Uskonnon tuputtaja

Juuri niinkuin sanoit, minäkin olen yleensä ihaillut uskossa olevia ihmisiä, pari muutakin ystävääni on uskovaisia. Juuri se rauha joka heistä huokuu, on ihanteellista. Nämä kaksi muuta uskovaa ystävääni olivat aika kauhuissaan tämän entisen ystäväni sanoista. Muutaman tekstiviestin hän on lähettänyt "saarnansa" jälkeen. Raamatunlauseita niissäkin on tullut. Laitoin sitten hänelle viestin, että mulla on kyllä kotona Raamattu. En todellakaan pysty ottamaan häneen yhteyttä, enkä halua myöskään nähdä. En koskaan pystyisi olemaan luontevasti hänen seurassaan enää noiden sanojen jälkeen. Itse mietin, että odottikohan hän näin kauan, että olen todella heikoilla, ja sitten aloitti "käännytyksen". Muistelen nyt matkan varrelta muutamia pikku vihjauksia tuohon suuntaan. Olisi vaan aiemmin paljastanut todellisen karvansa niin olisin paljolta säästynyt. Mulla onneks on muitakin ystäviä ja vaikkei ois yhtään niin en haluais enää tätä uskovaa ystäväkseni. Odotan mielenkiinnolla lisää kommentteja. Olenko minä ilkeä ihminen kun panin välit poikki..

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Juuri niinkuin sanoit, minäkin olen yleensä ihaillut uskossa olevia ihmisiä, pari muutakin ystävääni on uskovaisia. Juuri se rauha joka heistä huokuu, on ihanteellista. Nämä kaksi muuta uskovaa ystävääni olivat aika kauhuissaan tämän entisen ystäväni sanoista. Muutaman tekstiviestin hän on lähettänyt "saarnansa" jälkeen. Raamatunlauseita niissäkin on tullut. Laitoin sitten hänelle viestin, että mulla on kyllä kotona Raamattu. En todellakaan pysty ottamaan häneen yhteyttä, enkä halua myöskään nähdä. En koskaan pystyisi olemaan luontevasti hänen seurassaan enää noiden sanojen jälkeen. Itse mietin, että odottikohan hän näin kauan, että olen todella heikoilla, ja sitten aloitti "käännytyksen". Muistelen nyt matkan varrelta muutamia pikku vihjauksia tuohon suuntaan. Olisi vaan aiemmin paljastanut todellisen karvansa niin olisin paljolta säästynyt. Mulla onneks on muitakin ystäviä ja vaikkei ois yhtään niin en haluais enää tätä uskovaa ystäväkseni. Odotan mielenkiinnolla lisää kommentteja. Olenko minä ilkeä ihminen kun panin välit poikki..

Lue lisää

Et todellakaan, kaikkea muuta!
Sinulla ei ole mitään syytä ajatella noin. Teit varmaan oikein. Ymmärrän sen ettet enää osaa olla luonnollinen hänen seurassaan. Ehkä nyt sit onkin parempi ettet ole häneen yhteydessä. Taisin antaa vääriä neuvoja mutta onneksi kaikkea ei tarvitse uskoa ja olitkin itse viisaampi.

Onko hän sitten koskaan ollutkaan Oikea Ystävä? Jos hänellä on ollut vain yksi päämäärä, saada sinut käännytettyä.
On aina surullista huomata että joku ihminen onkin jotain ihan muuta kuin mitä olemme luulleet. Ei ole hauskaa pettyä. Mutta sille emme voi mitään, jokainen on omanlaisensa ja ihminen kuitenkin loppujenlopuksi uskoo toisesta vain hyvää. Minä ainakin uskon ja sitten onkin karvasta joutua huomaamaan että taas tuli luotettua väärään ihmiseen. Jos vielä on sellainen jolle on tullut kerrottua ja uskottua tärkeitä ja salaisia asioita. Koiraa ei aina ole karvoihin katsomista.

Hyvää jatkoa sinne!

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Juuri niinkuin sanoit, minäkin olen yleensä ihaillut uskossa olevia ihmisiä, pari muutakin ystävääni on uskovaisia. Juuri se rauha joka heistä huokuu, on ihanteellista. Nämä kaksi muuta uskovaa ystävääni olivat aika kauhuissaan tämän entisen ystäväni sanoista. Muutaman tekstiviestin hän on lähettänyt "saarnansa" jälkeen. Raamatunlauseita niissäkin on tullut. Laitoin sitten hänelle viestin, että mulla on kyllä kotona Raamattu. En todellakaan pysty ottamaan häneen yhteyttä, enkä halua myöskään nähdä. En koskaan pystyisi olemaan luontevasti hänen seurassaan enää noiden sanojen jälkeen. Itse mietin, että odottikohan hän näin kauan, että olen todella heikoilla, ja sitten aloitti "käännytyksen". Muistelen nyt matkan varrelta muutamia pikku vihjauksia tuohon suuntaan. Olisi vaan aiemmin paljastanut todellisen karvansa niin olisin paljolta säästynyt. Mulla onneks on muitakin ystäviä ja vaikkei ois yhtään niin en haluais enää tätä uskovaa ystäväkseni. Odotan mielenkiinnolla lisää kommentteja. Olenko minä ilkeä ihminen kun panin välit poikki..

