Vanhempani ostivat osakkeen 8 vuotta sitten.
Osakkeet olivat pelkästään isäni nimissä. Isä kuoli 3 vuotta sitten.
Perunkirjoituksessa äiti sai tasinkona puolet osakkeista ja me lapset (kaksi) toisen puolet, kumpikin siis neljänneksen.
Me lapset maksoimme silloin perintöverot.
Nyt ollaan tilanteessa, että äiti haluaisi muuttaa yksityiseen palvelukotiin ja luopua osakkeesta.(äiti on ilmaissut aiemmin halunsa pitää jakamattoman kuolinpesän asumisoikeudestaan kiinni)
Miten tämä muutto ja osakkeen myyminen nyt käytännössä onnistuu?
Kuka tämän osakkeen oikeasti omistaa, onko niin, että omistus on vain meidän lasten vai omistaako äiti sen puolikkaan vai onko hänellä vain hallintaoikeus? Tästä olemme saaneet ristiriitaista tietoa ja nyt olen ihan ymmälläni mikä on totuus.
Tästä tilanteesta tekee hankalan vielä se, että veljeni on kehitysvammainen ja asuu asuntolassa.
Hän ei näitä raha-asioita ymmärrä ja muutenkin on tietenkin tuttua ja turvallista äidin asuinpaikan myymistä vastaan kun ei ymmärrä, että äidin voimat eivät ole niinkuin ennen.
Onko joku ositus tehtävä/kannattaako tehdä?
Miten selvitä vähimmillä veroilla ja maksuilla?
Neuvokaa, myönnän, että olen aika tietämätön näistä aioista.
P.S. Osakekirjassa muuten ei ole isäni allekirjoitusta. Mites tämä, voiko sen siirtomerkinnän tehdä nyt tässä vaiheessa joku meistä?
Osakkeet olivat pelkästään isäni nimissä. Isä kuoli 3 vuotta sitten.
Perunkirjoituksessa äiti sai tasinkona puolet osakkeista ja me lapset (kaksi) toisen puolet, kumpikin siis neljänneksen.
Me lapset maksoimme silloin perintöverot.
Nyt ollaan tilanteessa, että äiti haluaisi muuttaa yksityiseen palvelukotiin ja luopua osakkeesta.(äiti on ilmaissut aiemmin halunsa pitää jakamattoman kuolinpesän asumisoikeudestaan kiinni)
Miten tämä muutto ja osakkeen myyminen nyt käytännössä onnistuu?
Kuka tämän osakkeen oikeasti omistaa, onko niin, että omistus on vain meidän lasten vai omistaako äiti sen puolikkaan vai onko hänellä vain hallintaoikeus? Tästä olemme saaneet ristiriitaista tietoa ja nyt olen ihan ymmälläni mikä on totuus.
Tästä tilanteesta tekee hankalan vielä se, että veljeni on kehitysvammainen ja asuu asuntolassa.
Hän ei näitä raha-asioita ymmärrä ja muutenkin on tietenkin tuttua ja turvallista äidin asuinpaikan myymistä vastaan kun ei ymmärrä, että äidin voimat eivät ole niinkuin ennen.
Onko joku ositus tehtävä/kannattaako tehdä?
Miten selvitä vähimmillä veroilla ja maksuilla?
Neuvokaa, myönnän, että olen aika tietämätön näistä aioista.
P.S. Osakekirjassa muuten ei ole isäni allekirjoitusta. Mites tämä, voiko sen siirtomerkinnän tehdä nyt tässä vaiheessa joku meistä?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Perukirjoituksessa ei vielä ole jaettu mitään, ainoastaan kirjattu omistusosuudet. Ilmeisesti siis omaisuutta ei ollut antaa äidille avio-oikeuden osuutta muutoin kuin rahana, joten hän saa osuuden talosta. Hän on käyttänyt lesken oikeutta käyttää kotia asuntonaan.
Nyt teidän siis tulee tehdä ositus, missä kirjaatte miten perintö kohdistuu itse kullekin. Tämä myös siksi, että näin äiti saa kaupan omasta osuudestaan myyntivoitotta!
Onko veljellänne edunvalvoja? Jos, hänen kanssaan on teidän kaupasta neuvoteltavissa. Ilman kaikkien osapuolten suostumusta teille tulee ongelmia.
miten edunvalvojan hankkiminen nopeimmin tapahtuu?
olen luvannut äidilleni, että minä toimin veljeni edunvalvojana, mutta tässä tilanteessa se ilmeisesti ei ole mahdollista?
Onko sinulla virallinen edunvalvojan rooli?
Aloita ainakin lukemalla HOLHOUSLAKI.
"Täysi-ikäisen edunvalvojana on henkilö, jonka tuomioistuin tai holhousviranomainen on tehtävään määrännyt."
Lähiomainen tai henkilö itse voi hakea maistraatilta edunvalvojaa apua tarvitsevalle. Täältä löydät hakemuslomakkeet - ja muutakin asiasta:
http://www.suomi.fi/suomifi/suomi/asiointi_ja_lomakkeet/lomakkeet/maist_maist12/index.html
Tärkeää tässä on se, että tehdessäsi päätöstä, mikä koskee myös sinua saatat olla asiaan jäävi ja hakemaan tähän tehtävään edunvalvojan erikseen.
Lain 32 §
...
"Edunvalvoja ei saa edustaa päämiestään, jos vastapuolena on edunvalvoja itse, edunvalvojan puoliso tai muu edunvalvojalle läheinen henkilö taikka joku, jota edunvalvoja edustaa. Jos sisaruksilla on yhteinen edunvalvoja, hänellä on kuitenkin valta edustaa sisaruksia perinnönjaossa, jos näiden edut eivät ole perinnönjaossa esitettyjen vaatimusten tai muiden jakoon liittyvien seikkojen johdosta ristiriidassa keskenään.
Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös silloin, kun edunvalvojan ja hänen päämiehensä edut saattavat muusta syystä joutua asiassa ristiriitaan keskenään."