Vanhemmillani on maatila, nyt he haluaisivat tehdä perinnönjakoa. Meitä on kaksi lasta, vanhempi veljeni ja minä. Minä olisin toivonut yhteisomistusta tilaan tai edes tilan rakennuksiin. Veljeni ei halua yhteisomistusta edes rakennuksiin. Vanhempani olivat aiemmin rakennusten yhteisomistuksen kannalla, mutta koska veljeni ei sitä halua, ovat ainakin tälä hetkellä jättämässä rakennukset yksinomaan veljelleni. Lisäksi ovat sitä mieltä, ettei rakennuksilla ole mitään arvoa, eli veljeni ei siis tarvitse maksaa siitä minulle mitään. Kuitenkin on kyseessä iso, hyväkuntoinen omakotitalo, joskin siis maalla. Rehellisesti voin myöntää, että harmittaa. En aio asiasta mitään riitaa nostaa, haluaisin vain kuulla tämän palstan lukioiden mielipiteitä onko tällainen menettely teidän mielestänne oikein. On tietysti myös niin, että jokainen voi omalle omaisuudelleen tehdä mitä haluaa.
Maatila perinnönjaossa
itä-suomalainen
82711
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Perintökaaressa on oma lukunsa jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta. Tutkipa sitä.
Perintökaari
25 LUKU
Jäämistöön kuuluvan maatilan jakamisesta
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1965/19650040
Vastasit oikeastaan itse juttusi lopussa elossa olevien vanhempiesi oikeuksista myydä tai lahjoittaa omaisuutensa kenelle tahansa, mutta heidän kuoltuaan sinullakin on sentään joitain perusteita saada mm. hinnattoman talon osalta suosiolahjasta hyvitystä. Maatilanne ei ole vielä varsinaisen perinnönjaon kohteena, koska molemmat vanhempasi ovat elossa.
Mainitsit veljesi maksuista sinulle, eli se viittaa vanhempiesi ja veljesi suunnittelevan elinkelpoisen maatilan sukupolvenvaihtoa kauppana ja/tai lahjana. Sukupolvenvaihtoa koskee niin monet erityissäännöt, että suosittelen käyntiä asiantuntijan puheilla. Mikäli veljelläsi on sinua parempi edellytys jatkaa viljelyä ainakin minimin 5 vuotta, niin kertomasi menettely tuntuu normaalilta ja on mahdollista, että perit aikanaan osuutesi ainakin säästäväisten vanhempiesi saamasta hinnasta.
Tilan toiminnan jatkuminen on varmaan vanhemmillesi niin tunnepitoinen asia, että voit käytännön syistä ehkä jäädä tai ainakin kokea jääväsi veljeäsi vähemmälle osalle kotitilastanne. Ne yhteisomistukset tuppaavat viimeistään vaimojen ja lapsien kera muuttua ongelmiksi, joten ole realisti vaateissasi.
>>Sukupolvenvaihtoa koskee niin monet erityissäännöt, että suosittelen käyntiä asiantuntijan puheilla.
Kiitos vastaukista. Olin kuitenkin huonosti tai epätarkasti kirjoittanut asiaani. Kumpikaan meistä lapsista, ei veljeni enkä minä ole jäämässä tilanpidon jatkoon, emme edes asumaan tilalle. Asumme molemmat eri paikkakunnilla kuin missä tila sijaitsee, työmme on myös muualla. Itse tilasta on näillä näkymin tulossa minulle jonkinlaista osuutta, en tiedä sen arvoa, kun vanhempamme eivät halua, että ulkopuolinen arvioi tilan arvon. Rakennuksia ei kuitenkaan voi jakaa ja koska yhteisomistus ei siis veljelleni sovi, on vanhmpieni ajatus jättää rakennukset velejelleni, eikä niistä mitään korvausta siis minulle tulisi. Kysehän oikeastaan olisi siitä, että jos rakennukset jäisivät yhteisomistukseen, voisimme me molemmat käyttää niitä joskus. Mutta näinollen mahdollisuus käyttää jää vain veljelleni.
Jos tilalle ei jää päätoimista jatkajaa, niin kaikki perilliset ovat tasa-arvoisia maatilan perintöasiassa. Älä missään tapauksessa suostu kuin tasapuoliseen jakoon. Omaisuuden arvot pitää käypään arvoon arvioida, ulkopuolinen arvioitsija, muutoin tulee varmasti epäoikeudenmukainen jako. Se jolle jää arvokkaampi osuus niin tietenkin rahalla joutuu tasaaamaan toiselle. Pidä oikeuksistasi kiinni.
Ihmettelen suuresti, miksi eräät vanhemmat tahallisesti pyrkivät epäoikeudenmukaisiin ratkaisuihin perinön jaossa, varsinkin naispuolisia perillisiään kohtaan. Jos tilalle ei jää jatkajaa niin paras vaihtoehto on perustaa yhtymä. Silloin omaisuus ja omaisuuden tuotto jakaantuu kummankin hyväksi tasapuolisesti. Metsät tulee paremmin hoidettua ja kaikki ovat silloin tyytyväisempiä. Jos perinnönjako ei ole tasapuolinen samanarvoisiin perillisiin nähden, niin kokemuksesta voin sanoa, että ennemmin tai myöhemmin perillisten välit huononee tai välit katkeavat kokonaan, viimeistään silloin kun vanhemmat ovat kuolleet.
Tämä asia pitäisi perinnönjättäjien, vanhempien tiedostaa jos eläessään suunnittelevat omaisuutensa perintöasioita.
Tietysti perinnönjako pitää tehdä tasapuolisesti perillisiä kohtaan. Tiedän mm. erään tapauksen missä tilalle ei jää ketään jatkamaan. Vanhemmat ja pappi-poika yrittävät jopa uskonnollisiin asioihin vedoten, väkisin päättää että tila tulisi pojalle tai pojan lapsille. Tytöllä ei saa olla omia mielipiteitä, ei ainakaan niitä saa sanoa ääneen, eikä tytöltä edes niitä kysellä. Pitäisi tyytyä siihen jos mitä annetaan. Vedotaan jopa Raamattuun tässä perintöasiassa. (pojalle kuuluu ja poika on jopa esikoinen, tytär ei saa esittää mielipiteitään) Tyttö kun kuuli vanhempiensa ja pappi-veljensä suunnitelmat ja otti asian puheeksi vanhempiensa kanssa. Tytär sanoi ,että hän toivoo että häntä kohdeltaisiin tasapuolisesti., niin vanhemmat ja pappi-veli suuttuivat ja nimittivät tytärtä ahneeksi. Pappi-veli oli vanhemmilleen ilmoittanut että kyllä hän voi koko tilan ottaa itselleen. Vanhemmat olivat myös ilmoittaneet että tilan arvoa ei saa selvittää, koska vanhemmat ja veli ei pysty tilasta maksamaan osuutta tyttärelle. Ihmettelen että uskonnon varjolla voi siis tehdä mitä vaan kunhan se on itselle myönteistä.
Koska tytär ei vapaaehtoisesti suostunut hyväksymään asiaa, niin pappi-veli on ehdottanut vanhemmilleen että tehkää testametti, ettei tila jää perikunnalle.
Tämäkö on sitä tasaarvoa nykymaailmassa?
>>En aio asiasta mitään riitaa nostaa, haluaisin vain kuulla tämän palstan lukioiden mielipiteitä onko tällainen menettely teidän mielestänne oikein. On tietysti myös niin, että jokainen voi omalle omaisuudelleen tehdä mitä haluaa.