näihin asioihin jos vaikka joku täällä osaisi auttaa...
Meiltä huostattiin lapset jouluna-96 ja syyksi sanottiin inun olevan vakavasti masentunut ja harkintakyvytön vuosia jatkuneen henkisen väkivallan vuoksi. tuon väkivallan myönnänkin itseäni kohtaan mutta miten on, voiko sossut tehdä tuollaisen diagnoosin, lääkäri kun ei sitä ole minusta tehnyt. En ole alkoholi- tai huumeriippuvainen joten sillä saralla asiat kunnossa. Sossu vaati muuttoa erilleen ja avioeroa miehestä jonka olen tehnytkin. Asun omillani,olen töissä kokopäiväisesti, pärjäilen ihan hyvin.
Täällä sossut ovat pitäneet palavereita ja huoltosuunnitelmia tasan kaksi kertaa, eikö se ole niin että neljä kertaa vuodessa tuo pitäisi tehdä?
Kun soitan ja kyselen asiasta niin on asiaa hoitava henkilö vaihtunut toiseksi ja tämä uusi "ottaa" asioista selvää.
Minulle luvattiin matkakorvaus kun käyn tapaamassa lapsiani jonne matkaa tulee 400 km, tämä evättiin kun tulee heille kalliiksi maksaa noita matkoja... Koska lapsiani haluan tavata niin tietysti kustannan matkat itse silloin.
Silloinen sossu sanoi että huostaa jatketaan pari vuotta ja sitten aletaan purkaa kun omat asiat on järjestyksessä. Tein kaiken mitä sossu vaati että huosta puretaan ja nyt sitten se ei riitäkkään.
Lapseni haluavat tulla minun kanssani asumaan, nuorimmat eivät ole samassa paikassa kun vanhempi ja tämä nuorimmaiseni toivoi joku kerta että sijaisäiti jäsis vaikka auton alle. Tuota tietysti ihmettelin että miten sinä nyt noin niin kummatkin heistä sanoivat että eivät viihdy,vara-emo on liian ankara. Tässä perheessä muitakin sijoitettuja ja eivät viihdy hekään.
Tämä teksi on nyt hiukan sekavaa mutta apua tarvitsisin siihen että mistä aloittaa kun huostaanoton purkua alan kyselemään?
Tarvitsenko asianajajan vai marssinko suoraan sossuun kysymään millä perusteella huostaanotto jatkuu? siitä on puolitoista vuotta aikaa kun oli tämä toinen palaveri niin silloin kysyin että mikä on syynä jatkumiselle, silloin sanoivat minun valehdelleen enkä tänäpäivänä tiedä mitä valehtelin...
Kiitos jo pelkästä luekelusta =)
Meiltä huostattiin lapset jouluna-96 ja syyksi sanottiin inun olevan vakavasti masentunut ja harkintakyvytön vuosia jatkuneen henkisen väkivallan vuoksi. tuon väkivallan myönnänkin itseäni kohtaan mutta miten on, voiko sossut tehdä tuollaisen diagnoosin, lääkäri kun ei sitä ole minusta tehnyt. En ole alkoholi- tai huumeriippuvainen joten sillä saralla asiat kunnossa. Sossu vaati muuttoa erilleen ja avioeroa miehestä jonka olen tehnytkin. Asun omillani,olen töissä kokopäiväisesti, pärjäilen ihan hyvin.
Täällä sossut ovat pitäneet palavereita ja huoltosuunnitelmia tasan kaksi kertaa, eikö se ole niin että neljä kertaa vuodessa tuo pitäisi tehdä?
Kun soitan ja kyselen asiasta niin on asiaa hoitava henkilö vaihtunut toiseksi ja tämä uusi "ottaa" asioista selvää.
Minulle luvattiin matkakorvaus kun käyn tapaamassa lapsiani jonne matkaa tulee 400 km, tämä evättiin kun tulee heille kalliiksi maksaa noita matkoja... Koska lapsiani haluan tavata niin tietysti kustannan matkat itse silloin.
Silloinen sossu sanoi että huostaa jatketaan pari vuotta ja sitten aletaan purkaa kun omat asiat on järjestyksessä. Tein kaiken mitä sossu vaati että huosta puretaan ja nyt sitten se ei riitäkkään.