Lue lisää

ilkeä minun mielestäni.
Raamatulla lyöviä ihmisiä en ole koskaan ymmärtänyt/ hyväksynyt.
Itsellleni usko on ollut aina tärkeä asia, mutta käännyttäjäksi ei minua kukaan saa.
Usko ei tee hyväksi kaikkia, kaikilla uskovilla ei ole rauhaa, ainakaan minun tutuissani.
Ja olenko edes uskovainen kun minut on kerettiläiseksi haukuttu.
Mielenkiintoinen on tuo kysymys.
Raamattu on siitä ihmeellinen kirja että sieltä löytää aina itselleen sopivia kohtia varsinkin jos ne ottaa pois asiayhteydestään.
Minulle raamattu on rakkauden kirja, eikä jumala ole niin kova kuin me ihmiset.
Miksi sitten sattuu pahoja asioita, toisaalta voi ajatella että jokaisella ihmisellä on valinnana mahdollisuus tehdä hyviä tai pahoja asioita.
Mutta pahat asiat ihmisille jotka eivät ole tehneet pahaa, tai lapsille ja nuorille tapahtuvat asiat, minulla ei ole vastauksia niihin, siksi en voisi koskaan sanoa että jonkun ihmisen täytyy uskoon kääntyä.

Ole rauhassa et sinä ole syyllinen maailmassa tapahtuviin pahoihin asioihin uskosi tai uskomattomuutesi takia.
Elämä on epäreilu, ja sen kanssa meidän on elettävä.

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Juuri niinkuin sanoit, minäkin olen yleensä ihaillut uskossa olevia ihmisiä, pari muutakin ystävääni on uskovaisia. Juuri se rauha joka heistä huokuu, on ihanteellista. Nämä kaksi muuta uskovaa ystävääni olivat aika kauhuissaan tämän entisen ystäväni sanoista. Muutaman tekstiviestin hän on lähettänyt "saarnansa" jälkeen. Raamatunlauseita niissäkin on tullut. Laitoin sitten hänelle viestin, että mulla on kyllä kotona Raamattu. En todellakaan pysty ottamaan häneen yhteyttä, enkä halua myöskään nähdä. En koskaan pystyisi olemaan luontevasti hänen seurassaan enää noiden sanojen jälkeen. Itse mietin, että odottikohan hän näin kauan, että olen todella heikoilla, ja sitten aloitti "käännytyksen". Muistelen nyt matkan varrelta muutamia pikku vihjauksia tuohon suuntaan. Olisi vaan aiemmin paljastanut todellisen karvansa niin olisin paljolta säästynyt. Mulla onneks on muitakin ystäviä ja vaikkei ois yhtään niin en haluais enää tätä uskovaa ystäväkseni. Odotan mielenkiinnolla lisää kommentteja. Olenko minä ilkeä ihminen kun panin välit poikki..

Lue lisää

itsensä suojelemista silloin kun ulkoapäin alkaa tulla liian rasittavia yhteydenottoja, vaatimuksia, syyllistämistä ym.ta.
Silloin kun ei näitä jaksa kuunnella on tehtävä radikaaleja ratkaisuja jotka usein kuitenkin itsellekin tuottavat pahaa mieltä.
Pitkäaikaiset kaveruudet ja niihin tulleet välirikot antavat ihmiselle miettimistä eikä sekään ole helppoa. Sitä vaan toistaa kysymystä että Miksi tämänkin piti mennä näin? Miksi elämä ei voi olla helppoa? Vastauksia ei aina löydy vaikka kuinka kyselee. Voimia myös sinulle.

selkeästä viestistäsi.
Jotenkin taas alkoi hymyilyttämään, sillä olen "raivo"raitis ja uskon.
mutta raitistumiseni jälkeen minusta vasta tuli terve, sitä ennen olin todella mielisairas, jospa vaan tietäisit. :))

