Vuodelevossa olleet/vauva rt aikaisin

Itse olin täydellisessä vuodelevossa rv 28 alusta, ei edes vessalupaa ollut, joten koettu on tuokin ihanuus. Itselläni oli paikat jo pehmentyneet ja kanavaakaan ei ollut jäljellä juuri mitään joutuessani sairaalaan, en enää tarkkoja lukemia muista. Tilani myös eteni/paheni vuodelevosta huolimatta. Supistuksia tuli, vaikka sain niiden estoon jatkuvaa lääkitystä suun kautta ja välillä tilanteen ollessa oikein paha suonen sisäisesti. Kamalaa oli tuo jatkuva huoli ja murhe, sekä tylsistyminen vuoteessa (piti vähän itsekäskin olla). Onneksi minulla oli ihana perhe, suku ja ystävät, jotka aktiivisella yhteydenpidollaan pitivät minut järjissäni.
Makoilin sairaalassa viikolle 30 3, jolloin syntyi pieni poikani 1680g painoisena ja 42 cm pitkänä. Pari viikkoa syntymästään poika vietti vauvateholla tarkkailussa ja sen jälkeen kasvoi vielä neljä viikkoa sairaalasa kokoa. Nyt on iloinen ja reipas 1v ja 2kk vanha vekara, jolla ei mitään kummempaa keskosuudesta johtuvaa ole ollut.
Voimia ja jaksamista sinulle. Toivottavasti olet vielä kokonaisena pitkään.

Moikka!
Mulla ei ihan vastaavaa kokemusta, en ollut vuodelevossa koska luultiin että kaikki on hyvin. Mutta rv 27 lääkärineuvolassa vauva oli jo kovasti alhaalla ja lähes lähtökuopissa, tästä ei lääkäri kuitenkaan ollut huolissaan kun ei ollut kipeitä supistuksia (kivuttomia, epämiellyttäviä tuli kyllä jatkuvasti, USEITA päivässä). Vähän ennen rv 30 alkoi vauva painaa ihan valtavasti jalkoväliin ja kävellessä tuntui, että jokin melkein hankasi! Samoihin aikoihin alkoi tulla kipeitä supistuksia, mutta vain 1-2 vuorokaudessa. En mennyt lääkäriin koska vasta rv 27 kaikki oli ollut "loistavasti" lääkärin sanoin, uskoin kaiken olevan normaalisti.. rv 31 vauva neuvolatutkimuksessa TOSI alhaalla, lähinnä th sitä vain ihmetteli, käski mennä lääkäriin jos kipeät supitukset lisääntyvät.. Eivät lisääntyneet, kunnes rv 32 meni lapsivedet yllättäen ja vauva syntyi muutaman tunnin päästä.. En halua pelotella mutta näin meillä.. MUTTA meillä kaikki mennyt vauvan kanssa hienosti, sairaalassa toki oltiin muutama viikko, mutta vauva nyt täysin terve ja ottanut jo lähes kiinni ikätoverinsa, ikää nyt 4kk :)

Itselläni on nyt 26 5 ja pari päivää sitten määrättiin liikkumiskieltoon. Eli pari päivää olen kotona makoillut, isäni ulkoiluttaa koiraa, kun mies on töissä ja mies sitten hoitaa kodin ja minut, kun pääsee :) Reilun viikon päästä olisi seurantaultra ja kovasti toivon, että kaikki olisi hyvin, eikä kohdunkaula ole lyhentynyt yhtään. Itseäni ei niinkään haittaa makoilu (vaikka normaalisti kovasti liikunkin), vauvan vointi vaan pelottaa kovasti. Vauva on siis todella alhaalla ja pää edellä tuloillaan tähän maailmaan. Neuvolan lääkäri antoi todella vähän informaatiota tilanteesta, mistä olen hieman kummissani. Sanoi vain, että alhaalla on, ei saa liikkua ja tarkastukseen 2 viikon päästä... Olin niin hämmentynyt ja säikähtänyt silloin tutkimuksessa, etten mitään älynnyt kysyäkään. Nyt on kysymyksiä pää täynnä... Toivon kovasti ettei vauva vielä päätä syntyä. Sekä syytän itseäni tilasta, koska jumppasin ja liikuin runsaasti koko raskauden ajan (mutta niin on käskettykin tehdä!).