Asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta varoitellaan
Julkaistu 01.03.2004 09:39
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta varsinkin suurissa kasvukeskuksissa. Vuoden ensimmäistä neljännestä kuvaavassa asuntomarkkinoiden tilanneanalyysissaan Hypoteekkiyhdistys huomauttaa, että välittäjien ennustukset asuntojen hintojen nousun jatkumisesta ovat kiihdyttäneet kysyntää entisestään.
Pääkaupunkiseudulla ennustukset ovat ehtineet jo toteuttaa itseään ja asunnoista pyydetyt hinnat ovat nousseet voimakkaasti, analyysissa huomautetaan. Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia myös tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Lainanottajat alkavat vähitellen pitää alhaista korkotasoa normaalina ja pysyvänä olotilana, joka osaltaan lisää ylikysyntää asuntomarkkinoilla. Kuluttajien pitäisi niin ikään olla enemmän huolissaan kahden asunnon loukusta kuin nolla-asunnon loukusta.
Julkaistu 01.03.2004 09:39
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Suomen Hypoteekkiyhdistys varoittelee asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta varsinkin suurissa kasvukeskuksissa. Vuoden ensimmäistä neljännestä kuvaavassa asuntomarkkinoiden tilanneanalyysissaan Hypoteekkiyhdistys huomauttaa, että välittäjien ennustukset asuntojen hintojen nousun jatkumisesta ovat kiihdyttäneet kysyntää entisestään.
Pääkaupunkiseudulla ennustukset ovat ehtineet jo toteuttaa itseään ja asunnoista pyydetyt hinnat ovat nousseet voimakkaasti, analyysissa huomautetaan. Hypoteekkiyhdistys varoittelee kuluttajia myös tuudittautumasta alhaiseen korkotasoon.
Lainanottajat alkavat vähitellen pitää alhaista korkotasoa normaalina ja pysyvänä olotilana, joka osaltaan lisää ylikysyntää asuntomarkkinoilla. Kuluttajien pitäisi niin ikään olla enemmän huolissaan kahden asunnon loukusta kuin nolla-asunnon loukusta.
Vastaukset 73
Vanhimmat
http://www.hypo.fi/ajankohtaista.asp?yv=1&av=42&kieli=1
Totta maar
http://www.hypo.fi/documents/13200465451Hypon_asuntomarkkinatilanne_Q12004.pdf
http://www.hypo.fi/documents/13200483745Lehdistotiedote_Q12004.pdf
Mikä hintaromahdus? Siellähän sanottiin että hinnat ovat nousseet edelleen. Harmi jos menit myymään omasi liian aikaisin?
Älä ajattele välittäjän aivoilla. Ne ei seuraa muita talousuutisia kuin 'asuntouutisia' ja vielä tekee niitä.
Omat aivot on kovassa käytössä.
Kuitenkin, tuosta uutisesta ei saa muuta irti kuin että välittäjien ennustukset toteuttavat itseään. Kaikille on selvää, että asuntojen hinnat ovat nouseet. Missään ei kuitenkaan sanota, mikä "oikea" hintataso on milloin sellaiseen tullaan. Tuo "hintaromahduksella" pelottelu ei oikein vakuuta, kun tueksi ei esitetä kunnolla faktoja. Mitään suurlamaa ei ole näkyvissä, joten mikä ne hinnat yhtäkkiä romahduttaisi? Vaihtelua hinnoissa on, se on selvä, ja varmasti paikallisia ylilyöntejä, mutta en minä neuvoisi odottamaan asuntojen hintojen suurta laskua, jos on todellinen tarve hankkia asunto. Pitää vain hankkia sellainen, johon on varaa, ja jonka voi odottaa säilyttävän arvonsa verrattuna yleiseen hintatasoon.
Lainanottajien kissanpäivät päättyvät
Pentti Hakkarainen
Nyt on lainanottajien markkinat. Lainaa on tarjolla yllin kyllin sekä kotitalouksille että yrityksille, ja ennennäkemättömin ehdoin. Pitkäaikaista lainaa voi saada lyhyeen viitekorkoon sidottuna jopa 3 prosentilla ja viiden vuoden kiinteällä korolla jopa alle 4 prosentin.
On useita tekijöitä, jotka pitävät korkoja alhaalla. On myös merkkejä mahdollisesta koronnoususta. Mikäli talous ei jämähdä pitkäkestoiseen taantumaan, ei ole poissuljettua, että markkinakorkomme nousisivat 5-8 prosenttiin. Tällöinkin korot ovat viime vuosikymmenten tasoihin nähden matalia. Mutta velanhoitokustannukset olisivat kaksinkertaiset nykyisestä!
Eurojärjestelmän keskeinen etu on rahamarkkinoiden vakaus. Silloin tällöin esiintyy käsitys, että Suomen korkotaso pysyy alhaalla juuri siksi, että Suomi on osa euroaluetta.
Suuri valuutta-alue tuo toki vakautta korkokehitykseen. Erilaiset kansantalouden häiriöt tai markkinoiden spekulaatiot eivät heiluttele korkoja hallitsemattomasti. Kuitenkaan vakiintunut tai suurikaan valuutta ei takaa alhaisia korkoja, eikä ainakaan pysyvästi. Vain keskuspankkien korkoja voidaan säädellä, ja ne vaikuttavat erityisesti lyhytaikaisiin, lähinnä 1, 3 ja 6 kuukauden eurokorkoihin. Muutoin korkomme määräytyvät markkinoilla.