Meriläinen kirjoitti:

selkeästä viestistäsi.
Jotenkin taas alkoi hymyilyttämään, sillä olen "raivo"raitis ja uskon.
mutta raitistumiseni jälkeen minusta vasta tuli terve, sitä ennen olin todella mielisairas, jospa vaan tietäisit. :))

Lue lisää

Minäkin olen lapsenuskossani kuvitellut että Jumala on armelias. Ei suinkaan kauppamies tai joulupukki - jos on kiltti niin saa lahjoja = jos tulet uskoon niin lähimmäistesi ei tarvii kärsiä. Harmi on että vuosien mittaan olen paljon vaikeitakin ja salaisia asioita kertonut tälle uskovalle:( Ties missä kokouksessa hän rupeaa niitä julistamaan ja armoa mulle anelemaan. En toki missään vaiheessa ottanut todesta hänen sanojaan. Rupes vaan suututtamaan niin pirusti. Hän sanoi, että on se kumma kun loukkaannut kun hän sanoo mielipiteensä. Kerroin kyllä että en suinkaan loukkaantunut vaan suorastaan järkytyin. En siitä mitä hän sanoi vaan siitä mitä hän todella ajattelee. Hän nimittäin sanoi vielä sen jälkeen "Minun oli pakko sinulle kertoa, koska se on TOTTA". Voi herra jee! Toinen uskova ystäväni (joka ei koskaan ole kertonut olevansa uskova, tiedän muuten) sanoi kun kerroin tuon jutun, että Jumalan sanaa ei pitäisi mennä "peukaloimaan", että hänen mielestään tuo on painostusta.

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Minäkin olen lapsenuskossani kuvitellut että Jumala on armelias. Ei suinkaan kauppamies tai joulupukki - jos on kiltti niin saa lahjoja = jos tulet uskoon niin lähimmäistesi ei tarvii kärsiä. Harmi on että vuosien mittaan olen paljon vaikeitakin ja salaisia asioita kertonut tälle uskovalle:( Ties missä kokouksessa hän rupeaa niitä julistamaan ja armoa mulle anelemaan. En toki missään vaiheessa ottanut todesta hänen sanojaan. Rupes vaan suututtamaan niin pirusti. Hän sanoi, että on se kumma kun loukkaannut kun hän sanoo mielipiteensä. Kerroin kyllä että en suinkaan loukkaantunut vaan suorastaan järkytyin. En siitä mitä hän sanoi vaan siitä mitä hän todella ajattelee. Hän nimittäin sanoi vielä sen jälkeen "Minun oli pakko sinulle kertoa, koska se on TOTTA". Voi herra jee! Toinen uskova ystäväni (joka ei koskaan ole kertonut olevansa uskova, tiedän muuten) sanoi kun kerroin tuon jutun, että Jumalan sanaa ei pitäisi mennä "peukaloimaan", että hänen mielestään tuo on painostusta.

Lue lisää

Ei tuo ole pahinta vaan se, kun kaksi uskovaista tappelee omasta 'uskostaan' ja lopputulos on että, toinen toivottaa 'vääräuskoisen' suoraan helvettiin. - Oikea ystävä on sellainen, joka tukee ja kannustaa lähimmäistään antamalla toisen olla erilainen, oli ihonväri, usko, aate tai asia ja olosuhteet mitkä tahansa. - Minulla on onni olla yksi sellainen ystävyyssuhde, jossa arvostamme toisiamme huolimatta tyystin erilaisista ajatusmaailmoistamme. Ja se on onnea.

Mä en ole uskovainen vaikka elämänkokemukset antais hyvän pohjan sille .
Täysin raitis olen ja en silti tuputa ajatuksiani toisille,jokainen voi vetää viinaa niinkuin aku piimää,kunhan juo omaan piikkiinsä,ei liikuta minuu.
Mun seuraan voi tulla vaikka kännissä kunhan ei sönkkää ja haasta riitaa.

Minulla on vuosien takaa hyvä ystävä , joka tuli uskoon. Me edustamme eri uskontoa ja jo pitkän aikaa sitten, päätimme olla muutamista asioista eri mieltä. Tämä ei ole estänyt ihania ja rakentavia ja oivaltavia keskusteluja keskenämme. Hänkin muuten inhoa näitä *raamatulla päähän lyöjiä*. Hän on aina paikalla kui tarvitsen ja toivon kykeneväni samaan.
Kirjoitit, että sinulla on vaikeita aikoja. Itse olen kokenyt ylä- ja alamäet ja leikillisesti muistelen vanhaa sananlaskua, jota ei enää viljellä eli *joka vitsaa säästää se lastaan ei rakasta*. Tämähän ei pidä paikkaansa, mutta välillä lähetän ajatuksen *yläkertaan*, että *voisitkos rakastaa minua hiukan vähemmän*.
Tämä on tietenkin leikkimielisesti sanottu.......
Olen vielä sitä mieltä, että ihminen, joka on vahva uskossaan, ei tuputa sitä muille vaan hänestä usko huokuu läpi, kuten moni täällä on jo ilmaissut.
Haluaisin sinulle lähettää hyvää mieltä ja sanoa, että kaikki menee ohi ja jokaisessa tilanteessa on opittavaa, jonka vasta tajuaa sen vaikeuden mentyä ohi. Tämä ei paljon lohduta vaikeassa tilanteessa, mutta olen varma, että sinunkin vaikeutesi menevät ohi.
Hyviä vointeja ja voimia

