Maksaako sossu opintolainan korot?

opintolainan korkoja hyväksyä menoksi. Siis opintolainojen korkoja ei PÄÄSÄÄNTÖISESTI hyväksytä, mutta jos on esittää erityisiä syitä (hakijan toimeentulon turvaamiseksi), niin POIKKEUKSELLISESTI opintolainan korkomenoja saatetaan hyväksyä. KHO:n perustelut eivät ole mielestäni kovinkaan vakuuttavat, joten voihan tätä ennakkopäätöstä yrittää pikkuhiljaa murtaa siten, että kaikki tämän kannan epäoikeudenmukaiseksi kokevat yrittävät KHO:een asti asiasta valittaa. Onko nuo korot muka rinnastettavissa opintolainan pääomaan? Mielestäni ko. KHO:n näkemys voidaan perustellusti kyseenalaistaa.

KHO:n kanta tiivistyy tähän:

"Lainan lyhennysten ja lainan korkojen maksun ei lähtökohtaisesti voida katsoa kuuluvan toimeentulotuella katettavien menojen piiriin, koska toimeentulotuen viimesijaisuus huomioon ottaen henkilön edellytetään ensisijaisesti turvaavan toimeentulonsa ja vasta sitten maksavan velkansa. Lainan ja sen koron lyhennys saattavat kuitenkin olla edellä mainitun asetuksen 1 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla toimeentulon turvaamiseksi tarpeellisia menoja, jos suorituksen laiminlyönti vaikuttaisi henkilön toimeentulomahdollisuuksiin jatkossa.

Opintolainan lyhennyksiä ei voida pitää toimeentulotuen lisäosalla korvattavina tarpeellisina menoina sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että opintolaina on opiskelukuukausina luettu toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa käytettävissä olevaksi tuloksi. Kun otetaan huomioon opintotukilain mukainen valtiontakausjärjestelmä ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta, opintolainan lyhennyksiä ei voida lähtökohtaisesti muutenkaan pitää lisäosassa huomioon otettavina tarpeellisina menoina, vaan ne ovat tässä suhteessa samassa asemassa kuin lainanlyhennykset yleensäkin. Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041
--
Tämäkin vastaus olisi löytynyt suomi24 hakutoiminnolla.

arvutimasiin kirjoitti:

opintolainan korkoja hyväksyä menoksi. Siis opintolainojen korkoja ei PÄÄSÄÄNTÖISESTI hyväksytä, mutta jos on esittää erityisiä syitä (hakijan toimeentulon turvaamiseksi), niin POIKKEUKSELLISESTI opintolainan korkomenoja saatetaan hyväksyä. KHO:n perustelut eivät ole mielestäni kovinkaan vakuuttavat, joten voihan tätä ennakkopäätöstä yrittää pikkuhiljaa murtaa siten, että kaikki tämän kannan epäoikeudenmukaiseksi kokevat yrittävät KHO:een asti asiasta valittaa. Onko nuo korot muka rinnastettavissa opintolainan pääomaan? Mielestäni ko. KHO:n näkemys voidaan perustellusti kyseenalaistaa.

KHO:n kanta tiivistyy tähän:

"Lainan lyhennysten ja lainan korkojen maksun ei lähtökohtaisesti voida katsoa kuuluvan toimeentulotuella katettavien menojen piiriin, koska toimeentulotuen viimesijaisuus huomioon ottaen henkilön edellytetään ensisijaisesti turvaavan toimeentulonsa ja vasta sitten maksavan velkansa. Lainan ja sen koron lyhennys saattavat kuitenkin olla edellä mainitun asetuksen 1 §:n 1 momentin 4 kohdan tarkoittamalla tavalla toimeentulon turvaamiseksi tarpeellisia menoja, jos suorituksen laiminlyönti vaikuttaisi henkilön toimeentulomahdollisuuksiin jatkossa.

Opintolainan lyhennyksiä ei voida pitää toimeentulotuen lisäosalla korvattavina tarpeellisina menoina sillä valituksessa esitetyllä perusteella, että opintolaina on opiskelukuukausina luettu toimeentulotuen tarvetta arvioitaessa käytettävissä olevaksi tuloksi. Kun otetaan huomioon opintotukilain mukainen valtiontakausjärjestelmä ja mahdollisuus saada vapautus takaussaatavan maksamisesta, opintolainan lyhennyksiä ei voida lähtökohtaisesti muutenkaan pitää lisäosassa huomioon otettavina tarpeellisina menoina, vaan ne ovat tässä suhteessa samassa asemassa kuin lainanlyhennykset yleensäkin. Ei ole myöskään syytä asettaa opintolainan korkoja, jotka erääntyneinä rinnastuvat mainitulla tavalla pääomaan, lainan pääoman lyhennykseen nähden eri asemaan.
Asiassa ei ole ilmennyt myöskään sellaisia erityisiä seikkoja, joiden vuoksi korkojen kattaminen kokonaan toimeentulotuen lisäosalla olisi A:n ja hänen perheensä toimeentulon turvaamiseksi tarpeen. A:n valitus on siten hylättävä."
http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kho/vuosikirjat/2006/200601041
--
Tämäkin vastaus olisi löytynyt suomi24 hakutoiminnolla.

