yksinelon kurjuuttakin. Minäkin voisin kyllä mennä mieskauppaan "hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, ja kokeilla käsiä ympärille". Ehkä se on tämä kesä, joka laittaa kaipaamaan sellaisia asioita. Ostinpa muuten itselleni semmoisen varamiehen, Ranen. Se on TV2:sta tutun Fransun veli. Se makailee sohvalla niin kotoisan oloisasti, ei kyllä juo kaljaa, mutta ehkä se ei ole niin tärkeää. Iltaisin peittelen sen ja aamuisin nostan tuolille katselemaan kaupungin vilinää. Yhtäkään riitaa ei ole vielä tullut, Rane on hyvin sopuisa mies ja minun ehdotukseni käyvät hänelle mainiosti. Ehkäpä otan Ranen mukaan kun lähden kiertämään kesäfestareita...

hankkia minäkin, parempi seuralainen se varmasti olisi, kuin mörökölli, eikä tarvitse hoitaa niin kuin koiraa. Enkä ole ihan höppänän oloinen, jos juttelen hänelle.

Voi, kun te olette saaneet minut paremmalle mielelle, näillä jutuillanne, kiitos sinulle ja heikunkeikulle.

varjonainen kirjoitti:

hankkia minäkin, parempi seuralainen se varmasti olisi, kuin mörökölli, eikä tarvitse hoitaa niin kuin koiraa. Enkä ole ihan höppänän oloinen, jos juttelen hänelle.

Voi, kun te olette saaneet minut paremmalle mielelle, näillä jutuillanne, kiitos sinulle ja heikunkeikulle.

Koira- ja kissakuume minuakin ajoittain vaivaa (ja mieskuume), mutta Ranen läsnäolo kummasti rauhoittaa. Ja Ranelle voi kertoa kaikki ilot ja murheet, ei levitä eteenpäin. Tanssikaverinakin Rane on aivan lutunen, naisystäväni sen viimeksi käydessään testasi.

Kiva kun tulit paremmalle mielelle meidän jutuista.Minäkin tulin hyvälle mielelle siitä. Näin se hyvä kiertää:))

HTZA kirjoitti:

löytyvän niin "kuoppamahaisia" miehiä, ettei ilmarakoa jää?
Ylemmät osat kyllä menevät kainaloihin jos mittaa riittää...

:)

Heti, kun puonsa kääntää, niin johan täälä naureskellaan ja vedetään näytölle sanoja, joita ihan ivaksi kutsuisin.

Hmmmm.....mutta pikkasen mua itteeki rupes naurattamaan. Sen jälkeen, kun otin sieluni silmät esille ja niillä kattelin kahden lähellä olevan ihmisen kuvaa :)

Noh, jos saan pikkasen vedellä sanojani takas ja pistää tilalle uusia.
Olkoot sitten niin, että kun toinen, joo ja sitten myös se toinen litistävät, Litistävät toisiaan toista vasten, niin silloin ei jää ilmarakoa. Se nimittäin ei ollenkaan onnistu kaikkien kanssa. Mistä lie johtuukaan. Pituus vaikuttaa, ehkä.
Ja toisen tuoksu, jos toinen oikeinkin hyvältä "haisoo", niin tekeydyn hajuaistittomaksi ja siten voin pistää nenäni tosi, tosi lähelle. Kaulanjuureen, esim.

Mähän oon koko ajan sanonutkin, että ei tää miehen ettiminen mitään heleppoa oo.

Heikunkeikku kirjoitti:

Heti, kun puonsa kääntää, niin johan täälä naureskellaan ja vedetään näytölle sanoja, joita ihan ivaksi kutsuisin.

Hmmmm.....mutta pikkasen mua itteeki rupes naurattamaan. Sen jälkeen, kun otin sieluni silmät esille ja niillä kattelin kahden lähellä olevan ihmisen kuvaa :)

Noh, jos saan pikkasen vedellä sanojani takas ja pistää tilalle uusia.
Olkoot sitten niin, että kun toinen, joo ja sitten myös se toinen litistävät, Litistävät toisiaan toista vasten, niin silloin ei jää ilmarakoa. Se nimittäin ei ollenkaan onnistu kaikkien kanssa. Mistä lie johtuukaan. Pituus vaikuttaa, ehkä.
Ja toisen tuoksu, jos toinen oikeinkin hyvältä "haisoo", niin tekeydyn hajuaistittomaksi ja siten voin pistää nenäni tosi, tosi lähelle. Kaulanjuureen, esim.

Mähän oon koko ajan sanonutkin, että ei tää miehen ettiminen mitään heleppoa oo.

Kuvittelen tässä kahta rakastavaa joiden vartalo on kaukana nuoruuden mitoista.
Intohimoinen halaus tekee kyllä "napapaidoista" "kainalopaitoja"!