bambi54 kirjoitti:

Minulla on vuosien takaa hyvä ystävä , joka tuli uskoon. Me edustamme eri uskontoa ja jo pitkän aikaa sitten, päätimme olla muutamista asioista eri mieltä. Tämä ei ole estänyt ihania ja rakentavia ja oivaltavia keskusteluja keskenämme. Hänkin muuten inhoa näitä *raamatulla päähän lyöjiä*. Hän on aina paikalla kui tarvitsen ja toivon kykeneväni samaan.
Kirjoitit, että sinulla on vaikeita aikoja. Itse olen kokenyt ylä- ja alamäet ja leikillisesti muistelen vanhaa sananlaskua, jota ei enää viljellä eli *joka vitsaa säästää se lastaan ei rakasta*. Tämähän ei pidä paikkaansa, mutta välillä lähetän ajatuksen *yläkertaan*, että *voisitkos rakastaa minua hiukan vähemmän*.
Tämä on tietenkin leikkimielisesti sanottu.......
Olen vielä sitä mieltä, että ihminen, joka on vahva uskossaan, ei tuputa sitä muille vaan hänestä usko huokuu läpi, kuten moni täällä on jo ilmaissut.
Haluaisin sinulle lähettää hyvää mieltä ja sanoa, että kaikki menee ohi ja jokaisessa tilanteessa on opittavaa, jonka vasta tajuaa sen vaikeuden mentyä ohi. Tämä ei paljon lohduta vaikeassa tilanteessa, mutta olen varma, että sinunkin vaikeutesi menevät ohi.
Hyviä vointeja ja voimia

Lue lisää

aloittajalle.

bambi54 kirjoitti:

Minulla on vuosien takaa hyvä ystävä , joka tuli uskoon. Me edustamme eri uskontoa ja jo pitkän aikaa sitten, päätimme olla muutamista asioista eri mieltä. Tämä ei ole estänyt ihania ja rakentavia ja oivaltavia keskusteluja keskenämme. Hänkin muuten inhoa näitä *raamatulla päähän lyöjiä*. Hän on aina paikalla kui tarvitsen ja toivon kykeneväni samaan.
Kirjoitit, että sinulla on vaikeita aikoja. Itse olen kokenyt ylä- ja alamäet ja leikillisesti muistelen vanhaa sananlaskua, jota ei enää viljellä eli *joka vitsaa säästää se lastaan ei rakasta*. Tämähän ei pidä paikkaansa, mutta välillä lähetän ajatuksen *yläkertaan*, että *voisitkos rakastaa minua hiukan vähemmän*.
Tämä on tietenkin leikkimielisesti sanottu.......
Olen vielä sitä mieltä, että ihminen, joka on vahva uskossaan, ei tuputa sitä muille vaan hänestä usko huokuu läpi, kuten moni täällä on jo ilmaissut.
Haluaisin sinulle lähettää hyvää mieltä ja sanoa, että kaikki menee ohi ja jokaisessa tilanteessa on opittavaa, jonka vasta tajuaa sen vaikeuden mentyä ohi. Tämä ei paljon lohduta vaikeassa tilanteessa, mutta olen varma, että sinunkin vaikeutesi menevät ohi.
Hyviä vointeja ja voimia