Keskuspankkikorot ovat sekä Yhdysvalloissa että Euroopassa laskeneet kaksi vuotta ja ovat ennätyksellisen alhaalla. Sama koskee markkinakorkoja, erityisesti lyhytaikaisia. Euroopassa alle vuoden korot ovat alle 3 ja pitkätkin noin 4 prosenttia.
Matalia ja mahdollisesti yhä laskevia korkoja on pidetty osoituksena maailmantalouden heikosta kasvuvauhdista ja huonoista, epävarmuuksia sisältävistä talousnäkymistä. Odotettavissa ei ole voimakasta kasvua eikä investointiaktiviteetin lisääntymistä.
Rahan tarjontaa on lisännyt se, että institutionaaliset sijoittajat ovat pörssilaskun seurauksena siirtyneet velkakirjamarkkinoille. Sijoittajat siis tyytyvät varmaan, mutta aiempaa pienempään tuottoon. Pörssien näkymät eivät ole vielä vakuuttaneet sijoittajia palaamaan osakemarkkinoille.
Korkoja pitää alhaalla myös heikko rahoituksen kysyntä. Yritykset eivät hae lainaa velkamarkkinoilla. Julkiset taloudet kamppailevat budjettitasapainon saavuttamiseksi eivätkä ole vielä aloittaneet alijäämiensä rahoittamista velalla.
Rahan tarjonta ei välttämättä kasva entistä tahtia. Tämä voi tuoda yllätyksiä.
Muista poiketen kotitaloudet ovat kasvattaneet luotonottoaan, mutta tämä ei ole kompensoinut muiden sektoreiden vähentynyttä velanottoa. Suomessa asuntoluottojen määrä kasvaa edelleen huimaa vauhtia, vaikka muualla Euroopassa vauhti on jo hidastunut.
Pankkien kova kilpailu asiakkaista hyödyttää velallisia. Pankit ovat olleet valmiita tinkimään lainamarginaaleistaan niin asunto- kuin yritysrahoituksessa.
Epävarmuuksista huolimatta lainojen kysyntä ennen pitkää kasvaa ja on omiaan nostamaan korkoja. Rahan tarjonta ei kuitenkaan välttämättä kasva samaa tahtia. Tämä kehitys voi sisältää yllätyksiä alhaisiin korkoihin tottuneille.
Monen suuren euromaan - Saksan, Ranskan ja Italian - sekä Yhdysvaltojen julkiset taloudet ovat repsahtaneet selvästi alijäämäisiksi. Kun rahoitusalijäämää ei haluta tai voida paikata yksinomaan verotusta kiristämällä, maiden pitää lisätä lainanottoaan.
Mikäli talousnäkymät parantuvat, yrityksetkin lisäävät investointejaan ja rahoittavat ne markkinoilta. Koska osakekurssit ovat edelleen matalalla, halu osakeantien hyödyntämiseen ei ole suuri. Yritystenkin todennäköisin rahoituslähde on vieraan pääoman markkinat eli lainanotto.
Institutionaaliset sijoittajat palaavat osakkeisiin, kun pörssimarkkinat alkavat elpyä. Tämä vähentää sijoituksia joukkovelkakirjoihin eli pienentää lainatarjontaa.
Korkotasoa nostaa myös rahoituslaitosten tilanne. Niiden on pidettävä yllä säädetty vakavaraisuus ja huolehdittava kannattavuudestaan.
Taseissa ei ole yhtä paljon ylimääräistä vakavaraisuutta kuten muutama vuosi sitten. Ylimääräisiä pääomia on vähennetty joko voitonjakona tai asiakashyvityksinä. Lisäksi monet vakuutusyhtiöt ovat kärsineet pörssikurssien laskusta. Niidenkin tasepuskurit ovat ohentuneet.
Historiallisen alhainen korkoympäristö on haaste pankkien kannattavuudelle. Vaikka matala korkotaso helpottaa asiakkaiden luotonhoitoa ja varmistaa lainojen takaisinmaksun, se heikentää luotonannon kannattavuutta. Jälleenrahoituksen korkoa ei yleensä voida alentaa yhtä nopeasti kuin korkotaso muuttuu. Tämä voi johtaa jälleenrahoituksessa sellaisten viitekorkojen käyttöön, joiden riskejä rahalaitosten on vaikeampi hallinnoida.
Kun yleinen korotaso on tullut näin alas, talletuksia siirtyy korkorahastoihin ja erilaisiin markkinakorkoisiin määräaikaisiin talletuksiin. Pankkien oma varainhankinta onkin siirtynyt talletuksista markkinainstrumentteihin ja siten aiempaa enemmän armottomaan kilpailuun. Näin pankki joutuu maksamaan yhä useammin markkinoiden korkeimman, kilpaillun hinnan.|
Lainanottajien - niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin - on hyvä pitää mielessään korkojen muutoksen mahdollisuus. Rahankysyntä voi kasvaa ja tarjonta supistua, ja rahoitusta välittävien yritysten tiukentuvan tilanteen seurauksena lainahanat saattavat kiristyä. Euromaailman vakailla rahoitusmarkkinoillakaan matalien korkojen pysyvyyteen ei voi tuudittautua. Tilannetta voisi vielä pahentaa deflaatio, jonka mahdollisuudesta on arvioita esitetty. Siihen voi liittyä alenevat asuntojen hinnat ja korkea reaalikorko.
Kauppatieteiden maisteri, varatuomari Pentti Hakkarainen on Suomen Pankin johtokunnan jäsen.
Jos kaikki hypon indikaattorit ovat lähes tapissaan ja ylikuumenemisindikaattori 702% asteikolla -1000 - +1000, niin kyllä ollaan melkoisen ylikuumentuneilla markkinoilla.