Lue lisää

Kukahan on oikeutettu saamaan kelan korkotukea, kun tulojen pitäisi olla alle minimitoimeentulotuen? Bruttotulot saavat olla korkeintaan 775/kk eli jos saan esimerkiksi 1000 e tukia kelasta, niin siitä menee 200 euroa veroja, joten käteen jää 800e. Ja siitä saattaa mennä esim. 400e vuokraan eli jää 400e elämiseen. Silti ei ole oikeutta korkotukeen.

pankilla on oikeus, muistaakseni 90 päivän kuluttua koron eräpäivästä, eräännyttää koko velka maksettavaksi korkoineen, jolloin se menee valtion takausvastuun perusteella valtion maksettavaksi, jollei sitä siinä vaiheessa pysty kokonaisuudessaan maksamaan. Tämän jälkeen hoitelet asiaa Kelan opintotukikeskuksen takausvastuuyksikön kanssa. Jos hoidat pankin vaatimat saatavat (mahd. lyhennys korko viivästysseuraamukset) ennen tuota 90 päivän määräaikaa (eräpäivästä laskien), niin pankilla ei ole oikeutta koko saatavaa eräännyttää eikä takausvastuun perusteella valtiolta saada maksua.

Opintotukikeskus perii saatavalleen tällä hetkellä 9% vuotuista korkoa. Ko. korko ei ole vakuutusoikeuden (VakO) mukaan kuitenkaan viivästyskorkoa, vaan jotain muuta, joten ko. koron sovittelemiseksi ei VakO:n mukaan voi vedota edes kuluttajansuojalain tai korkolain sovittelusäännöksiin eikä kuulemma yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiinkaan (esim. siihen, että uutta velkojaa (=opintotukikeskus/valtio) vastaan voisi esittää samat väitteet kuin alkuperäistä velkojaa (=opintolainan myöntänyt pankki) vastaan eli uusi velkoja ei voisi olla paremmassa asemassa kuin alkuperäinen velkojakaan). VakO on väärässä, mutta minkä sille teet. Joten merkitystä koron sovittelussa ei tunnu olevan sillä, mikä on ollut syy siihen, ettei ole lainankorkoa tai -lyhennystä ajallaan (esim. sairaus, työttömyys tms.) hoitamaan vaan lähinnä vain sillä, mitkä ovat vallitsevat olot juuri sillä hetkellä, kun haet opintotukikeskukselta helpotusta ko. 9% korkoon. Jos siis olet töissä sillä hetkellä, niin alennusta korkeaan 9% korkoon (vrt. pankin perimä korko) ei tule, vaikka alkuperäinen syy lainan erääntymiseen valtion maksettavaksi olisi ollut rahattomuus sairauden/työttömyyden vuoksi.

köyhä laulaja mä oon kirjoitti:

pankilla on oikeus, muistaakseni 90 päivän kuluttua koron eräpäivästä, eräännyttää koko velka maksettavaksi korkoineen, jolloin se menee valtion takausvastuun perusteella valtion maksettavaksi, jollei sitä siinä vaiheessa pysty kokonaisuudessaan maksamaan. Tämän jälkeen hoitelet asiaa Kelan opintotukikeskuksen takausvastuuyksikön kanssa. Jos hoidat pankin vaatimat saatavat (mahd. lyhennys korko viivästysseuraamukset) ennen tuota 90 päivän määräaikaa (eräpäivästä laskien), niin pankilla ei ole oikeutta koko saatavaa eräännyttää eikä takausvastuun perusteella valtiolta saada maksua.

Opintotukikeskus perii saatavalleen tällä hetkellä 9% vuotuista korkoa. Ko. korko ei ole vakuutusoikeuden (VakO) mukaan kuitenkaan viivästyskorkoa, vaan jotain muuta, joten ko. koron sovittelemiseksi ei VakO:n mukaan voi vedota edes kuluttajansuojalain tai korkolain sovittelusäännöksiin eikä kuulemma yleisiin sopimusoikeudellisiin periaatteisiinkaan (esim. siihen, että uutta velkojaa (=opintotukikeskus/valtio) vastaan voisi esittää samat väitteet kuin alkuperäistä velkojaa (=opintolainan myöntänyt pankki) vastaan eli uusi velkoja ei voisi olla paremmassa asemassa kuin alkuperäinen velkojakaan). VakO on väärässä, mutta minkä sille teet. Joten merkitystä koron sovittelussa ei tunnu olevan sillä, mikä on ollut syy siihen, ettei ole lainankorkoa tai -lyhennystä ajallaan (esim. sairaus, työttömyys tms.) hoitamaan vaan lähinnä vain sillä, mitkä ovat vallitsevat olot juuri sillä hetkellä, kun haet opintotukikeskukselta helpotusta ko. 9% korkoon. Jos siis olet töissä sillä hetkellä, niin alennusta korkeaan 9% korkoon (vrt. pankin perimä korko) ei tule, vaikka alkuperäinen syy lainan erääntymiseen valtion maksettavaksi olisi ollut rahattomuus sairauden/työttömyyden vuoksi.