Lue lisää

Minusta on ollut hyvä lukea teidän kommenttejanne ja kannustuksianne:)
Ja ennenkaikkea uskovien mielipiteet kiinnostavat, rupesin jo välillä ajattelemaan, että onko uskon tarkoitus todella "Raamatulla päähän lyödä" niinkuin tuolla kommenteissa hyvin oli sanottu. Olen nyt menettänyt - omasta tahdostani - yhden ystävän. Tajusin todella aika pian että ei tuo ole oikeaa ystävyyttä. Kestihän sitä yli 10 vuotta, joista viimeiset vuodet tämä "ystävä" oli uskossa. Kehuin vielä kaikille jotka kysyi, että minkä hihhulin kanssa minä pidän yhtä, että ei tämä ihminen yhtään tuputa.. Iski sitten kertalaakilla ja onnistui todella. Asia vaan kääntyi päinvastaiseen suuntaan kuin hän suuressa uskossaan halusi. Hän muuten kuuluu evankelisluterilaiseen kirkkoon. Hänen miehensä oli aiemmin vuosia helluntalainen mutta muutama vuosi sitten rupesi tämän "meidän" kirkon jäseneksi.
Nyt alkaa pikku hiljaa surut ja murheet helpottaa - yhdet hautajaiset ja toiset "melkein hautajaiset" on pidetty. Siinä sivussa sairaalareissua ym. Nyt kun todella alkaa ajatus vähän juosta ja oma tuska helpottaa, tajuan oikein kunnolla mitä tämä ystävä mulle sanoi, ja kun vielä korosti että pakko oli sanoa kun se on totta. Mutta todella paljon kiitoksia teille kaikille ihanista sanoista, saapi tulla lisääkin.

Tää viimeinen kommentti oli hyvä. Harmi vaan että olen sen verran pahasti reumaatikko ja selkävikainen etten voi ketään niskasta ja perseestä lennättää:)
Mut onneks välimatkaa on parikymmentä kilometriä ja asutaan eri kylillä, naapurikunnissa tosin. Ei todennäköisesti tule kaupallakaan vastaan - toivottavasti!

Freesianainen, sanoit saman asian eri sanoin kun puhuit psykoottisesta käytöksestä. Minä sanoin hänelle jossain tekstiviestissäni (siinä vaiheessa en enää voinut puhua koska olin niin vihastuksissani) että "taidat olla ihan sekaisin". Todella kyseenalaistan hänen suhteensa Jumalaan ja ennenkaikkea oman suhteeni häneen. Tai siis enää sitä suhdetta ei ole. Silloin kun hän alkoi tämän "saarnansa", siis että kaikki johtuu siitä kun "Jumala kutsuu sinua", sanoin hänelle että kutsuisi se Jumala mieluummin poikaani (hän on päihteidenkäyttäjä ym), vastasi tämä Jumalan lähettiläs "Sitten kun Jumala saa sinut, saa hän myös poikasi". Tais siinä letkassa olla joku muukin lähimmäinen;). Mutta MINÄ olenkin tärkeä henkilö kun Jumala niin kovasti kutsuu, että muidenkin elämä on siitä kiinni. Jess. Kun vaan muistaisin aina miten tärkeä olenkaan. Olen parille meidän yhteiselle ystävälleni kertonut tämän asian myös. Molemmat haukkoivat henkeään sanattomina, eivät ois millään tästä kiltistä, rauhallisesta, auttavaisesta ym. ihmisestä uskoneet. Todella paljon harmitta kun hän ei aiemmin paljastanut karvaansa, on tässä vuosien mittaan tullut paljon uskottua salaisuuksia hänelle - uhhuh. Minusta on ollut tosi kiinnostavaa lukea näitä kommentteja. Eipäs oo kukaan tainnut sanoa että minä olenkin tässä väärillä jäljillä:):) Siis kun panin vielä välit poikki. Olen kyllä todella vihainen!

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Freesianainen, sanoit saman asian eri sanoin kun puhuit psykoottisesta käytöksestä. Minä sanoin hänelle jossain tekstiviestissäni (siinä vaiheessa en enää voinut puhua koska olin niin vihastuksissani) että "taidat olla ihan sekaisin". Todella kyseenalaistan hänen suhteensa Jumalaan ja ennenkaikkea oman suhteeni häneen. Tai siis enää sitä suhdetta ei ole. Silloin kun hän alkoi tämän "saarnansa", siis että kaikki johtuu siitä kun "Jumala kutsuu sinua", sanoin hänelle että kutsuisi se Jumala mieluummin poikaani (hän on päihteidenkäyttäjä ym), vastasi tämä Jumalan lähettiläs "Sitten kun Jumala saa sinut, saa hän myös poikasi". Tais siinä letkassa olla joku muukin lähimmäinen;). Mutta MINÄ olenkin tärkeä henkilö kun Jumala niin kovasti kutsuu, että muidenkin elämä on siitä kiinni. Jess. Kun vaan muistaisin aina miten tärkeä olenkaan. Olen parille meidän yhteiselle ystävälleni kertonut tämän asian myös. Molemmat haukkoivat henkeään sanattomina, eivät ois millään tästä kiltistä, rauhallisesta, auttavaisesta ym. ihmisestä uskoneet. Todella paljon harmitta kun hän ei aiemmin paljastanut karvaansa, on tässä vuosien mittaan tullut paljon uskottua salaisuuksia hänelle - uhhuh. Minusta on ollut tosi kiinnostavaa lukea näitä kommentteja. Eipäs oo kukaan tainnut sanoa että minä olenkin tässä väärillä jäljillä:):) Siis kun panin vielä välit poikki. Olen kyllä todella vihainen!

