Kontaktit poliisin kanssa ovat olleet hieman hassuja. Ensikosketus poliisiin tuli mopoaikana jolloin poliisi sitten viisaana ja tietäväisenä pysäytti minut. Kirjoitti sakkolapun jne.. Maksoin sakon ja jälkikäteen poliisilta tuli kirje jossa kerrottiin, että sakkoraha palautetaan, mutta syytä ei kerrottu. Itse arvelisin, että ns."teko" ei ollut laissa rangaistavaa.
Autolla ollessani liikenteessä poliisi sitten pysäyttää ja sanoo, että on ollut ylinopeutta ja että pitäisi odottaa hetki, että poliisiautoon tulee tilaa jotta saisin hakea sakkolapun. Poliisi totesi, että tien mutkakohdassa minulla olisi ollut melkoinen vauhti kun kerta tutkakohdallakin oli vielä ylinopeutta. Ihmettelin mitä mutkakohtaa poliisi tarkoitti, olihan tie siltäosin lähes suora. Hetken mietittyäni muistin mutkan joka oli n. kilometri ennen tutkaa. Mutkakohta tiessä oli lähestulkoon liikennevaloissa jossa pysähdin, joten vauhti mutkakohdasa oli lähes kävelyvauhtia. Hetken kuluttua poliisi toteaa, että ylinoipeutta oli alle rikesakkorajan, käytännössä lähes olematon. Sain siis jatkaa matkaani ilman murheita.
Vuosien pästä maantiellä sitten poliisi pysäyttää illasta ja pyytää asiakirjat ja puhaluttaa. Paperit on kunnossa ja täysin selvänä olin liikenteessä, poliisi tarkistaa vielä tietojani radioteitse. Mitään huomauttamista poliisi ei löydä ja silmin-nähden hieman kiivastuu ja kysyy matkani tarkoitusta. En vastannut kysymykseen ja kerroin, että minulla on perustuslaillinen oikeus liikkua. Poliisi antaa paperit takaisin ja seuraa lähes kotipihalle asti.
Kertaallen sitten autooni murtauduttiin ja kävin tietenkin tekemässä rikosilmoituksen jotta saisin vakuutuksista hyvitystä, olihan se hyvinkin selvää, ettei poliisin mielenkiinto riittänyt asian tutkintaan. Mennessäni poliisiasemalle kerroin, että rikosilmoitusta olen tullut tekemnään ja rikoksen kohde on nähtävissä parkkipaikalla. Poliisi tuli ulos ja kysyi, että rikkinäisestä ikkunastako tässä on kysymys? Poliisi totesi, että kirjataan samantien sitten kaikki rikkinäiset ikkunat ja kirjoitti ilmoitukseen, että tuulilasi poreilee. Vein paperin vakuutusyhtiölle ja sanoin, että kun poliisi kerta on todennut rikkinäsin tuulilasinkin liittyvän asiaan, niin laitetaan se sitten samoista valkuutuksista. Vakuutusyhtiön edustajalla oli hauskaa.
Viimeinen sählinki poliisissa tuli kun olin hetkeä aijemmin joutunut erään kiusankappaleen sählinkiin ja poliisille kuulusteltavaksi. Poliisi nimitteli ja solvasi, en kovasti pitänyt hänen tavasta. Asia vietiin loppuun, mutta hetken päästä jouduin rikoksen uhriksi. Rikos selvitettiin ja olin hyvin tietoinen, että en tulisi rikoksen tekijöiltä vähäisiä korvausrahoja saamaan, joten päätin sitten kostaa tämän edellisen poliisin kiusanteon kantelemalla poliisista joka ratkaisi minuun kohdistuneen rikoksen. Esitutkinta kesti kohtuuttoman pitkään,joten kantelin tästä poliisista. Poliisihan kiukustui ja kosti minulle siten, että hän kirjasi vaatimukseni rikoksentekijöille puhelinkuulemisella. Kirjasi vaatimukseni väärin jonka jälkeen syyttäjä vei ilman lupaani asian käräjille. Minua ei kutsuttu käräjille ja syyttäjä vei asiaani virheellisillä tiedoilla jonka johdosta oikeuden tuomio oli väärä. Hovioikeus ei ottanut oikaisuvaatimustani esille ja eduskunan oikeusasiamies ei nähnyt asiassa moitittavaa. Minulle jäi vain hyvänolon tunne jossa poliisi, syyttäjä sekä oikeuslaitos osoitti minkälaisia vellihousuja ovat ku´n eivät kestä edes pientä vastakritiikkiä.