Ja mitä tapahtuu ylikuumenemisen jälkeen? Tulee tuplasti kylmempää eli hinnat koukkaavat toiseen päähän. Toki tuohon vaaditaan jonkun riskitekijän toteutuminen eli korkotason nousu, YLEINEN JÄRKEVYYS MAKSETTUIHIN HINTOIHIN, tms...
Taas noita vanhoja juttuja.
Eiköhän kaikki tällä palstallakin jo tiedä, että korot nousee ennen pitkää. Ja pankissakin siitä ihan varmasti kerrotaan. Meinaatko tosissasi, että ihmiset päättävät yhtäkkiä myydä kämppänsä halvalla, jos korot nousevat esim. pari prosenttiyksikköä? Ei kuulosta uskottavalta. Harva pankki on niin tyhmä, että antaa esim. 30 vuoden lainaa tasaeränä.
Työttömyys on yksilölle suurempi riski, mutta ei sekään ole merkittävästi muuttunut/muuttumassa. Irtisanomisia on jatkuvasti, mutta asunnot senkun kallistuu - moni nimittäin on valmis ostamaan ostaa asunnon siltä työttömäksi jääneeltä (jos myyminen nyt edes on tarpeen). Kyllä ihmisiä jatkuvasti palkataankin, siitä ei vain saa isoja otsikoita.
Hypon lause "asuntojen hintojen nousun pysähtyminen tai kääntyminen jopa laskuun" ei kuulosta varsinaiselta romahdukselta.
Tietysti jos nyt on niin mieleinen vuokrakämppä, että siinä voi asustella esim. 5 vuotta ja odotella hintojen laskua, kannattaa ehkä pysyä siinä. Vaan jos pitäisi hankkia vaikkapa iso perheasunto tai omakotitalo vuokralle? Suositteletko perheen tunkemista vuokrakaksioon?
Halvinta on tietysti muuttaa slummiin vuokralle tai vaikka veneen alle. Ja hakea ruuat kaupan roskiksesta. Mutta kun asunnon ostamiseen liittyy muitakin näkökulmia kuin sijoittaminen. Järkeä tietysti saa käyttää, en minäkään ostaisi nyt sikahintaista kaksiota Helsingin keskustasta.
http://www3.soneraplaza.fi/talousjatyo/taloussanomat/artikkeli/0,3365,Uutiset_2912900,00.html
on hillitä asuntomarkkinoita. Jos hinnat edelleen nousevat, ne romahtavat.
Jos lasku olisi nyt maltillinen, romahdusta ei tule, vaan tasainen pitkä lasku normaalille tasolle.
Kuten sanoin, työttömyys on suurin riski yksilön kannalta. Kannattaa tietysti pohtia tilanne oman alansa kannalta. Yleistyksiä on silti turha tehdä - suurin osa sai pitää työpaikkansa 90-luvun lamassakin. Moniin kyllä osui kipeästi.
Ei kaikkia työpaikkoja kuitenkaan voida siirtää, se pitää muistaa, eikä muutokset tapahdu nopeasti. Ei välttämättä myöskään asuntojen hinnoissa.
Olen itsekkin perheellinen, asun kasvukeskuksessa ja säästöjäkin on kertynyt ihan kohtuullisesti.
Ymmärrän hyvin pointtisi siitä että mihinkään ahtaaseen vuokrakaksionn ei perhettä kannata tunkea. Elämää pitää myös elää silloin kun siihen on mahdollisuus, mutta ei todellakaan millä hinnalla tahansa. Ja pakkokko sitä on asua ihan keskustassa varsinkaan perheellisen. Muutin itse kauemmaksi ja sain omakotitalon vuokralle keskustakolmion hinnalla.
Nykymeno muistuttaa elämää rapakon takana, jossa luottolimiitti vedetään niin tiukalle kuin mahdollista ja sitten pannaan silmät kiinni ja kädet ristiin ettei mitään muutoksia tapahdu.
Itse en osta vanhaa asuntoa näillä hinnoilla. Minulle on sama kuka asunnon omistaa, koska katson asumisessa vain laatuun ja hintaan. Tällä hetkellä paremman hinta/laatusuhteen saa asumalla vuokralla ja sijoittamalla rahat muualle.
Mutta jokainen tehköön omat valintansa.
Kerrohan sitten, mikä tuo "normaali taso" on?
Markkinataloudessa on tavattu sanoa oikeaksi hinnaksi sitä, jolla kysyntä ja tarjonta kohtaavat. Kysynnässä ei näy olevan romahdusta tulossa, samoin tarjontakaan ei liene räjähtämässä?
hintoja
paljon joutomaa, läjä puupalikoita ja pahvikasa maksaa. Tilaa virolaiset kasaamaan talo ja voila, siinä se on 300 kiloeukon talo.
Perinteisestihän on sanottu, että uudisrakentaminen nostaa hintoja? Ts. pyynnit ovat kovempia kuin käytetyissä, ja näin käytettyjenkin hinnat nousevat. Miksi rakennusliikkeet alkaisivat polkea hintoja, kun ne eivät ole sitä ennen kään tehneet? Hypon jutussa sanottiin, että uusista asunnoista valtaosa myydään ennen rakentamisen aloittamista, joten myymättömiä asuntoja ei jää käsiin.
Myyntiajat suunnilleen vuosi, eikä vieläkään ole mennyt kaupaksi.
Näkyi tuossa Hypon katsauksessakin olevan puhetta Helsingin suuresta tarjonnasta.