Lapseni haluavat tulla minun kanssani asumaan, nuorimmat eivät ole samassa paikassa kun vanhempi ja tämä nuorimmaiseni toivoi joku kerta että sijaisäiti jäsis vaikka auton alle. Tuota tietysti ihmettelin että miten sinä nyt noin niin kummatkin heistä sanoivat että eivät viihdy,vara-emo on liian ankara. Tässä perheessä muitakin sijoitettuja ja eivät viihdy hekään.
Tämä teksi on nyt hiukan sekavaa mutta apua tarvitsisin siihen että mistä aloittaa kun huostaanoton purkua alan kyselemään?
Tarvitsenko asianajajan vai marssinko suoraan sossuun kysymään millä perusteella huostaanotto jatkuu? siitä on puolitoista vuotta aikaa kun oli tämä toinen palaveri niin silloin kysyin että mikä on syynä jatkumiselle, silloin sanoivat minun valehdelleen enkä tänäpäivänä tiedä mitä valehtelin...
Kiitos jo pelkästä luekelusta =)
Vastaukset 24
Vanhimmat
ovat?
nuorin on nyt kuusi ja vanhin kolmetoista vuotias. tiedän että kaksitoista vuotiasta pitäisi jo kuullakkin mutta mitenkä kun sossut ei järjestä palavereita...
huostaan?
ihan yks yhteen tuon kirjoituksen kanssa, lapsesi huostattiin -96, eihän tuo kuusivuotia ollut edes syntynyt ja 13- vuotias oli ihan vauva. Ja huoltopalavereita pidetään 1- 2 kertaa vuodessa, missäs tuo 6 vuotias on ?
Hänen kanssaan on mahdollista alkaa selvittämään tätä teidänkin todella huonosti hoidettua (huostaanoton syyt?, huostaanoton kesto, syiden poistuttua?, huostaanoton purkuun tähtäys ja purusta tehty suunnitelma?, lasten kuuleminen? jne jne jne).
Onko sinulla hankittuna kaikki asiaanne
(lastensuojelusta ja mahdollisesti muiltakin asiaan sotkeentuneilta viranomaisilta) liittyvät kopiot asiakaspapereistanne?
Tietosuojavaltuutetun sivuilla on tiedonpyyntö -lomakkeita ja toimistosta saa myös henkilökohtaisia neuvoja.
Eli kaikki paperit on syytä hankkia itselleen ensin.
Sen jälkeen voi alkaa juuri esimerkiksi tämän sosiaaliasiamiehen avustamana suunnittelemaan purkuhakemusta (oletko koskaan sellaista tässä huostaanoton aikana tehnyt?).
Periaatteessahan lastensuojelun viranomaisten olisi jo aikoinaan Huoltosuunnitelmaa (nykyisin Asiakassuunnitelma) laatiessaan
olisi pitänyt tehdä suunnitelma lasten kotiin palauttamisesta eli vanhan lastensuojelulain mukaan:
olisi pitänyt kirjata ne syyt ja seikat, mitkä ja millä toimenpiteillä, tuilla, avuilla jne poistamalla perheen elämästä
lasten kotiinpaluu olisi ollut mahdollista.
Nyt on kesäaika ja mikäänhän viranomainen ei tietenkään mitään päätöksiä eikä muutakaan tässä maassa tee.
Mutta nyt on siis hyvää aikaa suunnitella ja tehdä kunnollinen lapsia koskeva purkuhakemus ja mahdollisesti itse tehdä alustavasti oma ehdotus lasten kotiinpaluu suunnitelmasta,
joka olisi pitänyt siis lastensuojeluviranomaisten tehdä jo huostaanoton Huoltosuunnitelmaa laadittaessa.
Yhteydenpito, kun lapset on sijoitettuna noinkin kauas,
on sosiaaliviranomaisten maksettava ja kustannettava,
siitä nyt ei ole mitään epäselvää.
Tuovat lastensuojelijat sitten lapsesi lähemmäksi, jos ovat kerran lapsenne noinkin kauas kiikuttaneet. Sosiaaliasiamiehen kanssa teette asiasta muistutuksen lastensuojeluviranomaisen esimiehelle, eli muistutus siitä miten lastensuojelun viranomaisen on lain mukaan toimittava!
Jos teillekin on tehty nämä "perinteiset" eli lastensuojelun viranomaiset ovat lasten huostaanoton yhteydessä antaneet terveydentilaasi koskevia ja vain lääkäreiden toimivaltaan kuuluvia terveydentilaa koskevia lausuntoja
niin siitäkin asiasta kannattaa keskustella sosiaaliasiamiehen kanssa.