Autolla ollessani liikenteessä poliisi sitten pysäyttää ja sanoo, että on ollut ylinopeutta ja että pitäisi odottaa hetki, että poliisiautoon tulee tilaa jotta saisin hakea sakkolapun. Poliisi totesi, että tien mutkakohdassa minulla olisi ollut melkoinen vauhti kun kerta tutkakohdallakin oli vielä ylinopeutta. Ihmettelin mitä mutkakohtaa poliisi tarkoitti, olihan tie siltäosin lähes suora. Hetken mietittyäni muistin mutkan joka oli n. kilometri ennen tutkaa. Mutkakohta tiessä oli lähestulkoon liikennevaloissa jossa pysähdin, joten vauhti mutkakohdasa oli lähes kävelyvauhtia. Hetken kuluttua poliisi toteaa, että ylinoipeutta oli alle rikesakkorajan, käytännössä lähes olematon. Sain siis jatkaa matkaani ilman murheita.
Vuosien pästä maantiellä sitten poliisi pysäyttää illasta ja pyytää asiakirjat ja puhaluttaa. Paperit on kunnossa ja täysin selvänä olin liikenteessä, poliisi tarkistaa vielä tietojani radioteitse. Mitään huomauttamista poliisi ei löydä ja silmin-nähden hieman kiivastuu ja kysyy matkani tarkoitusta. En vastannut kysymykseen ja kerroin, että minulla on perustuslaillinen oikeus liikkua. Poliisi antaa paperit takaisin ja seuraa lähes kotipihalle asti.
Kertaallen sitten autooni murtauduttiin ja kävin tietenkin tekemässä rikosilmoituksen jotta saisin vakuutuksista hyvitystä, olihan se hyvinkin selvää, ettei poliisin mielenkiinto riittänyt asian tutkintaan. Mennessäni poliisiasemalle kerroin, että rikosilmoitusta olen tullut tekemnään ja rikoksen kohde on nähtävissä parkkipaikalla. Poliisi tuli ulos ja kysyi, että rikkinäisestä ikkunastako tässä on kysymys? Poliisi totesi, että kirjataan samantien sitten kaikki rikkinäiset ikkunat ja kirjoitti ilmoitukseen, että tuulilasi poreilee. Vein paperin vakuutusyhtiölle ja sanoin, että kun poliisi kerta on todennut rikkinäsin tuulilasinkin liittyvän asiaan, niin laitetaan se sitten samoista valkuutuksista. Vakuutusyhtiön edustajalla oli hauskaa.
Viimeinen sählinki poliisissa tuli kun olin hetkeä aijemmin joutunut erään kiusankappaleen sählinkiin ja poliisille kuulusteltavaksi. Poliisi nimitteli ja solvasi, en kovasti pitänyt hänen tavasta. Asia vietiin loppuun, mutta hetken päästä jouduin rikoksen uhriksi. Rikos selvitettiin ja olin hyvin tietoinen, että en tulisi rikoksen tekijöiltä vähäisiä korvausrahoja saamaan, joten päätin sitten kostaa tämän edellisen poliisin kiusanteon kantelemalla poliisista joka ratkaisi minuun kohdistuneen rikoksen. Esitutkinta kesti kohtuuttoman pitkään,joten kantelin tästä poliisista. Poliisihan kiukustui ja kosti minulle siten, että hän kirjasi vaatimukseni rikoksentekijöille puhelinkuulemisella. Kirjasi vaatimukseni väärin jonka jälkeen syyttäjä vei ilman lupaani asian käräjille. Minua ei kutsuttu käräjille ja syyttäjä vei asiaani virheellisillä tiedoilla jonka johdosta oikeuden tuomio oli väärä. Hovioikeus ei ottanut oikaisuvaatimustani esille ja eduskunan oikeusasiamies ei nähnyt asiassa moitittavaa. Minulle jäi vain hyvänolon tunne jossa poliisi, syyttäjä sekä oikeuslaitos osoitti minkälaisia vellihousuja ovat ku´n eivät kestä edes pientä vastakritiikkiä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Aivopankista vuokrataan aivoja. Proffan aivot 100 euroa/kk, poliisin aivot 5000 euroa/kk, kalliit sen takia kun ovat aivan käyttämättömät.