Taantuvat (Lahti?) ja kasvavat paikkakunnat ovat varmasti tuossa suhteessa erilaisia, olet oikeassa. Taantuvilla paikkakunnilla asuntojen (reaali)hinnat tuskin nousevat pidemmän päälle. Kasvukeskuksissakin on epäilemättä paikallisesti sellaista hinnoittelua, joka on pidemmän päälle yläkanttiin verrattuna yleiseen hintatasoon.
Valintasi kuulostaa hyvältä.
Tilanne vain on se, että tarjontaa OK-taloista vuokra-asunnoiksi on huonosti. Tuntuu myös suurelta riski, että talo myydään alta, koska ei sellaisia yleensä osteta eteenpäin vuokrausta varten. Hinnoista en tiedä, mutta laadun suhteen ei voi olla kovin ronkeli, jos hakee OK-taloa vuokralle. Tuurilla voi tietysti löytää mieleisensä, ilmeisesti teillä kävi näin.
Esim. uusi omakotitalo avaimet käteen -rakennettuna omalle tontille ei voi olla halvempi kuin vastaava pari vuotta vanha. Tällaisiin tapauksiin olen törmännyt. Laitetaan "vanhalle" asunnolle älytön hintapyynti ja odotetaan tarjousia. Pudotetaan pyynnistä 10% pois ja jotkut tekevät mielestään edullisen ostoksen.
Samaan aikaan samalle alueelle (kunnan myymiä tontteja) rakennetaan avaimet käteen saman talotehtaan asuntoja 25% halvemmalla...
Tuo on hyvä mittari, ja soveltuu hyvin sellaisille alueille, joilla tontteja on tarjolla. Kasvukeskuksissa vain on ongelmana pula tonteista. Siellä missä niukkuutta on, arvonnassa saatu kunnan tontti voidaan myydä suurella voitolla talon mukana.
Tuossa vertailussa tietysti pitää ottaa huomioon sekin, että avaimet käteen -rakennuttamisessakin on jonkin verran omaa vaivaa. Valmiin ostamalla näkee lopputuloksen, saa valmiin pihan, pääseen heti asumaan jne. Näille laskisin itse jonkin verran arvoa, en tosin läheskään tuota 25%:a.
Tuo oli fiksua puhetta! Olen samaa mieltä, että ei kaikilla alueilla ole suinkaan hinnat "liian" kuumat.
Pääkaupunkiseutu on toki lyöyt yli, mutta en usko sielläkään hintaromahdukseen.
Saapas nähdä miten nämä välittäjien talutusnuorassa olevat mediat julkaisevat uutisen.
Hypon raportista erityinen HUOM "Ostajilla on nyt lähiaikojen hintakehityksen suhteen vaikutusmahdollisuudet käsissään."
Ainakin mtv ja yle ovat julkaisseet nämä netissä ja yle tekstitv:ssä.
Nyt se lähti, HINTAROMAHDUS !
Enemmistö ei ole ottanut tosissaan, nyt viisas vähemmistö(= ei lampaat) voittaa.
"Fiksuimmat" ovat varoitelleet jo vuodesta 1997 asuntojen olevan ylihintaisia. Ja ovat asuneet vuokralla sen viimeiset 7 vuotta, odotellen hintaromahdusta. Ehkäpä sellainen romahdus vielä joskus tuleekin, että hinnat laskevat vuoden 1997 tasolle. "Fiksuimmat" tosin ovat siinä välissä ainoastaan hävinneet.
varoitus tuli viime toukokuussa, kun hinnat karkasivat.
haettuani ensiasuntoa 1999 sanottiin, hinnat romahtaa ja korot nousee (euribor 12kk oli silloin 4 - 5 %).
nyt vaihtaessani isompaan sain 40 % enemmän kuin ostaessani ja mitään en ole laittanut vaan ainoastaan kuluttanut.
lainaakin on ehtinyt lyhentää tosi mukavasti 1999 - 2004
Jos isomman asunnonkin hinta oli noussut 40% tuona aikana, et kyllä voittanut vaan hävisit, jos euroja lasketaan.
Asuntohintojen yleinen lasku olisi hyödyttänyt.
Erittäin kuvitteellinen esimerkki suoraan pääkaupunkiseudulta, no:
Ensiasunto maksoi 100 tuhatta, möit sen 140 tuhannella.
Isompi maksoi nyt 210 tuhatta, mutta v. 1999 150 tuhatta.
Nettosit 1. asunnosta 40 tonnia, joten uusi maksoi 210 - 40 = 170 tonnia.
Eli tuli 20 tonnia (auton hinta) kalliimmaksi kuin olisi tullut jos olisit sen isomman ostanut suoraan v. 1999 ...
Tosin isojen asuntojen hinnat ei ole nousseet niin paljoa kuin vaikka kaksioiden, joten tuo ensiasunto on "sijoituksena" voinut olla hyväkin!
helpostihan ei vaan vastavalmistunut vuokralla asuva saa tuota 20 % alkupääomaa tuollaiseen 200 kiloeukon taloon.
helpompi ostaa 100 k ja tämän arvon noustua käyttää "myyntivoitto" uuden omarahaosuuteen.
riskit on tiedostettu, mutta pari vuotta lisää 70 luvun elementtitalossa saattaa tuoda lisää yllätyksiä vastikkeiden osalta (putket, julkkarit, yms.)
Asuntodeflaatio voi levitä kaikkien alojen deflaatioksi. Autot, viina, ruoka ja viina ovat jo halventuneet.
Selitä vähän: miksi se, että saa halvemmalla autoja ja viinaa, saisi ihmiset myymään ja oastamaan asuntoja halvalla? Eikös tämän pitäisi mennä juuri toisinpäin?