Sellainen kun ei ole todellakaan laillista eikä varsinkaan viranomaisten kohdalla sallittuakaan, että toimitaan ja esiinnytään ammatissa,
jonka harjoittamiseen ei ole laillista oikeutta.
Kiitos kirjoituksestasi.
Minä ehdotan ottamaan HETI asianajajan niin äidille kuin oman asianajajan kullekin lapselle, jotka sitten ryhtyvät pommittamaan varsin uneliaaksi osoittautunutta sossutanttaa ja sitä sosiaaliviranomaista kokonaisuudessaan. Lapset saava ilmaisen oikeusavun, ja niin saa äitikin, jos on köyhä.
Mihinkään paperi- ja dokumenttisulkeisiin ei kannata enää tuolaisen kohtelun jälkeen alistua ryhtymään, koska se on viivytys ja näännytyskeino. Reipas ja energinen asianajaja saa valtakirjalla kaikki asiakirjat heti, ja jos ei saa, niin hän voi nostaa pimittäjäsossua vastaan kanteen virkavelvollisuuden laiminlyönnistä.
Aloittajan ei kannata rasittaa itseään tällä asialla yhtään enempää kuin on tarpeellista, vaan delegoida juttu eteenpäin. Suomea on mainostettu hyvinvointipalveluja tuottavaksi mallimaaksi, ja siihen kuuluu asianajoapu.
Varsinkin vanhin lapsi voi itse kirjoittaa jo nyt sossuun kirjeen, jossa haluaa muuttaa heti äidin luokse, paperit voidaan hoidella myöhemmin.
on viranomaisten puolella - silloin kun tulee kiperä paikka. Jyvässeudulla oli erinomainen sosiaaliasiamies muutaman vuoden ajan 2000 luvun alussa (ihan ensimmäinen sosiaaliasiamies). Hän sai potkut, kun auttoi liian hyvin ihmisiä. Hänen työnantajanaan toimivat paikalliset sossujen esimiehet.
Sen jälkeen on ollut toivomisen varaa. Kun olemme pyytäneet apua, olemme saaneet pettyä. Loppujen lopuksi oman toiminnan kautta on löytänyt ratkaisut - niitä eivät sosiaaliasiamiehet kertoneet. Toinen rikkoi vaitiolovelvollisuuden kaiken lisäksi.
kaikikia vastanneita ja hyviä vinkkejä tarjonneita ystävällisiä immeisiä =) ja tuossa joku ihmetteli vuosilukua, se ei siis ole -96 vaan tietysti -06, joku ajatuskatkos...
Tuollaista kotiutussuunnitelmaa tai sen tekoa en ole edes kuullut ennempää saatikka sitten sellaista tehnyt. Pitääpi ottaa yhteyttä johonkin asianajajaan tai sitten siihen sosiaali-asiamieheen, täältä löytyy kyllä sellainen mutta asian hoitamisesta ja "omakseen" ottamisesta ei ole tietoa.
Tuosta "diagnoosistani" sen verran vielä, se oli huostaanotto- asiakirjoissa syynä
ja tuosta asiasta minua ei ole lääkäri tai psykiatri sen enempää tutkinut ja tuon lausunnon allekirjoitti silloinen lastensuojelu- puolen pomo.
Ja vielä , minulla on perhetyöntekijöiden sana ja paperi että olen erittäin kelvollinen äidiksi, purnasivat silloin huostaanottoa vastaan mutta minkä he pomolleen mahtoivat...
Älä missään tapauksessa lähde edes keskustelemaan mistään mielenterveysongelmista sossun kanssa, jos sinulla ei kerran ole mitään diagnoosia ollut tähänkään asti. Jos tarvitset mielenterveyshoitoa, niin sitä saa itse kun menee terveyskeskukseen. Siksi ei kannata ottaa vastaan sossujen lähetettä mihinkään mielenterveyshoitoihin, sillä koska he ovat alunperin mielivaltaisesti kirjanneet sinulle mielenterveysongelman vastoin mitään totuuspohjaa ja lääkärinlausuntoa, niin he yrittävät nyt jäkeenpäin saada sinulle diagonoosin ja hoidon saadakseen oikeutuksen olemattomalle huostaanottoperusteelleen ja väärälle huostaanottoperusteelleen.
