Yö juhlii
tummissa sävyssään soi.
Kädet
pintoja vaatien sivelevät
kurkottavat syvemmälle
sydämen sopukoihin kätkettyä
tuntemalla etsivät.
Varjot
ovat niin yhteen sulautuneet
ettei väliin mahtuisi henkäystäkään
kun suut toisiaan hamuavat.
Hetket kuin taikaa
kuun hopeoidessa kehojen alasimia
jotka työstävät ja jalostavat
muuttavat jotakin syvemmäksi ...
Aamun sarastus
lopulta juhlallisesti kaiken allekirjoittaa.
Sydämissä asustaa
tuttuus ja turvallisuus
suuri kuuluisa
se jokin ...
tummissa sävyssään soi.
Kädet
pintoja vaatien sivelevät
kurkottavat syvemmälle
sydämen sopukoihin kätkettyä
tuntemalla etsivät.
Varjot
ovat niin yhteen sulautuneet
ettei väliin mahtuisi henkäystäkään
kun suut toisiaan hamuavat.
Hetket kuin taikaa
kuun hopeoidessa kehojen alasimia
jotka työstävät ja jalostavat
muuttavat jotakin syvemmäksi ...
Aamun sarastus
lopulta juhlallisesti kaiken allekirjoittaa.
Sydämissä asustaa
tuttuus ja turvallisuus
suuri kuuluisa
se jokin ...
Vastaukset 6
Vanhimmat
No niin..Kaunista oli.. Kiva ,kun tulit taas ilahduttamaan meitä runoillasi..
Onhan se rakkaus,kuin taikaa aina.. Tärkeintä maailmassa..
Kiitos runostasi ja mukavaa päivää..Sadetta varmaan saamme tänään..
Pilvistä on.. Iloa sinne ja keksi taas hyviä runoja..Voimia! t.Irkku
... sinne päin.
no siellä on sentään kesä,
täällä tuli vielä lunta kolmisen päivää sitten.
vähän on liian tavanmoinen no runo tuikitavallisesta
asiasta mutta on mukava 'nähdä' sinua.
kiitoksia sanoistasi rakas ystäväin ja toivotan mitä taivaalta tulee
että ne ovat ilon ja onnen pisaroita,
niin toivon lämmöllä sydämestäni.
joka polveilee ajan kulumisesta
ihmisten kehojen kieleen mausteisilla säkeillä
ja palaa uudelleen upeisiin hetkien kuvauksiin.
Päätös kruunaa kokonaisuuden,
päättyy myös tavallaan arvoitukseen.
Arvoitukseen, joka ei ole kuitenkaan sitä -
se on itsestäänslevyys, rakkaus.
Runo, joka puhuu paljon.
Avaa lukijalle elämysmatkan.
... sentään.
ihan tavallista pähkäilyä vain tämä
kulunein sanoin ja lausein,
no nyt olen todella hämmästynyt tapahtumista toisaalla
mutta semmoista kaikki on - se ihmetyttää ja kummastuttaa
pientä kulkijaa ...
kiitoksia palautteestasi
ja hyvää jatkoa päivääsi.
Tänä yönä nautimme Rakkauden
tuhdin illallisen Rakkaan kaupunkimme
yllä. Nautimme punaviiniä ja juovumme.
Vain tämä yksi elämä, tämä sama humala.
Alkupaloiksi vaikka pakkasen jäädyttämiä
jääkiteitä, ne ojennan sinun huulille.
Alkuruuaksi pois vetäytyviä pilviä,
mausteeksi keveää pohjoistuulta.
Sitten nautimme tilkan viiniä, toistemme
kosteita suudelmia. Tartumme pääruokaamme,
tuhansien tähtien valoon täysikuun kattaessa
pöytämme, Otava kattokruununa.
Jälkiruokaamme, kuun matkaa taivaankannella
ja painumista häveliäästi piiloon, juhlistavat
revontulet ja talviyön rauha. Olemme kylläisiä
ja valmiita keskittymään toisiimme.
Tänä yönä ja tässä matkassamme.
Omassa Rakkaudessa.
http://www.youtube.com/watch?v=dlKWO3laolY
Kiitos runostasi.
Kun mies Rakastaa, joka
hetki ikäänkuin rakentaa naiselleen
juhlaa. Hetkistä hiveleviä nautintoja.
Tästä ajasta jotain, minä hänen sydän
muistaa ja sielu käy hymyillen läpi.
Yhä uudestaan ja uudestaan.
Rakkauden kosketus on todellinen.
Ja lopullinen.
Hienoa, nautittavaa ja koettavaa
Rakkausrunoa jälleen sinulta.
Kypsää, älyllistä ja silti tunnelmaa ja tunnetta.
Tekstiisi jäi kiinni ja sitä luki
positiivisella hartaudella.
Hienoa Runoa sinulta.
Voimia ja iloa päivääsi
hyvä Ystävä.
... että vastaukseni viipyy
mutta palvelu meni jumiin aamulla.
kuin pilvilinnoissa alkaa rakkaustarinasi
alla tähtien vyön kuun säteissä.
sellaista se on ja sellaista se pitää olla,
kuin vaahtokylpyä ja kuohuvaa viiniä.
tämä hieno runosi on kyllä yksi parhaimmistasi
ja olen iloinen kun kirjoitit sen no runoni alle.
hyvä ystävä hyvä !!!
no minulla on vähän kuluneita sanoja
ja vähän uutta ilmaisua.
kiitos vierailustasi ja runostasi.
toivotan päivääsi hyvää jatkoa.