Lue lisää

Äskeisen purkaukseni viimeinen lause on vähän harhaanjohtava. Olen siis vihainen tästä koko asiasta ja tälle entiselle ystävälle. En suinkaan teidän kommenteista tai niiden puutteista.
Ja innolla odotan lisää kommentteja. Saanpahan röyhistellä rintaani kuinka oikeassa olenkaan. Ihmettelen (ja olen iloinen) kun minun käytöstäni ei ole kukaan pahasti kritisoinut. Mutta saapi kritisoida jos joku haluaa, lupaan että en ala itkeä.

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Freesianainen, sanoit saman asian eri sanoin kun puhuit psykoottisesta käytöksestä. Minä sanoin hänelle jossain tekstiviestissäni (siinä vaiheessa en enää voinut puhua koska olin niin vihastuksissani) että "taidat olla ihan sekaisin". Todella kyseenalaistan hänen suhteensa Jumalaan ja ennenkaikkea oman suhteeni häneen. Tai siis enää sitä suhdetta ei ole. Silloin kun hän alkoi tämän "saarnansa", siis että kaikki johtuu siitä kun "Jumala kutsuu sinua", sanoin hänelle että kutsuisi se Jumala mieluummin poikaani (hän on päihteidenkäyttäjä ym), vastasi tämä Jumalan lähettiläs "Sitten kun Jumala saa sinut, saa hän myös poikasi". Tais siinä letkassa olla joku muukin lähimmäinen;). Mutta MINÄ olenkin tärkeä henkilö kun Jumala niin kovasti kutsuu, että muidenkin elämä on siitä kiinni. Jess. Kun vaan muistaisin aina miten tärkeä olenkaan. Olen parille meidän yhteiselle ystävälleni kertonut tämän asian myös. Molemmat haukkoivat henkeään sanattomina, eivät ois millään tästä kiltistä, rauhallisesta, auttavaisesta ym. ihmisestä uskoneet. Todella paljon harmitta kun hän ei aiemmin paljastanut karvaansa, on tässä vuosien mittaan tullut paljon uskottua salaisuuksia hänelle - uhhuh. Minusta on ollut tosi kiinnostavaa lukea näitä kommentteja. Eipäs oo kukaan tainnut sanoa että minä olenkin tässä väärillä jäljillä:):) Siis kun panin vielä välit poikki. Olen kyllä todella vihainen!

Lue lisää

Äskeisen purkaukseni viimeinen lause on vähän harhaanjohtava. Olen siis vihainen tästä koko asiasta ja tälle entiselle ystävälle. En suinkaan teidän kommenteista tai niiden puutteista.
Ja innolla odotan lisää kommentteja. Saanpahan röyhistellä rintaani kuinka oikeassa olenkaan. Ihmettelen (ja olen iloinen) kun minun käytöstäni ei ole kukaan pahasti kritisoinut. Mutta saapi kritisoida jos joku haluaa, lupaan että en ala itkeä.

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Äskeisen purkaukseni viimeinen lause on vähän harhaanjohtava. Olen siis vihainen tästä koko asiasta ja tälle entiselle ystävälle. En suinkaan teidän kommenteista tai niiden puutteista.
Ja innolla odotan lisää kommentteja. Saanpahan röyhistellä rintaani kuinka oikeassa olenkaan. Ihmettelen (ja olen iloinen) kun minun käytöstäni ei ole kukaan pahasti kritisoinut. Mutta saapi kritisoida jos joku haluaa, lupaan että en ala itkeä.

Lue lisää

En hyväksy tuppuutusta, en millään osa-alueella. Joten uskomisen ja ostamiset päätän itse ts. sen mitä tarvitsen ja luulen useimman osaavan päättää omalta osaltaan samoin. Se on hyvin vastenmielistä ja kiukkua nostavaa kun joku luulee tietävänsä toisen tarpeet paremmin kuin tämä itse.
Itse näen heti punaista kun minulle yritetään jotain tuputtaa joko suoraan tai kännykän kautta.
Olen kylläkin kysynyt montakin kertaa että uskovaisten Jumalako se minulle maksaa väärintekemisistäni silloin kun asiat menee huonosti.
Uskovaiset lajittelee epäonnistumiset ja pahat asiat siten että ne on Jumalan rangaistus. En ole uskovainen mutta tunnen liiankin monta.

