Mitä mieltä on asiasta tietävät seuraavasta esimerkistä?
Miehellä on ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta. Erottuaan ja mentyään uudelleen naimisiin hän hankki kolme lasta uuden vaimon kanssa.
Kun mies kuolee niin kuinka käy näiden kahden ensimmäistä avioliitosta olevan lapsen isän perinnön suhteen, saavatko he mitään? Ja onko sillä merkitystä kuoleeko mies ennen nykyistä vaimoaan vai ei? Eli saavatko he lopulta mitään edes uuden vaimon mentyä autuaammille metsästysmaille?
Miehellä on ensimmäisestä avioliitostaan kaksi lasta. Erottuaan ja mentyään uudelleen naimisiin hän hankki kolme lasta uuden vaimon kanssa.
Kun mies kuolee niin kuinka käy näiden kahden ensimmäistä avioliitosta olevan lapsen isän perinnön suhteen, saavatko he mitään? Ja onko sillä merkitystä kuoleeko mies ennen nykyistä vaimoaan vai ei? Eli saavatko he lopulta mitään edes uuden vaimon mentyä autuaammille metsästysmaille?
Vastaukset 6
Vanhimmat
eli aina KAIKKI lapset saavat perintö osuutensa joka on puolet ja se jonka kanssa on naimisissa saa toisen puolen
jäljelle jäävällä puolisolle jää nk lesken oikeus asua heidän uhteisessä asunnossaan kuolemaansa loppuun asti eli lapset eivät voi "häätää" leskeä asunnosta!
Ei pelkoa kaikki saavat aivan saman summan vaikka olisi viiden eri naisen kanssa lapsia..
Jos avioehtoa tai testamenttia ei ole:
1) Mies kuolee ennen uutta vaimoaan. Vaimolle jää avio-oikeuden nojalla puolet ja miehen lapset kummastakin avioliitosta perivät jokainen viidenneksen jäljellejäävästä puolikkaasta eli 1/10 omaisuudesta. Uuden vaimon kuoltua hänen kolme lastaan eli lapset miehen 2. avioliitosta perivät jokainen 1/3 omaisuudesta.
2) Uusi vaimo kuolee ennen miestä. Miehelle jää avio-oikeuden nojalla puolet ja kolme lasta miehen 2. avioliitosta perivät äitinsä = kolmanneksen jäljellejäävästä puolikkaasta = 1/6 omaisuudesta. Miehen 1. avioliitosta olevat lapset eivät peri vielä mitään. Miehen kuoltua lapset kummastakin avioliitosta perivät hänet eli jokainen saa 1/5 omaisuudesta.
Meneekö tuo tasan kummassakin tapauksessa, sitä en tiedä.
"1) Mies kuolee ennen uutta vaimoaan. Vaimolle jää avio-oikeuden nojalla puolet ja miehen lapset kummastakin avioliitosta perivät jokainen viidenneksen jäljellejäävästä puolikkaasta eli 1/10 omaisuudesta."
Ei sinne päinkään. Yleinen väärinkäsitys on, että leski saisi puolet vainajan omaisuudesta. Ei saa. Leskellä on ainoastaan oikeus saada puolisoiden välisessä omaisuuden osituksessa tasinkoa, JOS hän on itse vähävaraisempi kuin vainaja tämän kuolinhetkellä.
Esimerkki:
Leski omistaa 20 000 € ja vainajan omaisuus on kuolinhetkellä 30 000 €. Lesken saama tasinko osituksessa on 5 000 €. Näin tasingon avulla on tasoitettu puolisoiden omaisuus, molemmille jää 25 000 €. Vainajan kuolinpesään kuuluva 25 000 € jaetaan tässä tapauksessa heidän rintaperillisilleen (5 lasta), jolloin jokainen saa 5 000 €. Se onko lapsi vainajan edellisestä vai myöhemmästä avioliitosta peräisin, ei ole merkityksellinen seikka.