Pyydä vain asianajaasi hoitamaan huostan purku. Mitään mieneterveyttä sinun ei tarvitse todistaa sossulle. Jätä sossu yksin setvimään mielenterveyskysymystä äläkä ryhdy edes puhumaan siitä teemasta heidän (asiantuntemattomien) kanssa. Jos tarvitset mielenterveyspalveluja joskus, niin niitä saa ihan kun menee terveyskeskuksesta itse pyytämään.
Saat lapsesi heti kotiin, koska huostaanoton peruste oli perätön ja puoskaroitu. Sossu EI SAA antaa diagonooseja ihmisten mielenterveydestä. Voit nostaa kirjauksen perusteella kunnianloukkauskanteen sossua vastaan ja myös kanteen väärän rekisterimerkinnän kirjaamisesta virallisiin dokumentteihin.
Olet voittaja jutussa, sen näkee jo nyt.
mitä neuvoo Helinä. Mutta sossu kokee kaiken tuollaisen yhteistyökyvyttömyydeksi. Aloittaja on lisäksi ollut samaa mieltä sossun kanssa väkivallasta, mikä saattaa olla ongenkoukku sossulle.
Kokemuspohjalta sanon, että jos ei ole mielenterveysongelmia, niin hakee lääkäriltä todistuksen, mitä sossun ei tietenkään tarvitse hyväksyä, kuten ei muidenkaan työnantajien tarvitse.
Mutta jos menee mielenterveystoimistoon tk:n ovesta sisälle, niin siitä tulee merkintä mikä on sossuille mieleen. Vaikka mitään sairausdiagnoosia ei olisikaan. Tämä mahdollisuus on pidetävä mielessä.
Sossu ei saa antaa diagnooseja, mutta sossun antama epäily on yhtä kuin diagnoosi. Se pitää vaan lääkärintodistuksella kumota. Edellyttäen tietenkin, ettei ole käyntejä siellä tk:ssa. Nämä jutut on trapetsilla ajelua yksipyöräisellä pyörällä.
Uskon samaan, että kunnianloukkaussyytteen voi nostaa ja uskon siihenkin, että sillä on edellytykset menestyä. Mutta lapset ovat siihen mennessä täysi-ikäistyneet.
Tutkintapyynnöillä ei pidetä kiirettä, ei tutkita ja annetan "ei rikosta" päätös. Itselläni on tuomioistuimen päätös asiassa, jota poliisi ei tutkinut koska sossu oli vastaajana ja "ei rikosta"-leima tuli. Toimitin sitten tuomioistuimen päätöksen poliisille, koska asia on nyt valmiiksi pureskeltu poliisia varten, mutta taitaa aika olla mennyt umpeen kierroksella, syyteaika vanhentunut ellei törkeäksi katsota ja mitä tohdin epäillä.
Nyt varmaan saan odotella toiset kuusi vuotta poliisin vastausta, kun heillä on aina niin kiire muiden asioidensa kanssa kuten tähänkin saakka on minun asiassani ollut. Tänä aikana mitä poliisi hoiti juttua on lapselleni aiheutettu pysyvä vamma sijoituksessa tämän virkarikoksen tekijän toimesta ja lapselleni toden totta nyt yritetään saada mielenterveysdiagnoosia jälkikäteen. Mutta se on minun juttuni ja palaan asiaani nimillä kertoen. Aloittajalle neuvoksi, että nuole sossun p******ä jos vain mahdollista. Ja käy hakemassa lääkärintodistusta aika ajoin sossun tietämättä asiasta. Niin minä olen tehnyt, tervettä korvienvälystä niissä mainitaan ja mikä parasta niin ei mielenterveyskäyntejä mikä veisi uskottavuuttani.
sosiaalityöntekijät tekevät diagnooseja, minustakin ovat tehneet, menin itse tutkimuksiin enkä ollut masentunut. Ihmettelen syvästi miten lapsi ei voi olla kotona, vaikkei ole edes listaa, ainakaan meillä, tehty että mitä pitää kotioloissa korjata. Sitten kun on vanhemmat on tehneet kaikkensa että saavat lapsensa kotiin, niin lapset ovat kiintyneet sijaispaikkaansa niin, ettei heitä voi enää poiskaan ottaa, kotoa kyllä viedään milloin milläkin perusteella.