Lue lisää

muutama sana:

-ko. 9% korko on kuitenkin verotuksessa vähennyskelpoinen.
- luottotietoihin ei vielä tuossa vaiheessa tule mitään merkintää, mikäli opintotukikeskuksen takausvastuuyksikön kanssa tekee sopimuksen, jonka mukaisesti lyhentelee velkaansa

Opiskelin nuorena kunnes 1994 lopetin, joskin olin niin masentunut (150 opintoviikollani) etten jaksanut kiinnostua suuremmin näistä asioista. Lääkäri, lääkkeet yms psykiatrit käskivät vain pysyä koulussa. Opintolaina tuli automaattisesti, lääkäri kirjoitteli että saan jonkin vuoden maksutonta yms yms.

Lopputulos: ei valmistumista, 2002 pääsin töihin matalapalkalle, KELA katsoi etten lyhennä nyt jo tuolla korolla yli 15000euroon kasvanutta lainaani tarpeeksi ja aikaansai sen että pienellä palkallani ja suurilla kuluilla ei ollut enää varaa olla töissä.

Olin reilun vuoden töissä, lyhensin korkoja kunnes KELAN uhkauskirje laittaa velka ulosottoon (liian pieni kk-maksu) aiheutti sen että lopetin. Mitään keinoa (ei edes velkajärjestely huolinut vuonna 2002) ei minulla ole eikä tule olemaan hoitaa tätä lainaa.

Olen taas töissä, tekee hyvää liikkua jatkuvan masennuksen sijaan mutta lopetan varmaankin koska kela lähetti lapun että alkavat periä näitä takaisin, ja parinsadan euron kuukausi"lyhennys" ei kata edes korkoja joihin ei voi anoa armoa mistään.

No tuleepahan jollekin työpaikka.

Mitään muuta lainaa ei ole, ei pikavippejä enkä koskaan en ole tehnyt rikoksia yms, mutta tekisi mieli tehdä jotakin jotta saisi apua. Tai rahaa jotta voisi maksaa tuon pois ja alkaa suunnittelemaan jäljelläolevaa elämää. Voiko vankilassa suorittaa sen 5 vuotta velkajärjestelyä..?

Vai voiko tuosta valittaa jo EU'n ihmisoikeustuomioistuimeen, tuntuu että orjallakin on enemmän mahdollisuuksia. Ottaa vain päähän ryhtyä sosiaalipummiksi, noita on tarpeeksi ennestään. Saahan minulta sentään (ehkä) joku työpaikan...

Alkaa kypsyttää kirjoitti:

Opiskelin nuorena kunnes 1994 lopetin, joskin olin niin masentunut (150 opintoviikollani) etten jaksanut kiinnostua suuremmin näistä asioista. Lääkäri, lääkkeet yms psykiatrit käskivät vain pysyä koulussa. Opintolaina tuli automaattisesti, lääkäri kirjoitteli että saan jonkin vuoden maksutonta yms yms.

Lopputulos: ei valmistumista, 2002 pääsin töihin matalapalkalle, KELA katsoi etten lyhennä nyt jo tuolla korolla yli 15000euroon kasvanutta lainaani tarpeeksi ja aikaansai sen että pienellä palkallani ja suurilla kuluilla ei ollut enää varaa olla töissä.

Olin reilun vuoden töissä, lyhensin korkoja kunnes KELAN uhkauskirje laittaa velka ulosottoon (liian pieni kk-maksu) aiheutti sen että lopetin. Mitään keinoa (ei edes velkajärjestely huolinut vuonna 2002) ei minulla ole eikä tule olemaan hoitaa tätä lainaa.

Olen taas töissä, tekee hyvää liikkua jatkuvan masennuksen sijaan mutta lopetan varmaankin koska kela lähetti lapun että alkavat periä näitä takaisin, ja parinsadan euron kuukausi"lyhennys" ei kata edes korkoja joihin ei voi anoa armoa mistään.

No tuleepahan jollekin työpaikka.

Mitään muuta lainaa ei ole, ei pikavippejä enkä koskaan en ole tehnyt rikoksia yms, mutta tekisi mieli tehdä jotakin jotta saisi apua. Tai rahaa jotta voisi maksaa tuon pois ja alkaa suunnittelemaan jäljelläolevaa elämää. Voiko vankilassa suorittaa sen 5 vuotta velkajärjestelyä..?

Vai voiko tuosta valittaa jo EU'n ihmisoikeustuomioistuimeen, tuntuu että orjallakin on enemmän mahdollisuuksia. Ottaa vain päähän ryhtyä sosiaalipummiksi, noita on tarpeeksi ennestään. Saahan minulta sentään (ehkä) joku työpaikan...

Lue lisää

Yksi mahdollisuus karata elinikäisestä velkavankeudesta ja sosiaalipummailusta on muuttaa ulkomaille, josta perintää ei kyetä suorittamaan. Kun vielä onnistut salamaan Suomen viranomaisilta asuinpaikkasi eikä 10 vuoteen perintäkirjeitä saada perille on velka vanhentunut.