Käy kouluja
Ei kun selitä itse, ei tuollaisella kommentilla ole mitään painoarvoa, jota ei perustella. Ei mulla ole tässä makroteorian kirjaa käsillä, tuskin muillakaan.
Kerro ihan kansantajuisesti meille kaikille: miksi ostovoiman kasvaminen vähentäisi kulutusta? Deflaatio autojen ja viinan hinnassa on pienentänyt verotuloja, ei mitään muuta. Samalla myynnin kasvu ainakin autoissa on kompensoinut verojen tason laskun.
Tutustu Japanin talouden lähihistoriaan.
Ei vieläkään kunnon selitystä.
Varovaisuus lisääntyy kun viina halpenee ja autot halpenevat?
Tässä on nyt varmaan kyse YLEISESTÄ hintojen halpenemisesta. Kuitenkin väittävät että korot ovat lähdössä nousuun, kun talous elpyy? Ja asuntojen hinnat siksi laskevat? Ja siihen sitten vielä deflaatio? :)
Onhan deflaatio yksi riski siinä missä korkojen nousukin. Nyt indikaattorit kuitenkin viittaavat siihen, että talous alkaa nousta ja korkojen nousu on todennäköisempi ilmiö.
Nyt näyttää siltä :
1) Jos lama jatkuu, pessimismi valtaa alaa ja hinnat laskevat. Deflaatiopeikko elää.
2) Jos nousu alkaa, korot nousevat ja hinnat laskevat.
Ei ymmärrä ei ei. Jaa että noususuhdanteessa asuntojen hinnat laskee??? Älkäähän nyt viitsikö. Itse olin nuori kollipoika edellisen nousuhdanteen ja sen jälkeisen laman aikana, mutta jotenkin on sellainen mielikuva että silloisen nousukauden aikana asuntojen hinnat pompsahti aika korkealle...
Koron nosto ja lasku ovat talouspolitiikkaa. Lamassa ja laskusuhdanteessa korot (ja joissakin maissa jopa verot;=) pidetään alhaalla jotta teollisuuden investoinnit ja yksityinen kulutus (niinkuin tällä hetkellä Suomessa) ruokkisivat taloutta ja noususuhdanteessa korkoja nostetaan ettei markkinat ylikuumene, Näin ainakin kansantaloustieteen oppien mukaan. Ovathan nuo asuntoje hinnat korkealla mutta vain tietyillä alueilla. Uranperän kulmilla ei taideta tietää mitään korkeista asuntojen hinnoista.
Toisaalta, lasku- ja nousukausia on ollut aina, ja aina niitä tulee olemaan. Uskon että asuntojen hinnat tulevat myös jatkossa, pidemmällä aikavälillä tarkkailtuna nousemaan samaa vaihtia inflaation kanssa. Ja niin kauan kun uuden rakentaminen maksaa mansikoita höystettynä sinikivellä, ei vanhempien asuntojen hinnat tule putoamaan...
Otsikko: Asuntokaupan arkea
Tässä hiukan tuulahduksia viimeaikaisten hiukan pienempipalkkaisten asunnonostajien elämästä.
Vaikuttaa siltä, että välittäjien ostokiiman luonti on onnistunut varsin hyvin. Samaa meininkiä jatketaan näytöilläkin. Ihmiset pelkäävät oikeasti asuntojen loppuvan kesken - tai että vähintäänkin hinnat karkaavat lopullisesti, jos ei heti toimi.
Ostaja X haki pankista ns. tappiin asti vedetyn lainalupauksen ja ostoksille. Se unelmien asunto löytyi, mutta oli pari tonnia liian kallis. No sen verran nyt sitä aina jostain vippaa ja kaupat lyötiin heti lukkoon, kun "muitakin ostajia oli". Ostosten jälkeen hokattiin, että sen pakollisen isohkon rempan kulut olis kai pitänyt sisällyttää budjettiin..
Toisessa tapauksessa vain toinen puolisko töissä ja toisella vielä vuosia ennen työelämää edessä. Lainat myös aivan tapissa. Autorahoituksen kanssakin jouduttiin kikkailemaan, kun käsiraha ei riittänyt. No kaiken kruunaa se, että perheen palkansaaja pelkää tosissaan duuninsa puolesta, koska firmassa saneerattu kovalla kädellä.
Oma kämppä alkaa ollakin jo kaikilla vakitöissä käyvillä. Aivan viimeisimmät innostujat tuntuvat olevan opiskelijapariskunnat. Vanhemmat vois lainata parikymppiä ja sitten vaan iltaduuneilla lainoja lyhentelemään. Toivottavasti nämä haaveet eivät sentään realisoidu, vaan pankintäti sanoo ei käy. Toisaalta pankeilla ei taida tässäkään olla juuri riskiä. Parinkymmenen prosentin vanhemmilta saatu omarahoitusosuus kattaa pikku hintadipitkin pakkomyynnin osuessa kohdalle. Lainanottajat eivät näköjään itse pohdi riskitasoa pätkääkään.
Että tähän malliin ostellaan kämppiä tällä hetkellä. Tuskinpa tätä kukaan uskoo, kun en itsekään uskoisi, jos en tuntisi ko. tapauksia.
Ne hiukan parempituloiset ja yli kolmekymppiset tuttavat puolestaan ovat jo kämppänsä ostaneet ja asumiskulut ovat varsin siedettäviä suhteessa tuloihin. Joten heillä ei nähdäkseni mitään riskiä ole. Eipä heillä toisaalta ole haluja vaihtaa kalliimpaankaan.