Jos olisi todettu mielenterveyshäiriö, niin sitten ehkä voisi harkita lääkärintodistusta siitä, että on tervehtynyt. Mutta ei terveiden tarvitse juosta lääkärissä hankkimassa sossua varten todistusta terveydestään. Menköön se sossu lääkäriin todistamaan itsensä terveeksi, sillä minä ainakin epäisen sellaisen henkilön mielenterveyttä, joka jakelee ja kirjaa kansalaisista diagnooseja vailla lääkärinpätevyyttä. Hän ei voi olla järjissään.
lapsesi. Sossu kun sanoo että mielenterveytesi reistalee niin se reistailee ja todistus on käytävä hakemassa sinun, sossu kuittaa vaatimukset oman mielenterveytensä tutkimisesta. Yleisterveydenhuollosta pitää sinun todistus hakea, niin ohjaa sossu ja maksaa todistusmaksun. Silloin siellä ei käy olla mielenterveyskäyntejä. Sossuhan ensin ehdottaa hyvästä sydämestään mielenterveystoimistoa, siellä voi sossun mukaan saada tukea siihen ahdistukseen kun lapsi on otettuna huostaan. Jos menee niin siitä sossu saa seuraavan perustelun, vanhempihan on mielenterveysasiakas. Ja yhtä kaikki kirjoittipa lääkäri mitä kirjoitti, niin sossu viimekädessä päättää onko mielenterveysongelmia vai eikö ole. Mielenterveyskäynnit ovat nykyään kova sana vähän kaikella viranomaissektorilla, se ei ole enää niin hyväksyttävää annettu ymmärtää.
Itse en luota, mutta joku toinen voi luottaa ja saatan siis olla vähän epäluuloinen ajattelultani.
Siksi juuri en lähtisi hyppimään mihinkään sossujen mielenterveysympyröihin. Silloin sossulta menee se valta, jota sillä ei edes ole ja sossupossu jää yksin hyppimään tasajalkaa tantereelle mielenterveysteorioineen. Suosittelen jokaiselle omaa tahtoa ja omanarvontuntoa, ja heti jos kunniaa aletaan loukata, niin kaamee mekkala päälle.
lehdessä kirjoitus jossa sossu arvosti bioja jotka pystyvät antamaan lapsilleen rauhan ja luvan kasvaa sijaiperheessä ja TUKEVAT sijareiden työtä!
Täällä aina toisinpäin toivotaan, miks??
Tuki puolin ja toisin olisi paras lapselle? Noo, ei teidän mielestä...
määrättyä pätevyyttäkään ammattinsa
eli lastensuojeluviranomaisena toimimiseenkaan edes ...
Perheiden jälleenyhdistäminen on uuden lastensuojelulainkin mukaan ensisijainen tavoite. Jokaisen huostaanoton ja sijoituksen kohdalla.
Eli sen mukaan olisi näiden sossulaistenkin tässä maassa toimittava näissä kaikissa omissa viranomaistehtävissään.
Jos lapsen tilanne ei ole aivan "mahdoton" oman kotiinpaluun kannalta (vanhemmalla esimerkiksi elinkautinen)
niin kyllä laki menee aina sossulaisten o m i e n
"arvostuksien" edelle.
Lapsen etu on aina: takaisin omaan kotiin ja sossulaisen tehtävä on tehdä mahdolliseksi ja todeksi
se lapsen kotiinpaluu jo voimassa olevan lastensuojelulainkin mukaan.
Sossulaisen on kaikilla omilla toimillaan ja tekemisillään
(apu ja tuki lapsen omaan kotiin, vanhemmille jne)
tähdättävä perheen jälleenyhdistämiseen
eikä huuhailla suustaan lehdistön sivuilla mitä sattuu tekstiä....
jos lukisit sen jutun, ehkä ajatuksesi olisivat pikkasen toiset kuin luulollasi!
No tuo lehti kun ei tule normi kansalaisille, vain sos.alan työntekijöille, kuntien hallituksille ja valtuuston jäsenille eli jotka ovat mm. perusturvalautakunnissa!
Luinpahan mieheni lehdestä koko jutun, ao. hlö on vuosia alalla ollut! Ei huuhaa kuten täällä kaikki panettelee sos.alan ihmisiä!!
Täällä vaaditaan sijareilta perheiden kotiuttamista, mutta ei biot koskaan tue asiaa sijareiden kanssa, tai harva bio on siinä asiassa sijarin kanssa mukana, kiitos niille "harvoille" meillä oli hyvä yhteistyö biojen kans aikoinaan, jatkuen kyläilyillä, vieläkin.
