Tasapuolista?

Ensinnäkin jos asumistukea on saatu/ olisi saatu, niin se summa kyllä täysimääräisesti pienentää saatua toimeentulotukea, joten et voi mennä laskemaan sitä enää tuohon saatujen tukien päälle. Siis vaikka ko. tapauksesta ei selviä mahdollisen asumistuen määrä, niin sillä ei ole mitään merkitystä, koska asumistuen vaikutus maksettuun kokonaistukimäärään on -0.

Silti tuntuuhan saatu summa isolta, vaikka kyseessä on viisihenkinen "perhe" (2 3). Ilmeisesti suomalainen olisi saanut kuitenkin aivan saman summan. Onkohan nuo Kelan ym. takaisin vaatimat summat edes täysin oikein laskettu syytteessä. Näyttäisi - ainakin KKO:n - mukaan, että syyttäjäpuolella ei ole tehty kotiläksyjä muutenkaan huolella.


Jos suomalainen olisi ollut samassa tilanteessa KKO:ssa lopputulos olisi ollut prikulleen sama. Et kai muuta yritäkään väittää? Aiemminhan ko. henkilö oli saanut jo rangaistuksen rekisterimerkintärikoksesta eli ei hän täysin rangaistuksetta jäänyt vaikka tämä petossyyte - ihan perustellusti - kaatuikin.

Ja näihin KKO:n perustelukohtiin kiteytyy se, miksi:
---
16. A:n hakemuksissaan ilmoittamat virheelliset tiedot ovat koskeneet hänen puolisoaan ja lastensa isyyttä. Muutoin tiedot ovat olleet oikeita. Kysymys on siten siitä, onko Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille aiheutunut vahinkoa aviomiestä ja lasten isyyttä koskevien tietojen virheellisyydestä ja onko A:n täytynyt tämä käsittää.

17. A:lle maksetut sosiaalietuudet ja toimeentulotuki ovat määräytyneet kutakin etuutta ja tukimuotoa koskeneen, kyseiseen aikaan voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti (sairausvakuutuslaki 364/1963, laki lasten kotihoidon ja yksityisen hoidon tuesta 1128/1996, lapsilisälaki 796/1992 ja laki toimeentulotuesta 1412/1997). Niiden mukaan avioliitto, avoliitto ja huoltajuus vaikuttavat maksettavan tuen määrään, mutta oikea tieto avioliitosta, aviopuolisosta tai lasten isyydestä ei ole minkään kyseessä olevan tukimuodon osalta tuen myöntämisen edellytys. Näin ollen kyseisten sosiaalietuuksien ja toimeentulotukien maksaminen ei sellaisenaan ole ollut seurausta A:n antamien perhetietojen virheellisyydestä, vaan hän mainittujen lakien mukaan olisi ollut virheellisistä tiedoista riippumattakin oikeutettu lakien mukaisiin etuuksiin.

18. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena. Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta. Näin ollen A ei ole syyllistynyt niihin petoksiin, joista hänelle on vaadittu rangaistusta.

19. Kansaneläkelaitoksen ja Helsingin kaupungin vahingonkorvausvaatimukset ovat perustuneet A:n syytteen teonkuvauksen mukaiseen menettelyyn. Ottaen huomioon edellä mainitut perusteet, joilla syyte hylätään, ei myöskään vahingonkorvausten tuomitsemiselle ole perusteita.
---

a) Eli syntyikö väärästä rekisterimerkinnästä vahinkoa?

b) Jos syntyi, pitikö väärän tiedon antaneen käsittää, että hänen teostaan syntyy ko. tahoille vahinkoa?

Vastaus suoraan kohtaan a):"..kyseisten sosiaalietuuksien ja toimeentulotukien maksaminen ei sellaisenaan ole ollut seurausta A:n antamien perhetietojen virheellisyydestä, vaan hän mainittujen lakien mukaan olisi ollut virheellisistä tiedoista riippumattakin oikeutettu lakien mukaisiin etuuksiin"...ja..."Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, minkä suuruisina sanotut sosiaalietuudet A:lle olisi oikeiden perhetietojen perusteella myönnetty. Asiassa on siten jäänyt näyttämättä, että Kansaneläkelaitokselle ja Helsingin kaupungille olisi aiheutunut vahinkoa A:n ilmoittamien virheellisten tietojen seurauksena."

..joten kohtaa b) ei tarvitse edes miettiä petosrikoksen kannalta, koska rangaistusedellytys petoksesta ei täyty, kun mitään vahinkoa väärästä merkinnästä ei syntynyt tai ainakaan sellaisesta ei esitetty mitään näyttöä (kohta a) (Siis vaikka syytetyllä olikin ollut oikeus saada ko. tukia väärästä rekisterimerkinnästä huolimatta, niin olisiko ko. tuet olleet määrältään pienempiä, jos rekisterimerkintä olisi ollut oikea, tästä ei esitetty oikeudelle mitään selvitystä)

Tosin KKO vielä "varmuuden vakuudeksi" (koska petoksen yrityskin on rangaistava teko?) lausui b)-kohdasta näin: "Näyttämättä on jäänyt sekin, että A olisi virheellisiä perhetietoja ilmoittamalla pyrkinyt saamaan suurempia etuuksia kuin mihin hän olisi ollut oikeutettu tai että hänen on pitänyt käsittää aviopuolisonsa henkilöllisyyttä koskevalla oikealla tiedolla voivan olla merkitystä hakemiensa etuuksien määrän kannalta"

Joten onko ihme, jos syyte kaatui?

"Lyhyesti: tukiaisia heltisi yli 55.723e vajaan 2 vuoden aikana. Se tekee 2.570e/kk netto. Kyseessä on siis netto, eiköhän se vastaisi duunarilla n. 3.800e/kk palkkatuloa"

Tällä ilmeisesti yrität viestittää, että duunarin palkan pitää olla vähintään 3800e/kk bruttona, jotta saisi saman käteen kuin noista tukiaisista muodostuu? No, asiahan ei aivan noin ole, sillä kyllähän duunarillakin olisi vielä palkkansa lisäksi oikeus ainakin lapsilisiin ja ilmeisesti myös kotihoidon tukeen (jos esim. puoliso jää kotiin) ja kaiketi myös äitiysrahaan (puoliso), joten paljon pienemmälläkin palkalle tuohon kokonaisnettotasoon päästään, kun lasketaan duunarin(perheen) palkka yhteiskunnan maksamat tulonsiirrot.

Minusta kirjoituksesi on melkoisen asioita vääristelevä, joten ainakaan minua tämä "dokumentaatio" ei kauheasti vielä vakuuttanut.