Tulevasta hintakehityksestä en veikkaa mitään, kun mielestäni jo Helsingin asuntohintojen viimevuotinen selkeä nousu tuntuu oudolta, kun kaupungin väkiluku laski ja työttömyys lisääntyi. Hinnat ovat siis täysin markkinafiiliksen varassa.
Toivottavasti talouskasvu lähtee nousu-uralle pian. Pienikin työttömyysaalto voi tehdä rumaa jälkeä varsinkin noille pienituloisille.
Suomessa hoettiin 90-luvun laman aikaan, että Suomi ei devalvoi, Suomi ei devalvoi.
Nyt ollaan samassa tilanteessa EKP:n intervention kanssa.
EKP:ta ei kiinnosta Suomen asuntomarkkinat pätkääkään.
Kun interventio tapahtuu, euron arvo laskee, korot nousevat ja asuntojen hinnat romahtavat.
Tämä tapahtuu kesään mennessä.
Eikö kauppalehti meinaa kommentoida mitenkään :) Onkohan liiaksi välittäjien talutusnuorassa ;)
Almalainen mtv julkisti uutisen, ei ole ollut tapana tällaisia julkistaa.
Missä se MTV:n uutinen oli? Musta ei Nelonen eikä MTV puhunut mitään koko asiasta. Välittäjien ennustukset kyllä uutisoidaan. Ylen talousuutiset mainisti siitä, samoin Ylen tekstitv:ssä oli tuo uutinen.
Ihan mtv3:n nettisivuilla eilen:
http://www.mtv3.fi/uutiset/talous/arkisto.shtml?2004/03/208080
Kun on myymässä juuri silloin, kun hinnat lähtee alas, kannattaa MYYDÄ HETI: jos jää odottelemaan "parempia tarjouksia" käy huonosti.
Se saamatta jäänyt kymppitonni ekalla viikolla saattaa parissa kuukaudessa muuttua saamatta jääneeksi sadaksi tonniksi.
Nopeimmin tosiaan saa myytyä kun myy halvalla.
Kyllä sadan tonnin asunnosta saattaa tosiaan kadota sata tonnia. Pahimmassa tapauksessa saatat joutua maksamaan että joku ottaisi kämppäsi kun sulla on vaimo ja lapset jo menneet työn perässä Kiinaan. Ja kaikki muutkin muuttaa vuokralle. JA tulee korkopiikki ja deflaatio.
PANIIKKKKKI! HINNNNTARRRROMAHDUS!
Ja tuo edellä oleva on sitten täyttä totta, koettu vajaat 15 vuotta sitten, jolloin näitä vieläpä kahden asunnon loukkoon jääneitä oli pilvin pimein. Hintojen nousun odottelu vei lähes elinikäiseen velkavankeuteen. Eikä vanha asunto mennyt kaupaksi edes kohtuullisella alennuksellakaan.
Kyse lienee ollut sentään markoista, mutta noinhan siinä juuri kävi. Ehkä ei viikoissa mutta melkeinpä kuukausissa!
Noinhan se oli kun Neuvostoliitto hajosi. Samoin kasvun aikana saattaa tulla se 100000mk lisää hintaa kuukausissa, mutta mitäpä tuosta tiedosta on hyötyä nyt. Pitäisi osata ennustaa asuntojen hintojen muutokset. Keskimäärin ennustukset menevät pieleen.
Tai sitten muuttaa vaan suosiolla veneen alle.
jos jollain on tampereella sopuhintainen kaksio niin olis käteisostaja meinaan tulee hintaromahdus ja ny sais rahaa.laita sähköposti niin otan yhteyttä
Asunto on eräänlainen "pörssiosake". Noteeraukset vaihtelee aina sen mukaan, kuin matilla ja maijalla on (löysää) fyrkkaa.
Vuonna -89-96 löysät oli imetty totaalisesti, ja se, kellä fyrkkaa oli, sai osuutensa (=asuntonsa) TODELLA HALVALLA verrattuna tähän päivään.
Suurtyöttömyydestä huolimatta näyttäisi, ja jotkut väittää, että matilla ja maijalla on nyt (laman jälkeen) ENNÄTYSMÄÄRIN FYRKKAA. Nämä ovat niitä "pörssitiedotteita". Muistattehan v. 2000 lopussa. IT-firmat jakoivat ahkeraan ns. pörssitiedotteita. Eivät tosin kertoneet tiedotteissaan, että ALAMÄKI ALKOI ! ! ! ! ! !
Väitän siis, että ei pidä paikkaansa, että Matti ja maija olisivat rahoissaan, vaan saavat TAAS pankeista ENNÄTYSMÄÄRÄN fyrkkaa, kuten tapahtui 1987-1990. Noin niinkuin keskimäärin. Toki Ollilalla, Nallella Erkolla Herlinillä jne, mutta....
Kohta koittaa aika, että matilta ja maijalta TAAS kerran fyrkka lopahtaa, ja niin osakkeiden hinnat romahtaa.
Niin kohta pankki ei anna enää lainaa kun eivät tartte asiakkaita niin ei OLE fyrkkaa enää matilla ja 'maijalla'.
Sitten on vuodessa taas 'pörssi-osakkeiden' hinnat ROMAHTANEET heti kun "matti" ja 'maija' sen "osakkeen' OSTI. ! ! ! ! !
Vuokralle joutuvat, raukat.
tällä palstalla kulminoituu tämä suomalainen perusmentaliteetti
- suunnaton kateus
kadehditaan muiden onnea ja toivotaan onnettomuutta
olette varmasti menettäneet mökkinne "hulluina vuosina" tai olette muuten erittäin surullisia ja katkeria ihmisiä
Näihän se menee nyky-yhteiskunnassa. Ja jatketaanpa kyynärpäiden teroitusta...