Leskellä on ns. jakamattomuussuoja kuolinpesän omaisuuteen perintökaaren 3 luvun 1a §:n mukaan. Tämä koskee vähimmillään puolisoiden yhteistä kotia ja koti-irtaimistoa. Se jaetaan vasta, kun leskikin kuolee.
Lisäksi on huomattava, että jos leski on varakkampi kuin vainaja, hän voi kieltäytyä maksamasta tasinkoa osituksessa kuolinpesään, vaikka muutoin olisiskin siihen velvollinen.
Mutta kuinkas se lesken ja miehen osuus omaisuudesta sitten määritellään jos ei ole mitään sopimuksia tai ehtoja paperilla? Esim jos tämä mies on saanut aikanaan vanhemmiltaan suuren perinnön, maata, metsää ja rahaa. niin jaetaanko sekin tasan? Meneekös se silloin puoliksi?
"kuinkas se lesken ja miehen osuus omaisuudesta sitten määritellään jos ei ole mitään sopimuksia tai ehtoja paperilla?"
Omaisuuden määrittely tapahtuu ihan nimiperiaatteen mukaisesti. Se, mikä on lesken hankkimaa omiin nimiinsä on hänen ja vainajan kohdalla vastaavasti.
"jos tämä mies on saanut aikanaan vanhemmiltaan suuren perinnön, maata, metsää ja rahaa. niin jaetaanko sekin tasan?"
Mitään tiettyjä omaisuuseriä ei jaeta tasan. Tasajakoon tulee puolisoiden välisessä osituksessa puolisoiden kokonaisvarallisuuden arvomäärä. Katsotaan esimerkki, miten perintö jakautuu puoliosiden välillä.
Leski omisti 20 000 € ja vainajan omaisuus oli kuolinhetkellä 30 000 €. Lesken saama tasinko osituksessa olisi 5 000 €. Jos nyt mies on saanut ennen kuolemaansa perintönä 10 000 €, se lisätään puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden säästöön siten, että miehen avio-oikeuden alainen varallisuus kasvaa 40 000 €:oon. Avio-osa lasketaan nyt (20 000 40 000):2 = 60 000:2 = 30 000. Tämä tarkoittaa, että molempien puolisoiden tulee omistaa osituksen jälkeen 30 000 € varallisuus. Kuolinpesästä maksettava tasinko on siten 40 000 - 30 000 = 10 000. Lesken saama tasinko kasvaa 5 000 €:sta 10 000 €:oon. Koska vainajan saama perintö oli 10 000 €, on tässä tapauksessa leski saamassa puolet vainajan ennen kuolemaansa saaman perinnön arvosta.
Mutta jos tilanne varallisuuden osalta olisi päinvastainen leski omistaisi 30 000 € ja vainaja vain 20 000 €, vainajan saama 10000 € perintö vaikuttaisi niin, että puolisoiden avio-oikeuden alaisen omaisuuden erotus menisi nollaksi. Koska molempien puolisoiden varallisuus olisi sama kuin avio-osan suuruus, ei kumpikaan joutuisi maksamaan tasinkoa toiselleen. Tietysti voidaan sanoa, että kuolinpesä menetti tässä jälkimmäisessä tapauksessa tasingon (5 000 €), jonka se olisi muutoin saanut leskeltä. Silti olisi ongelmallista tällöin sanoa perinnön menneen puoliksi, koska kukaan ei maksa mitään kenellekään.
Toinen asia on sitten vielä se, että leski olisi voinut jokatapauksessa kieltäytyä maksamasta kuolinpesälle tasinkoa (ns. tasinkoprivilegi). Niinpä köyhemmän puolison ennen kuolemaa saamalla perinnöllä ei ole mitään vaikutusta lesken ja kuolinpesän väliseen omaisuuden ositukseen, jos leski kieltäytyy tasinkoprivilegiinsä vedoten maksamaan tasinkoa.