Oltiin hankkimassa passia poliisilaitoksella!
Ja sitten ku haettiin se niin siellä alettiin kysellä meidän äidiltä ku sieltä kanslian kassasta puuttu rahaa.
Ne vaan kyseli kun silloin ku se hakemus jätettiin oli siellä poliisiasemalla joukko jotain ulkomaalaisia.
Ne vaan kyseli meidän äidiltä, että ootteko ottanu rahaa sieltä kassasta. Ku siellä oli ollu sinäpäivänä vähä jotain sählinkiä ku oli niintä mustalaisia semmonen joukkio.
WAUDE MINKÄLAISIA KYTTIÄ KUN POLIISILAITOKSEN KASSASTAKIN PYSTYY VARASTAAN RAHAA EIKÄ NE EDES TIEDÄ KUKA RAHAT ON VIENY!!!!
Tarvii sitten jo meiltä ruveta kyseleen. Olemme taitavampia kun poliisit, tiedämme kysymättäkin!! No mutta ihan oikeelta ihmiseltä kyllä kyselivät, sillä me tiedetään oikea vastaus!!
Olen kolmeen eri otteeseen ollut pidätettynä ja joka kerta syyttömäksi todettu ja se olisi pystytty jo poliisin toimesta toteamaan!En tiedä oliko kyseessä poliisin haluttomuus,ammattitaidottomuus vai halu hankaloittaa elämääni,koska ystäviini kuuluu henkilöitä jotka ovat rikoksesta tuomittuja!Itse sitä vastoin en ole saanut edes sakkoja.Korvaukset jotka Suomen valtio on minulle maksanut ovat kohtuulliset,mutteivät korvaa sitä mitä olen joutunut kokemaan,kun olen yrittänyt vakuuttaa syyttömyyttäni poliisille!Se on ollut Kafkamaista kujan juoksua poliisin kanssa!
suomessa syytetyn pitää todistaa olevansa syytön muualla pitää todistaa että syytetty on syyllinen
Syyllinen kunnes toisin todistetaan, mutta siltikin voi jäädä tuomioon riittävä "vahva" syy epäillä.
on, jos tämmönen tavallinen taapero joutuu poliisitutkintaan jostain olemattomasta syystä. Sitä on vaan joku käsiteltävä asia jossain papereissa, poliisit ei ehdi muuta vastaamaan kuin, että aikanaan asioita selvitetään. Jos ei ole tottunut siihen, että virkakunta on jatkuvasti syynäämässä asioita, tämmönen on tosi hermostuttavaa. Niille, jotka lakia rikkovat tämä on tietenkin tuttua "pelaamista" poliisin kanssa.
valittaa päättäjille? Poliisi tutkii ihan helvetisti juttuja, joita te - kiltit ja siivot kansalaiset - kärräätte/aiheutatte.. Sitten kitistään kun juttu etenee liian hitaasti! Miksikö? Ei ole resursseja!! Valtio säästää!! Juttuja on jonossa muutenkin kaapit väärällään ja tutkijoita pieni nokare niiden kimpussa. Lisää poliiseja joka suuntaan: tutkintaan ja kentälle, niin alkaa hommat hoitua sukkelammin!
Ootko nähny unta vai onko jääny lääkkeet jo pidemmän aikaa ottamatta???
Kerrot tommosen tarinan VAIN OMASTA NÄKÖKULMASTA!!! Olis kohtuukiva kuulla mitä muut asiasta tietävät sanoo...? Jos sellasii nyt on?
Etköhän palais maan pinnalle!