Mitä ihmeen kateutta täällä höpötetään, kyynärpäät vaan teräviksi.
---
Kielikellon oikeinkirjoituspalsta! Täällä keskustellaan asunnoista joten painuppa sinne rotankoloosi takaisin sillä täällä ei tuollaisia pikunviilaajia tarvita. HÄIVY! ! !
rykmentti
...
Viimeisetkin asuntobullerot liikkeelllä
Meikäläisenkin tuttavapiiristä vannoutuneimmatkin vuokra-asujat joilla ei duuninsa ja säästetyn omaisuutensa puolesta pitäisi olla MITÄÄN asiaa ottaa 200 keuron lainaa ovat nyt sen tehneet. Opiskellaan, ollaan pätkätöissä ja silti karmeat lainat niskaan. Aivan käsittämätöntä. Ja kamala kiima etuovi.com ym. portaaleissa, pyyntihinnat nousussa, mutta enpä usko että toteutuneet. No, sama se.
Kyllä mahtaa pankit odotella vesi kielellä milloin pääsevät noita asuntoja myymään. Sitten voisi ostaa pari sijoitusasuntoa kun oikein niiaa. Nyt on aika odottelun.
Turhaa postailet tänne näitä AP-onlinen keskusteluja eri nimimerkeillä.
Menee ihan vanhan kaavan mukaan
Näin se homma pelaa...aina samalla tavalla. Likviditeetti on kaikkein vahvin driveri (aivan samalla tavalla kuin pörssissä).
Helppo raha nostaa hintoja vaikka kuinka korkealle ja vauhti vaan kiihtyy. Mitään oikeaa pulaa tai ylitarjontaa ei tänäpäivänä ole. Ehkä mielummin ollaan ylitarjonnan puolella, mutta likeviditeetti ratkaisee, ei siinä tarvita senkummempaa taustavoimaa.
Nousu jatkuu, mutta mitä kovempi meno sitä raskaampi krapula. Kun nousu jatkuu, kohta alkaa olla tiedossa laajempia kansataloudellisia ongelmia, vrt. onhan näitä nähty.
Lahden asuntohintakupla puhkeaa
Työpaikkoja ei ole eikä tule. Päättäjät keskittyvät oikoratahömppään ja moottoritiehen, jotka vie ihmisiä täältä pois.
Pitäisi luoda niitä työpaikkoja tänne Lahteen, bisnestä tukisi nämä hyvät yhteydet.
Oikoratahömpällä on myös keinotekoisesti nostettu asuntojen hintoja. Uusien hinnat ovat jo Helsingin tasolla, kuinka tänne enää voi muuttaa ?
Itse luultavasti muutan pois, kunhan tämä asuntokupla puhkeaa.
Tyhjiä uusia asuntoja : Mistä näihin asukit ?
Tyyrpuurinkatu
Paarpuurinkatu
Hinaajakatu
Proomukatu
Ruoriniementie
Tarjantie
Mustamäenkatu
Nikkilä
Kilpiäinen
ym. ym.
Uutisia :
Hartwall Lahdessa työskentelee nyt vajaat 600 ihmistä. Viime vuonna reilun 50 henkilön työsuhde vakinaistettiin ja 80:n työtä jatkettiin vuodella. Mallasjuomalla oli aikoinaan väkeä vajaat 400. - Tällaisella väkimäärällä piti täälläkin aikaisemmissa suunnitelmissa tulla toimeen, mutta näin ei ole käynyt. Työtä teettävät esimerkiksi monet erilaiset juomapakkaukset.
- Helsingissä lopetettiin Konalan panimo ja työtä tarjottiin 140:lle. Heistä vain 28 tuli Lahteen. Ja nyt jo 10 on lähtenyt toisiin töihin takaisin pääkaupunkiseudulle, Kilpinen kertoo.
Päijät-Hämeen vaikein tilanne on edelleen Lahdessa, jonka työttömyysaste vajosi joulukuussa jälleen 16 prosenttiin. Myös koko maakunnan työttömyysaste (14,2 prosenttia) on edelleen huomattavasti korkeampi kuin maassa keskimäärin (11,9).
Pahempaa tulossa
Päijät-Hämeen työvoimatoimiston johtaja Juha Kouvoennakoi, että pahempaa on vielä tulossa.
- Yt-neuvotteluja ja uhkia on sen verran päällä, että se alkaa näkyä. Uskon, että työttömien määrä lisääntyy vielä helmi-maaliskuussakin.
Etenkin metalliteollisuudessa menee nyt heikosti
"Lahdessa ja Päijät-Hämeessä on nähtävissä kansallisen ja globaalin kilpailun nurja puoli", sanoi Helsingin yliopiston professori Raija Sollamo puhuessaan perjantaina Suomen kulttuurirahaston Päijät-Hämeen rahaston vuosijuhlassa Sibeliustalossa.
Taantuman juuret ovat viime vuosisadan jälkipuoliskolla, jolloin Lahteen ei perustettu yliopistoa. Silloinen aluepolitiikka syrji Lahtea, koska se oli liian lähellä Helsinkiä. Uudet yliopistot tai korkeakoulut perustettiin Ouluun 1959, Tampereelle 1965, Vaasaan 1966, Joensuuhun ja Lappeenrantaan 1969, Kuopioon 1972 ja Rovaniemelle vielä 1979.
"Suomen vetovoimaisimpiin alueisiin verrattuna Lahden ja Päijät-Hämeen kehitys on ollut vaatimatonta, voidaan jopa puhua taantumisesta", sanoi Raija Sollamo.