Täällä vain haukutaan kaikki muut tekijät syyllisiksi "lapsen vientiin"!
sijaisvanhemmiksi kelpaavat ketkä vaan. Ennen ilmeisesti tehtävään valikoitui eettisesti korkeatasoisempia - ja muutenkin kaikin puolin taitavampia ihmisiä.
päinvastoin...
ja asiakkaatkin-pa!
Sisäpiirin lehdet pitää rahan puolta. Lautakunnissa jos missä on tyhmää höynäytettävissä olevaa porukkaa, joka hakee itselleen meriittiä lautakunnissa istumisellaan. Niille nämä "tiedon väärtit" syöttävät paskaa lusikalla ja hyvin nielevät. Istuvathan tyhmät oikein valtuustossa ja lautakunnissa, muita ihmisiä ylempänä. Ihminen on niin raadollinen.
seuraa lehdistä ja muista julkisuuteen tulevista uutisista
missä tämän maan lasten suojelun viranomaisten kohdalla tämän maan kunnissa ja kaupungeissa lastensuojelun viranomaisissa mennään!
_________________
http://www.ess.fi/?article=231305
Lahden seutu
Lahti on lastensuojelun kriisikunta
30. maaliskuuta 2009 - (Päivitetty klo 16:18)
Lahden lastensuojelussa asiakkaat lisääntyvät ja kelpoisuusvaatimukset täyttävä henkilökunta vähenee.
Vain yhdellä kymmenestä lastensuojelun sosiaalityöntekijällä on Lahdessa lain edellyttämä kelpoisuus tehtäväänsä.
Kuntapäättäjien olisi syytä etsiä ratkaisuja nopeasti, sillä varsinkin lastensuojelun tilanne on kriittinen, arvioi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki Radio Voiman haastattelussa.
Ristimäki kehottaa vakavasti Lahtea keskustelemaan yliopiston ja TE-keskuksen kanssa mahdollisuudesta saada kaupunkiin sosiaalityön maisteriohjelma. Sosiaalialan korkeakoulutuksen puuttuminen alueelta on Ristimäen mukaan yksi kolmesta pääsyystä Lahden surkeaan tilanteeseen. Lahtelaisten lastensuojelun työntekijöiden palkat ovat myös selvästi jäljessä muiden paikkakuntien palkoista jopa Päijät-Hämeessä. Kolmas syy pätevien hakijoiden puutteeseen löytyy Ristimäen mukaan kovista työoloista. Lahden seudulla lastensuojelun asiakasmäärä on viime vuosina noussut hurjasti, eivätkä kaupungin tarjoamat henkilöstöresurssit ole enää riittäviä.
Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtaja Tero Ristimäki neuvotteli tilanteesta maanantaina Lahden sosiaaliviraston johdon kanssa.
---------------
http://www.ess.fi/?article=231278
Sosiaalityöntekijäpula kärjistynyt Lahdessa
30. maaliskuuta 2009
Lastensuojelun tilanne on Lahdessa kriittinen, varoittaa alan työntekijöiden ammattijärjestö Talentia.
Valtaosalla Lahden sosiaalityöntekijöistä ei ole lain edellyttämää kelpoisuutta tehtävään. Kuntapäättäjien olisi syytä etsiä ratkaisuja nopeasti, sillä varsinkin lastensuojelun tilanne Lahdessa on kriittinen, arvioi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia.
Talentia toteaa, että vain yhdellä kymmenestä lastensuojelun sosiaalityöntekijästä on Lahdessa lain edellyttämä kelpoisuus.
Lastensuojelulaki edellyttää, että lastensuojelun tarvetta saa arvioida ja päätöksiä tehdä vain kelpoisuusehdot täyttävä sosiaalityöntekijä.
Jukon pääluottamusmies Seija Tommola kertoo, että Lahti maksaa sosiaalityöntekijöilleen noin 100 euroa pienempää kuukausipalkkaa kuin ympäristökunnat. Sosiaalityöntekijän tehtäväkohtainen peruspalkka vaihtelee Lahdessa nyt noin 2 350 - 2 610 euron välillä.
Sadan euron ero Lahden tappioksi näkyy myös lastentarhanopettajien palkkauksessa, ja tuntuu vaikeutena saada sijaisia päiväkoteihin. Lyhyet välimatkat taas tekevät helpoksi käydä työssä naapurikunnassa.
- Miksi kunnat eivät hae ratkaisua sosiaalityöntekijäpulaan tai pulaan lastentarhanopettajista samoin keinoin kuin lääkäripulaan? Hyvä palkkatarjous toisi kelpoisuusehdot täyttäviä hakijoita Lahteenkin, lupaa Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestön puheenjohtajaTero Ristimäki.