Juhannusruusu kirjoitti:

En hyväksy tuppuutusta, en millään osa-alueella. Joten uskomisen ja ostamiset päätän itse ts. sen mitä tarvitsen ja luulen useimman osaavan päättää omalta osaltaan samoin. Se on hyvin vastenmielistä ja kiukkua nostavaa kun joku luulee tietävänsä toisen tarpeet paremmin kuin tämä itse.
Itse näen heti punaista kun minulle yritetään jotain tuputtaa joko suoraan tai kännykän kautta.
Olen kylläkin kysynyt montakin kertaa että uskovaisten Jumalako se minulle maksaa väärintekemisistäni silloin kun asiat menee huonosti.
Uskovaiset lajittelee epäonnistumiset ja pahat asiat siten että ne on Jumalan rangaistus. En ole uskovainen mutta tunnen liiankin monta.

Lue lisää

tavallinen kirkkouskovainen.
Ihmettelen sitä kiihkoa, jolla suhtaannutte ns. uskovaisiin.
Antaa heidän olla onnekkaita uskossaan, ei se tee heistä meitä huonompia, kuin moni tuntuu innossaan sanovan.

Minäkin tunnen monta "uskovaista", kukaan ei heistä ole minulle koskaan mitään tuputtanut.

olen vain kirjoitti:

tavallinen kirkkouskovainen.
Ihmettelen sitä kiihkoa, jolla suhtaannutte ns. uskovaisiin.
Antaa heidän olla onnekkaita uskossaan, ei se tee heistä meitä huonompia, kuin moni tuntuu innossaan sanovan.

Minäkin tunnen monta "uskovaista", kukaan ei heistä ole minulle koskaan mitään tuputtanut.

Lue lisää

uskovista eli enemmänkin kirjoitukseni on niistä jotka itse tunnen.
Kovalla ja kymmenien vuosien kokemuksella uskallan sanoa että osa on aivan piruja mutta he ovatkin näitä VL:liä. Yksi siskoistani on niitä ja hän on enemmän meille läheisilleen kuin piru kuin uskovainen.
Ei minulla muuten ole uskovia eikä rehellisiä uskovaisia kohtaan yhtikäs mitään.
Valeuskovaiset minua vihastuttaa ja se teeskentely jonka olen päässyt läheltä näkemään.

olen vain kirjoitti:

tavallinen kirkkouskovainen.
Ihmettelen sitä kiihkoa, jolla suhtaannutte ns. uskovaisiin.
Antaa heidän olla onnekkaita uskossaan, ei se tee heistä meitä huonompia, kuin moni tuntuu innossaan sanovan.

Minäkin tunnen monta "uskovaista", kukaan ei heistä ole minulle koskaan mitään tuputtanut.

Lue lisää

kokemuksestaan sellaisesta "uskovaisesta" joka on käyttäytynyt epähienosti häntä kohtaan syytämällä aggressiivisen ryöpyn vasten kasvoja. Suoranasista "manaajamaista" kieltä käyttäen.
Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi mutta tässä ketjussa on keskustelun aiheena ollut käsittääkseni juuri syyllistäminen, että aloittajan vaikeudet johtuisivat muka siitä ettei hän ole ottanut Jumalaa vastaan.
Uskoi Jumalaan tai ei, niin lähimmäisenrakkaus on kuitenkin se tärkein kantava voima tässä elämässä. Jo edesmennyt tätini muisteli aikanaan kun olin n. 5-vuotiaana pikkutyttönä sanonut häntä auttaessani kantamaan painavaa pärekoppaa, että hyvää saa aina tehdä.

Freesianainen kirjoitti:

kokemuksestaan sellaisesta "uskovaisesta" joka on käyttäytynyt epähienosti häntä kohtaan syytämällä aggressiivisen ryöpyn vasten kasvoja. Suoranasista "manaajamaista" kieltä käyttäen.
Kukin tulkoon uskollaan autuaaksi mutta tässä ketjussa on keskustelun aiheena ollut käsittääkseni juuri syyllistäminen, että aloittajan vaikeudet johtuisivat muka siitä ettei hän ole ottanut Jumalaa vastaan.
Uskoi Jumalaan tai ei, niin lähimmäisenrakkaus on kuitenkin se tärkein kantava voima tässä elämässä. Jo edesmennyt tätini muisteli aikanaan kun olin n. 5-vuotiaana pikkutyttönä sanonut häntä auttaessani kantamaan painavaa pärekoppaa, että hyvää saa aina tehdä.

