YKSINÄINEN

tunnen suurta yksinäisyyttä ainakin iltaisin ja
öisin, milloin en saa unta. Myös yksinäisyyden
tunne saattaa yllättää ruuhkaisessa bussissa tai
toreilla, ympärillä ohikiitäviä ihmisiä...
Kun joku tarttuisi käteeni,

ystävät on lunastettava rahalla

Toivon et tähän yksinäisyyteen tottuu...
vaikealta näyttää.

Ei rakkautta saa rahalla.

Jokin aika sitten kirjoitin tuosta samasta
aiheesta täällä samaisella palstalla. Tuntui
ettei ulospääsyä tuosta ahdistuksesta
yksinkertaisesti ole eikä yksinäisyytensä kanssa
enää jaksa.

Ketju, joka kirjoituksen pohjalta syntyi, oli jo
erittäin lohduttavaa luettavaa, tajusin etten ole
tunteeni kanssa yksin, MUTTA se suurin asia oli
KOHDATA UUSIA YSTÄVIÄ ! Annoin mailiosoitteeni
käyttöön muille, jotka tuntevat samoin ja olen
saanut UPEITA kirjeitä ja käynyt mielenkiintoista
ajatustenvaihtoa minulle täysin uusien ihmisten
kanssa.

Minulle tuli KEVÄT ! ja olen varma, että olen
matkalla myös kesään. Toivottavasti sinäkin
uskallat liikahtaa ja lähteä uuden kokemiseen
mukaan; myös yksinäisyyden "voittaminen" vaatii
vuorovaikutusta, uskallusta ja avoimuutta !!

Ja kiitos teille uudet kirjeystäväni, jotka
mahdollisesti vieläkin keskusteluita seuraatte..
toivon, että ymmärrätte arvonne !

Se ei yksinäisyyttäsi lohduta, mutta kaikki
ihmiset ovat yksinäisiä joskus!

Jos yksinäisyys on pysyvää, kannattaa
ensisijaisesti hakeutua ammattiauttajalle.

Ei yksinäinen ja masentunut kuitenkaan jaksa,
masentuu vain lisää, kun ei jaksa ylläpitää
löytämiään kontakteja...

Minä tiedän, kun masennun välillä ja olen välillä
yksinäinen. Luoja yksin tietää, kuinka paljon
minulla oikeasti on tuttuja... ja silti välillä
kuin maailma olisi hylännyt!

Tiedän, tätä potee moni moni muukin!

Kyllä meitä löytyy, mutta sen kanssa on vain
opittava tulemaan toimeen ja keksittävä millä
karkoittaisi sitä. Itse aloitin yksinkertaisesti
luomalla itselleni päiväohjelman, aloitin ihan
pienistä asioista: päätin esim. jo aamulla mitkä
tv-ohjelmat katson illalla, mitä teen eri
ohjelmien välillä, löytyyhän sitä kaikkea pientä
askarta huushollista vaikkei niin
välttämätöntäkään mutta kuitenkin jotain.
Sitten ulkoilemaan vaikka vain pienikin lenkki,
seurailin ketä muita oli liikkeellä ja kas kummaa
tulipa jonkin ajan päästä joku "tuttukin" vastaan.
Ja aloita jutustelu rohkeasti tuntemattomienkin
kanssa esim. bussipysäkillä, kaupassa jne.
Pienkin keskusteluhetki tuntemattoman kanssa
antaa itseluottamusta lisää. JA MUISTA HYMYILLÄ
kaikesta huolimatta!