Hän tapaa Lahden ja ympäristökuntien sosiaalialan työnantajien edustajia tänään Lahdessa Talentia Päijät-Hämeen järjestämässä tilaisuudessa.
_________________
Kodinhoitoapu voisi pelastaa monen perheen
Tiivistelmä:
Monelta huostaanotolta saatettaisiin välttyä, mikäli perheet saavat ajoissa kodinhoitoapua. Hallitussihteeri Pia-Liisa Heiliö sosiaali- ja terveysministeriöstä sekä lapsiasiavaltuutettu Maria-Kaisa Aula ovat sitä mieltä, että uupuneiden perheiden tulisi saada ajoissa apua arjesta selviytymiseen.Huostaanottojen määrän kasvu johtuu monesta eri tekijästä. Yksi syistä on resurssipula. Erikoistutkija Tarja Heino Stakesista kertoo, että väkeä on liian vähän töissä. Tällöin vakansseja ei saada täytettyä ja koulutettujen sosiaalityöntekijöiden puutteessa joudutaan palkkaamaan epäpäteviä.
Keski-Suomessa viime vuoden keväällä tehty selvitys sosiaalityöntekijöiden kelpoisuudesta paljasti,
että muutamissa kunnissa toimittiin jopa laittomasti.
Media: Keskisuomalainen (printed version)
Päivämäärä: 18.2.2008
Kirjoittaja: Maarit Lantto-Tolvanen
Päälähde: Pia-Liisa Heiliö. hallitussihteeri/STM, Maria-Kaisa Aula /lapsivaltuutettu, Tarja Heino, erikoistutkija / Stakes
_______________
Lahdessa ja kuinka monessa muussa kaupungissa tai kunnassa
tilanne on lastensuojelussa uutisten kaltainen
eli lasten, nuorten ja perheiden osalta
todella katastrofaalinen ja käsittämätön!
-----
Sijari osio tekstistäsi jäi epäselväksi että mikä oli sanomasi ydin? Sijarit kotiuttavat lapsia vai?
eihän virallisesti laittomia huostaanottoja ole olemassakaan. Tämä on toimittajilta kuultua tietoa, miten esim. radiolähetyksessä ei saa puhua hoidollisista huostaanotoista ollenkaan, tämä vain yksi esimerkki.
Siis sinun on otettava huomioon se, että täällä moni vanhempi kirjoittaa nimenomaan siitä lähtökohdasta, kun huostaanotto on tehty esim. lakisääteisen palvelun tai tuen puuttumisen takia. Sellaisessa tilanteessa voi olla hyvinkin vaikea tukea lapsen sijaispaikkaan kiinnittymistä, koska koko huostaanottohan on laiton.
Jos olet seurannut, niin on täällä toki seurattu sellaistakin tapausta, jossa kunnan erityisopetuksen puutteen takia lapsi on sijoitettu lastensuojelulaitokseen, jossa hän saa sen tasoista erit.opetusta, johon hänellä on oikeus. Tilannehan on järjetön, koska lapsella olisi ollut siihen oikeus omassa lähikoulussa kotoa käsin käytynä. On hyvin vaikea hyväksyä sitä, että lapsi erotetaan rakkaistaan ilman lastensuojelulain mukaisia huostaanottoperusteita. Mutta koska sijoituspaikka on hyvä ja lapsi viihtyy siellä, ovat vanhemmatkin hyväksyneet tilanteen.
Eli sinun on ymmärrettävä se, että eivät asiat ole ollenkaan niin yksioikoisia kuin jossain sosiaaliportissa joku sossu kirjoittaa.
Korkeasti koulutetut takaisivat sen, että laittomia huostaanottoja tehdään eikä suinkaan niitä vähennetä. Sosiaalityöntekijöiden pätevyyshän entistä enemmän tuottaa laittomia huostaanottoja juuri sen takia, että niihin on vaikeampi puuttua. En yhtään ymmärrä tätä vouhkaamista sosiaalityöntekijöiden pätevyysvaatimuksilla kun se on haitta ei hyöty.
Hullu koulutettu on hankalampi kuin kouluttamaton hullu. Koulutetulla on valtaa enemmän toteuttaa sairaita fantasioitaan.
Piia-Liisa heiliö osaa puhua, ei kannata olla hyväuskoinen.
