Hemolyyttinen anemia

voi jumankauta sentäs...otan syvästi osaa..! mä en ole koskaan kuullutkaan kissojen anemiasta, joten tosi hyvä että toit asian esille, ja vielä näin varhaisessa vaiheessa kissasi kuoleman jälkeen, ymmärrän kyllä että surettaa! mulla itselläni todettiin anemia 11-vuotiaana ja nyt 16-vuotiaana se onkin jo melkein hoidettu pois alta. tosi ikävää ettei kissas saanut mahdollisuutta parantua, niinku mä sain.

aiheesta. Kyseessä enemmän koirat, en tiedä kuinka vertailu kelpoista siis.
http://www.lemmikkipalstat.net/foorumit/Forum1/HTML/039555.html

Hei. Kissallani todettiin vastaava anemia pari vuotta sitten. Oireet olivat samoja: voimakas väsymys, ruokahaluttomuus, toisaalta lisääntynyt juominen ja hiekan syöminen. Limakalvot, polkuanturat aivan vaaleita.

Vein lääkäriin, jossa poissuljettiin muita sairauksia ultralla, röntgenillä ja verikokein, ja jäljelle jäi anemia. Veriarvot olivat järkyttävän huonot, lääkäreiden mukaan kissan ei olisi pitänyt niillä arvoilla olla edes hengissä enää. :S aloitettiin sitten kortisonilääkitys kotihoidossa, mutta parin päivän ajan vointi vain huononi (oli niin voimaton ettei jaksanut kävellä edes hiekkalaatikolle asti) ja mentiin uudestaan lääkäriin. Siellä tehtiin verensiirto, aloitettiin antibiootit ja nostettiin kortisoniannosta. Tämä palautti kissalle voimia niin, että samana iltana jaksoi syödä hiukan jo itse. Siitä alkoi hidas toipuminen, käytiin verikontrollissa aluksi parin viikon välein ja pienennettiin kortisoniannostusta vähitellen.

Vähitellen palasi elämänilo, turkista huolehtiminen, leikkiminen. Puolen vuoden kuluttua voitiin lääkitys lopettaa ja nyt kissa on ollut kunnossa kaksi vuotta.

Toivoa parantumisesta siis on, vaikka lähtötilanne olisikin todella paha. Kissaa hoitanut (aivan mahtava, asiansa osaava ja sille omistautunut) lääkäri jaksoi valaa uskoa minuun niinä hetkinä, kun olin jo valmis luovuttamaan. Ilmeisesti osa kissoista vastaa hoitoon paremmin kuin toiset, tätä ei pysty etukäteen ennustaa joten mielestäni hoitoa kannattaa kokeilla jos kissa muuten on lähtökohtaisesti perusterve. Oma kissani oli sairastuessaan vasta 1v.

Tuo kavala sairaus saattaa uusia, joten kissaa saa kyllä tarkkailla enemmän kuin normaalisti ja yrittää havaita merkit mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Pari kertaa kissa on ollut esim. mökkiviikonlopun jäljiltä väsyneempi ja aavistuksen kalpea, mutta saanut korjattua tilanteen itsekseen ilman lääkitystä ja lääkärikäyntejä vajaassa viikossa.

Hei,
miten kissallenne kävi Tikru2005?? Minun 7v kissani kunto romahti täysin viime yönä, se hakeutui piiloon vaan nukkumaan, kylmeni ja kalpeni totaalisesti. Kiidätin kissan päivystykseen ja verikokeista todettiin anemia. Eläin oli tänään tiputuksessa melkein 7h ja piristyi hieman. Olen erittäin huolissani, ja harkitsen myös verensiirtoa, en voi mitenkään luovuttaa kesken juoksun. Kortisonihoidosta minulle ei puhuttu mitään, myöskään anemian syytä ei tiedetä, mutta luin että se on oire jostain pahemmasta sairaudesta. Haluaisin kuulla kokemuksianne ja tietää onko verensiirto auttanut? Ja onko kissan todella mahdollista saada hyvää elinaikaa jopa vuosia?