Synkkää puhetta tulla pitämään Lahteen. Mutta totta.
Työttömyys vaan lisääntyy.
Asuntoministeri varoittaa ylikuumenemisesta
Asuntoministeri Hannes Manninen on huolissaan asuntomarkkinoiden ylikuumentumisesta.
Asuntoministeri Hannes Manninen täkee tämänhetkisessä tilanteessa samankaltaisuuksia 1980- ja 90-lukujen vaihteeseen. Manninen viittaa valtiovarainministeriön suhdanneryhmän helmikuiseen raporttiin, jossa suositeltiin kotitalouksille malttia ja huomautettiin korkotason nousun vaikuttavan lainan koromenojen nousun ohella myös todennäköisesti asuntojen hintojen alenemiseen.
-Kotitalouksien ohella vastuu on myös asuntolainan myöntäjillä, joilla on hyvät mahdollisuudet arvioida kotitalouksien lainahoitokykyä ja vakuuksien riittävyyttä myös siinä tilanteessa, kun korkotaso nousee, toteaa Manninen ympäristöministeriön verkkosivuilla.
Valtio varautuu hintaromahdukseen
Asuntoministeri Hannes Manninen ARA -päivillä Helsingissä: "Ehdotus asuntopoliittiseksi ohjelmaksi vastaa hyvin asuntomarkkinoiden haasteisiin."
Ohjelmassa kiinnitetään huomiota myös vähentyvän asuntokysynnän aiheuttamien ongelmien helpottamiseen. Vuonna 2006 ehdotetaan muun muassa otettavaksi käyttöön mahdollisuus aravalainan osittaiseen anteeksiantoon tapauksissa, joissa se on perusteltua lainoitettujen kohteiden luottotappioiden ehkäisemiseksi.
Korot jyrkässä nousussa euron jatkaessa heikentymistään
Keskiviikko 03.03.2004 17:18 Kauppalehti Online, Bloomberg, Reuters
Euroopan valtioden joukkolainojen korot nousivat keskiviikkona jyrkästi euron jatkaessa heikentymistään dollaria vastaan. Euron kurssikäännös teki tyhjäksi markkinoiden toiveet siitä, että Euroopan keskuspankki alentaisi ohjauskorkoaan.
Osa sijoittajista oli arvellut EKP:n leikkaavan ohjauskorkoaan jo tällä viikolla torstain kokouksessaan. Voimistuneet spekulaatiot euron alamäen jatkumisesta ovat kuitenkin lykänneet koronlaskutoiveita kauas tulevaisuuteen.
Edes USA:n palvelualojen ISM-indeksin jääminen odotettua alhaisemmaksi ei loiventanut keskiviikkona korkojen nousua. ISM-indeksi laski helmikuussa 60,8 pisteeseen edelliskuukauden 65,7 pisteestä ja jäi selvästi ennustetusta 63,5 pisteestä.
Noin kello 17.15 Suomen aikaa Saksan 10-vuotisen joukkolainan korko oli noussut 4,11 prosenttiin edellispäivän 4,06 prosentista. Saksan kaksivuotisen joukkolainan korko oli noussut edellispäivästä yhdeksän korkopistettä 2,32 prosenttiin.
Suomen vuonna 2013 erääntyvän joukkolainan korko oli 4,10 prosentissa.
Suomen valtion viitelainojen korot tiistaina klo 15.45 ja keskiviikkona klo 17.15:
vuosi 2.3. 3.3.
2006 2,45 2,53
2007 2,81 2,90
2008 3,12 3,20
2009 3,31 3,39
2011 3,69 3,76
2013 4,04 4,10
mutta onhan se tylsää kun raha on halpaa
Raha taas ennätys halpaa. Korot eivät nouse 3 % ylemmäksi vielä vuosikausiin. Asunto kannattaa ostaa nyt kun lainapääoma lyhenee vauhdilla alhaisen koron vuoksi. Ensi vuonna asunnot ovat taas 7-10 % kalliimpia. Suuret ikäluokat siirtyvät kiihtyvällä vauhdilla eläkkeelle joten avoimia työpaikkoja riittää, lainaa kykynee kevyesti maksamaan. Eikä ole pelkoa työttömyydestä. Nämä romahduksen manaajat asuvat vielä ensi vuonnakin vuora kopeissaan ja maksavat toisten asuntolainaa.
Asuntoministeri ja Hypo ... ja Minä.
Odotellaan muutama vuosi ja kun on tullut turskaa tupaan niin on hieman eri ääni kellossa.
Economist ennustaa romahdusta asuntojen hintoissa
Lontoo. Arvostettu brittiläinen aikakauslehti Economist ennustaa maailmanlaajuista asuntomarkkinoiden romahdusta. Myös taloustutkimusta harjoittava Economist on tehnyt sarjan tutkimuksia, joiden mukaan asuntojen hinnat ovat nousseet liian korkealle useissa maissa.
"Asuntojen hinnat näyttävät olevan ylikorkeita Australiassa, Irlannissa, Hollannissa, Espanjassa, Britanniassa ja Yhdysvalloissa, ja ne putoavat ainakin 20 prosenttia monissa maissa seuraavien neljän vuoden aikana", Economistin edustaja kertoi Lontoossa järjestetyssä sijoittajakokouksessa.
Economistin arvion mukaan asuntojen hintojen laskun saattaa laukaista jopa suhteellisen vähäinen koron nousu. Monissa maissa kotitalouksien asuntolainat ovat ennätystasolla alhaisten korkojen houkuttelemana.
STT-REUTERS