Lippospäivikin on ryhtynyt haahuilemaan maahanmuuttajalapsille omaa mielenterveyspalvelusysteemiä.
jo sillä hetkellä kun SE epäpätevä ja kouluttamaton lastensuojelun viranomaisena esiintyvä henkilö aloittaa lastensuojeluilmoituksen saatuaan lastensuojelutarpeen selvityksen teon!
Sen jälkeenhän kaikki mitä tämä laittomasti virassaan oleva
ja työtään tekevä henkilö tekee
on laitonta ja rikollistakin lasta, nuorta ja perhettä kohtaan.
Kyllä jos henkilöllä on asianmukainen ja laissa vaadittu koulutustaso
niin lapsella, nuorella ja perheellä on periaatteessa
edes jotain
mahdollisuuksia,
että heidän asioissaan noudatetaan voimassa olevaa lainsäädäntöä.
Että heitä kohdellaan viranomaisissa oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti ja heidän oikeuksiaan kunnioittaen. Kaikilta niiltä osin kuin lait virallista ja lastensuojelun viranomaisten hoidossa olevaa lastensuojelua ohjaavat ja ohjeistavat.
Nythän se on nähty, mitä sirkusta ja ei mitään tietoa mistään -viranomaistoimintaa
koko lastensuojelun viranomaistoiminta Suomessa on.
Ei ymmärretä edes sitä perusasiaa lasten suojelun viranomaisen esiintyvien taholta,
että lasten suojelun perheiden asiakaskirjauksiin
ei voi mitä tahansa
huuhaata, musta tuntuu ja juorua, huhua ja täyttä p..aa, jopa valhettakin laittaa totena ja totuutena
ja esimerkiksi huostaanottoon johtavina kirjauksina.
Kouluttamattomina ei tiedtä viranomaisia koskevia perusasioitakaan ja
mikä asia viranomaisissa kuuluu kenellekin viranomaiselle hoitaa ja tehdä päätöksiä.
Lastensuojelussa heilutaan kuin heikkopäiset hullut sinne tänne
ja ajetaan poliisien kanssa maijalla hakemassa
milloin lapsia ja nuoria ja milloin heidän vanhempiaan
ja minne milloinkin se maijankin kyyti tämän epäpätevän ja lasten suojelun viranomaisena esiintyvän henkilön toimesta ja käskystäkin vielä vie.
Kun ei siis ymmärretä eikä edes tiedetä sitä
mitä saa lain mukaankin lastensuojelun viranomainenkin tehdä
niin ollaan
ja esiinnytään milloin minkäkin alan asiantuntijana, ammattilaisena
ja annetaan lapsista, nuorista ja heidän vanhemmistaan
juuri näitä ikuisiksi ajoiksi rekistereihin jääviä ja
laittomia "asiantuntija" -lausuntoja.
Eihän tarvitse kuin lukee konsulttipalstaa Sosiaaliportista ja siellä olevia lastensuojelun viranomaisena esiintyvien kysymyksiä
niin huomaa jo kysymysten sisällöstä
ettei kouluja ole käytynä, ja vielä että, onko sitä mitään kouluakaan ylipäätään käytynä...
Perusasiat, mikä kuuluu millekin viranomaiselle,
millaisia päätöksiä tai toimenpiteitä lastensuojelun viranomainen saa tehdä jne.
Hirvittää lukea sellaisia kysymyksiä, kun vielä tietää,
että nämä p..een tietämättömät ja viranomaisena esiintyvät ihmiset
tekevät kunnissa oikeastikin lasten suojelussa viranomaistyötä äärimmäisine toimenpiteineen (huostaanotto) kaikkineen.
Ja vielä hallinnonalalla (lastensuojelussa)
jossa on kaikkein valvomattominta ja yli kaiken muiden viranomaisten olevaa päätösvaltaakin.
Kun ei ymmärretä mitä ollaan tekemässä
eikä sitä mitä se erittäin vaativa viranomaistyö sisältää kaiken kaikkiaan
ja siinä
kun on vielä "hanslankarina" perhetyöntekijä omine, vielä käsittämättömine perhelehtikirjauksineen niin
karmeeta ja kamalaa on lasten suojelun viranomaisena esiintyvien toiminta ja päätöksentekokin
kunnissa tässä maassa ja kaupungeissakin nykyään.
Jos joku tuota epäpätevien viranomaisten sakkia edes kehtaa kutsua lapsen edun valvojaksi niin, huh!