Lue lisää

Ennen kovasti arvostin tätä ystävääni ja hänen mielenrauhaansa, auttavaisuuttaan, ymmärrystään, lojaalisuuttaan ym. Samoin muita tuntemiani ja tuntemattomia uskovia. Moni on todella saanut uskon kautta ihan konkreettisen pelastuksen, esim. huumeidenkäyttö on loppunut. Silloin usko on sananmukaisesti pelastanut hengen! Mutta tässä kertomassani tapauksessa asia meni pieleen ihan takuuvarmasti. Noin karkeasti sanottunua, näiden ikävien tapahtumien seurauksena on surijoita ainakin yli 100 ihmistä kun nuori mies kuoli. Hän sattui olemaan tyttäreni poikaystävä ja tytär tunsi niin valtavaa tuskaa että minultakin meinasivat voimat loppua (toki surin myös tätä nuorta miestä). Siihen sairastui oma poika, jonka vuoksi myös minä ja tyttäreni surimme. Lisäksi muuta koskettavaa sattui samaan aikaan. Eli kun valitin ystävälleni että nyt en tahdo jaksaa näitä suruja enää, siitä alkoi tämä Jumalan kutsu -juttu. Hän siis sanoi suorin sanoin, että Jumala kutsuu minua näin rankalla tavalla koska olen niin kovapäinen. Silloinhan hänen mukaansa tämä alkoi vävyehdokkaani kuolemasta.. Että kyllä "ystäväni" Jumala on aika raakimus kun panee näin suuren joukon kärsimään yhden kovapään takia. En todellakaan ole itsekään täysin "uskomaton" enkä osoittele sormella ketään uskovaa, kuuluipa hän mihin uskontokuntaan tahansa. Päinvastoin, monet ovat saaneet todella hyvää aikaan.

nyt entinen ystävä kirjoitti:

Ennen kovasti arvostin tätä ystävääni ja hänen mielenrauhaansa, auttavaisuuttaan, ymmärrystään, lojaalisuuttaan ym. Samoin muita tuntemiani ja tuntemattomia uskovia. Moni on todella saanut uskon kautta ihan konkreettisen pelastuksen, esim. huumeidenkäyttö on loppunut. Silloin usko on sananmukaisesti pelastanut hengen! Mutta tässä kertomassani tapauksessa asia meni pieleen ihan takuuvarmasti. Noin karkeasti sanottunua, näiden ikävien tapahtumien seurauksena on surijoita ainakin yli 100 ihmistä kun nuori mies kuoli. Hän sattui olemaan tyttäreni poikaystävä ja tytär tunsi niin valtavaa tuskaa että minultakin meinasivat voimat loppua (toki surin myös tätä nuorta miestä). Siihen sairastui oma poika, jonka vuoksi myös minä ja tyttäreni surimme. Lisäksi muuta koskettavaa sattui samaan aikaan. Eli kun valitin ystävälleni että nyt en tahdo jaksaa näitä suruja enää, siitä alkoi tämä Jumalan kutsu -juttu. Hän siis sanoi suorin sanoin, että Jumala kutsuu minua näin rankalla tavalla koska olen niin kovapäinen. Silloinhan hänen mukaansa tämä alkoi vävyehdokkaani kuolemasta.. Että kyllä "ystäväni" Jumala on aika raakimus kun panee näin suuren joukon kärsimään yhden kovapään takia. En todellakaan ole itsekään täysin "uskomaton" enkä osoittele sormella ketään uskovaa, kuuluipa hän mihin uskontokuntaan tahansa. Päinvastoin, monet ovat saaneet todella hyvää aikaan.

Lue lisää

tuli mieleen että sinua syyllistettiin siitä että olisit kovapäinen ja siksikö Jumala olisi ottanut pois sinulle ja perheellesi läheisiä ihmisiä.Miikä se sellainen Jumala on joka näin raa´alla tavalla kutsuu luokseen?
Mielestäni ihmisen pitäisi saada kokea hyvyyttä elämässään josta sitten voisi olla kiitollinen vaikka Jumalalle.
Minua kehoitti eräs jo edesmennyt reilu ihminen ja uskovainen hänkin, että etsisin apua uskosta kovasta elämäntilanteesta selviytyäkseni ja että voisin antaa läheisteni pahat teot anteeksi. Sanoi että sillä tavoin voisin saada itselleni helpotusta ja kertoi oman tarinansa siitä miten hän löysi avun uskosta vaikeuksien kohdattua hänet. Sanoi että se oli hänelle pelastus.
Mielestäni uskovaisen pitää olla rehellinen ja jättää juonimiset, valehtelut ym:t ja kunnioittaa läheisiään ja heidän elämäntyyliään.