Meidän pienellä kissalla 3.5v juuri nuo oireet...vein tänään ell Viikkiin, todettiin maksa-arvot reilusti koholla ja hematokriitti joka kertoo anemiasta, 9 kun pitäisi olla 19-24. Jätin yöksi teholle, en voinut tehdä eutanasiaa...huomena tekevät lisätutkimuksia ja ilmoittavat sitten. Peukut pystyssä ja rukoukset ylöspäin, että vielä olisi toivoa...meidän pieni Siimis...

Kissani nukutettiin viime yönä. Viimeisimmät oireet olivat niin kamalat; ei kestänyt enää omilla jaloillaan, kakat tulivat mihin sattuu ja pahinta oli seurata kun hengitys ei tahtonut enää kulkea vaan kissa huohotti lasittunut katse silmissään. Näytti siltä kuin se olisi ollut välillä ihan tajuton.

Vilkkuluomet näkyivät tätä ennen muutaman päivän ajan, edellisenä päivänä söi pitkästä aikaa hyvin. Sitten tuli totaalinen shokki ja nuo yllämainitut oireet. Kissalla oli pari kuukautta aiemmin todettu vakava munuaissairaus, johon sillä oli lääkitys. Kissa oli kuihtunut ja koetinkin viimeisenä päivänä laittaa ruutalla vettä, mutta siitäkään ei ollut apua. Kaikista kauheinta oli että tämä sattui aivan yllättäen, juuri on kun oli viitteitä paremmasta (mm. söi ja joi edellisenä päivänä paremmin).

Kissan punasoluarvo veressä oli enää 11 ja lääkäri sanoi että verenvaihto on ainoa keino ja kun kissa oli niin toivottomassa kunnossa, sekään ei olisi auttanut.

Voi kunpa olisin vienyt tälle lääkärille aiemmin niin olisi tiennyt tehdä jotain. Aiempi lääkäri kertoi vain munuaisarvoista, ei punasoluista. Epäilenkin että munuaisvikaan oleva lääkitys pahensi kissan tilannetta.

Toivottavasti tästä on muille apua ja käytätte kissanne vaikka useammalla lääkärillä ja kontrolleissa tarpeeksi usein. Minun kissani kävi kontrollissa vain pari viikkoa ennen ja kyseinen lääkäri sanoi että arvot olivat parantuneet vaikka itse olin eri mieltä....mietinkin että olisinko voinut pelastaa kesällä kuusi vuotta täyttävän ihanan luonteisen itäimaisen poikakissani...Minulla on niin ikävä sitä. Toinen kissa etsiskelee sitä ja ihmettelee mihin leikkikaveri joutui.

Tsemppiä kaikille teille muille ja parempaa onnea

Meidän 12-vuotias poikakissa pääsi ikiuneen viime yönä. Poika oli laihtunut muutaman viikon aikana merkittävästi, kunnes eilen yleiskunto romahti täysin. Kissa ei suostunut enää kunnolla syömään, joi normaalia enemmän ja vain makasi apaattisena/poissaolevana. Normaalisti ärhäkkä kissa antoi myös tutkia joka paikan ilman vastustelua. Soitin ensin kunnaneläinlääkärille, jonka mukaan voisimme hyvin odottaa aamuun. Onneksi soitin vielä Viikkiin, jossa oltiin aivan eri mieltä, ja annettiin minulle yksityisen päivystävän eläinlääkärin puhelinnumero. Eläinlääkäri sanoi jo perustutkimuksen jälkeen, että ennuste vaikuttaa todella huonolta. Kissan perna oli suurentunut tai siellä oli mahdollisesti kasvain, ja munuaiset olivat pienentyneet. Verikokeista selvisi, että munuaisarvot olivat pahasti koholla ja punasolut nollassa (kissalla siis vakava anemia). Olisi vaatinut vähintään kolmen päivän nesteytystä ja verensiirtoa, eikä krooniseksi epäilty munuaisvika olisi siltikään parantunut. Eläinlääkärin mukaan oli armollisempaa päästää kissa kärsimyksistään, ja niinpä saattelimme pojan ikiuneen. Ikävä on kova, mutta tämä oli varmasti ainoa oikea ratkaisu...