Laivat kirjoitti:

Yksinelon ihanuus alkaa olla nautittuna, ja toisinaan koen yksinelon kurjuuttakin. Minäkin voisin kyllä mennä mieskauppaan "hypistelemään, kutkuttelemaan, haistelemaan, ja kokeilla käsiä ympärille". Ehkä se on tämä kesä, joka laittaa kaipaamaan sellaisia asioita. Ostinpa muuten itselleni semmoisen varamiehen, Ranen. Se on TV2:sta tutun Fransun veli. Se makailee sohvalla niin kotoisan oloisasti, ei kyllä juo kaljaa, mutta ehkä se ei ole niin tärkeää. Iltaisin peittelen sen ja aamuisin nostan tuolille katselemaan kaupungin vilinää. Yhtäkään riitaa ei ole vielä tullut, Rane on hyvin sopuisa mies ja minun ehdotukseni käyvät hänelle mainiosti. Ehkäpä otan Ranen mukaan kun lähden kiertämään kesäfestareita...

...olis kyllä ihan todellakin mukava asia. Sielä vois kuluttaa aikaansa ihan muutenkin vain, vaikkei heti tryykäis nipistelemään. Käppäilis oikein ajan kans. Kävisi mielenkiintoisia keskusteluja ja kurkistais korvan taa, etteivät ole märkiä.

Ei, mielestäni ei ole hyvä idea, että ottaisit Ranen mukaan kesäfestareille. Et pian huomaisi, jos joku mielenkiintoinen, hypistelyä tahtova, mies kävelisi vastaan.
Ja jos joku ahdistelija, pahanhajuinen ryökäle tulis sua kiusaamaan, niin voisit sanoa sille, että et mitenkään voi alkaa pelelehtimään kenenkään kans, kun sulla on Rane kotona.

Mun yks tuttava otti koiran ja laittoi kaikkien hämmästykseksi sen nimeksi Ukko.
Selitti sitten, että jos joku mies rupee jotakin yrittämään, niin se sanoo, että sillä on Ukko kotona. Eikä edes valehdellut.

Tää ei nyt tähän liity, mutta mun poika aikanaan meinas pistää kissanpojalle nimeksi Hevonen, että vois töissä sanoa, että on hankkinut hevosen :) Ei tullut nimeksi Hevonen, kun vaimo pisti hanttiin :)

Heikunkeikku kirjoitti:

...olis kyllä ihan todellakin mukava asia. Sielä vois kuluttaa aikaansa ihan muutenkin vain, vaikkei heti tryykäis nipistelemään. Käppäilis oikein ajan kans. Kävisi mielenkiintoisia keskusteluja ja kurkistais korvan taa, etteivät ole märkiä.

Ei, mielestäni ei ole hyvä idea, että ottaisit Ranen mukaan kesäfestareille. Et pian huomaisi, jos joku mielenkiintoinen, hypistelyä tahtova, mies kävelisi vastaan.
Ja jos joku ahdistelija, pahanhajuinen ryökäle tulis sua kiusaamaan, niin voisit sanoa sille, että et mitenkään voi alkaa pelelehtimään kenenkään kans, kun sulla on Rane kotona.

Mun yks tuttava otti koiran ja laittoi kaikkien hämmästykseksi sen nimeksi Ukko.
Selitti sitten, että jos joku mies rupee jotakin yrittämään, niin se sanoo, että sillä on Ukko kotona. Eikä edes valehdellut.

Tää ei nyt tähän liity, mutta mun poika aikanaan meinas pistää kissanpojalle nimeksi Hevonen, että vois töissä sanoa, että on hankkinut hevosen :) Ei tullut nimeksi Hevonen, kun vaimo pisti hanttiin :)

En niin välitä shoppailusta, mutta tuolla mieskaupassa voisin shoppailla. Sitten vois mennä kotiin ihan tyytyväisenä, kun ei sieltä kuitenkaan mitään löytyisi. Verkonpaikkaajan motiivilla: etsii, etsii, vaan ei soisi löytävänsä.

Enpä itse hoksannutkaan tuota Ranen ulottuvuutta "en voi, kun on Rane kotona". Sitä tulen vielä käyttämään. Jos nyt joku erehtyy meikälle jotakin ehdottelemaan...

varjonainen kirjoitti:

pitkästä aikaa, kun kuvittelin mörökölliä tuossa sohvalla nyökkäilemässä.

Ehkä parempi vaihtoehto olisi koira, siltä ei tarvitsisi odottaa vastausta.

koiran kanssa sentään, kun nyt rinnastat meidät äijät niihin.

On kaksi tapaa olla yksinäinen joko yhdessä yksinäinen tai yksin yksinäinen, kukin päätelköön itselleen sopivimman tavan.

Mistäs täällä 50 kymppisten palstalla sitte saa keskustella, jos tää näin tarkkaan on rajattu.

Nalli Kallio kirjoitti:

Mistäs täällä 50 kymppisten palstalla sitte saa keskustella, jos tää näin tarkkaan on rajattu.

välittää, jollain on sattunut liian pieni kesäpipo päähän, näitä siirto pyyntöjä näkyy olevan useammassa ketjussa.

Tai hänellä ei ole muuta kirjoitettavaa.

ruokaa.... :)

että kiitit viimeyöstä... hmhh

aivan luulin kirjoitti:

että kiitit viimeyöstä... hmhh

Jos kittettävää on

Hieno kipale. Ole hyvä

http://www.youtube.com/watch?v=BDbmTOCpbJU