Hei, meidän kolli kissa, viikon ollut ihan vaisu lopetti raksujen syömisen. narisee kun ottaa syliin ei juo laihtui. el lääkärissä 4 h nesteytyksessä oli hemolyyttinen anemia pari seuraavaa päivää ratkasee selviikö. rontti muru kun selviäisi.

Omalla koirallani oli aikoinaan hemolyyttinen anemia joka hoidettiin kortisonilääkityksellä. Koira selvisi taudistaan eikä tauti ole uusinut.

Kissani lopetettiin kyseisen sairaiden takia. Eläinlääkäri ei antanut muuta vaihtoehtoa ja sanoi vaan että ei kannata edes yrittää. Sain vasta 6 kuukautta myöhemmin tietää että jotain olisi voitu kokeilla. En saanut edes tietoa kyseisestä sairaudesta. Kyseinen kissa oli vielä todella.

Olisi mukava ja toisaalta tärkeääkin tietää, miten näille kahdelle kissalle kävi joista tänne kirjoitettiin kun tilanne oli päällä.

Oma puolivuotias kissanpentuni alkoi kutisemaan sietämättömästi, sai siihen kortisonipiikin ja loishäätölääkkeen. Ei auttanut kutinaan ja muutama päivä tästä se alkoi olla apaattinen eikä innostunut enää mistään. Vein sen uudelleen eläinlääkärille ja hematokriittiarvo oli 9. Lääkäri piti ennustetta niin huonona, kun oli sekä tämä aivan sietämätön kutina sekä näin vakava anemia (kissan suonetkin olivat jotenkin jo "hapertuneet") että päädyin eutanasiaan, en halunnut aiheuttaa yhtään enempää kärsimystä edes lisätutkimuksilla.

Nyt kuitenkin kadun syvästi, etten edes yrittänyt pelastaa kissaani verensiirrolla. Eläinlääkäri epäili kissojen vaarallista felv-viruksen aiheuttamaa leukemiaa ja/tai iho-lymfoomaa ja ennuste on kuulemma tällaisissa tapauksissa hyvin lohduton.

Rakastan sinua pienokaiseni, anna anteeksi etten tehnyt kaikkeani pelastaakseni sinut. En vaan halunnut että kärsisit yhtään enempää. Leiki rauhassa perhosten kanssa, siellä missä kaikkien kissojen on hyvä olla <3

Voi olen todella pahoillani ja tiedän tuon shokin kun kuulit .
Lämmin osanottohali .
Minä kuulin tänään että 13v kisullani on anemia ja olivat jo lopettamassa ,vaan en antanut . Pyysin B-12 ja Foolihappo lääkkeitä . Sain , ja nyt vaan lihaa ja kalaa .
Simolla ollut n.2 v ibd sairaus saanut kortisonia ja vain kuivaruokaa .
Heitin hemmettiin kuivaruoat ja alettiin syömään "kissamaisesti".
Mitenkähän tpiset anemiakissat toimivat

Mitähän kissalle on syötetty tai mitä se on syönyt, usein autoimmuunisairauksien geenejä kantavillakin on joku taudin laukaiseva tekijä kuten infektio tai jotain ravitsemusperäistä. Juttu on vanha ja siihen sen enempiä. Kissoja tulee ja menee, luonto päättää joitain yksilöitä lukuunottamatta lähtöjärjestyksen. Leikkaamattomat kissat ei muutenkaan elä kuin keskimäärin 7 vuotta ja leikatut ehkä tuplat. Maailmassa on miljardeja kissoja ja potentiaalinen riskirymä vaikka mille taudeille luonnossa. Valtava populaatio on suurimpia pandemian riskitekiöijä. Kissoja voi olla 2 kertaa sen mitä ihmisiä .. Koiriakin on jo yli miljardi .. ja ihmiset vie lemmikkejä lopetettavaksi ja luovutettaviksi ihan vaan siksi ettei jaksa ja hallitus leikkaa tuloja ym. Sairauteen kuoleminen on hyväksyttävissä oleva kohtalo. Inhimillistä, ettei kärsimystä pitkitetä. Luonnossa pedot hoitaa heikot alta aikayksikön.