Miksi aina sanotaan että "kaiuttimia ei ole luukutettu" esim. myynti-ilmoituksissa. Eihän kaiutin miksikään mene (ellei tuhoa säröllä diskantteja), päin vastoin, ripustukset vaan löystyy ja toisto napakoituu ;)
Kaiuttimien "luukutus"
luukuttaja...
3796
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Luukuttamisella voi saada aikaiseksi pari ikävää vauriota bassoelementille. Oletetaan nyt, että täystuhoa ei ole tapahtunut. Jos soitetaan termisen tehonkeston (eli paljonko puhekela sietää tehoa kuumuusmielessä) äärirajoilla, saattaa vaurioita tapahtua. Puhekelassa olevan ohuen langan eriste voi kärähtää viittä vaille oikosulkuun, jolloin vika voi olla piilevä. Seuraava tehopiikki saattaakin sitten olla viimeinen, ja elementti mykistyy. Myös sisemmät ripustukset voivat vaurioitua.
Toinen asia liittyy maksimiin liikepoikkeamaan. Jos se on ylitetty, puhekela on voinut törmätä magneettiin ja vääntyä. Liian lujalla soitettu melkein tuhoutunut kaiutin on ostajalleen ikävä homma, jos on ostanut kaiuttimet vaikka postin kuljettamana, ilman koekuuntelua. Jotain vikaa voi ilmetä heti tai vasta vähän myöhemmin. Jos myöhemmin, sitä vaikeampaa ellei mahdotonta kaupan purkaminen on, kun on kyse kahden yksityishenkilön välisestä käytetyn tavaran kaupasta.
Jos myytävää kaiutinparia ei oikeasti ole luukutettu, on ihan hyvät mahdollisuudet saada ehjät ja toimivat, käytetyt kaiuttimet.
Joissakin aktiivikaiuttimissa on suojauspiirit jotka estävät soittamalla rikkomisen. Mm. eräs kotimainen G-alkuinen kaiutinvalmistaja tekee tällaisia kaiuttimia.
Ai niin: myös jakosuotimen kondensaattorit on mahdollista rikkoa liian suurella teholla, jos niissä ei ole tarpeeksi ylimitoitusta jännitteen suhteen. Vaikkapa elkon, jonka jännitekesto on 35Vac, rikkominen on ihan mahdollista tehokkaalla vahvistimella.
Vähän OT:
Jos ilmenee tarvetta soittaa niin lujaa, että kaiutin on äärirajoillaan, kannattaa vaihtaa tilalle pystyvämmät kaiuttimet tai laskea voimakkuutta. Saattaa kuulokin säästyä myöhempää käyttöä varten. Kuulovaurio ja tinnitus (googleta) ovat läpi elämän seuraavia vammoja, eikä niitä voi parantaa tai korjata.
Kova tinnitus eli korvien soiminen voi ajaa ihmisen itsemurhaan, kun ei saa vinkumisen vuoksi edes nukutuksi. Mutta tätähän ei joku nuori luukuttaja (koskee varsinkin kuulokekuuntelua ja konsertteja ym.) usko ollenkaan, ennen kuin ne omat korvat sitten eräänä päivänä ujeltavat. Ja sitä lystiä piisaa sitten vaikka seuraavat 60 vuotta, 24/7.
Edellinen tuossa jo luetteli luukutuksen vaaroja. Se voi joskus tuntua kivalta luukuttaa vehkeitä ja olla fiiliksissä. Voin kertoa kyllä omasta kokemuksesta että tinnitus ja jatkuva tausta kohina jota ei saa kaukosäätimellä pois ei ole enää kovin fiilistelyä.
Osta itellesi niin hyvät vehkeet että voit fiilistellä laadulla äänenpaineen sijaan.
Jos kuuntelee bassoköyhillä kaiuttimilla, voimakkuutta tulee helposti nostaneeksi liikaa bassot kuullakseen. Ajatellaan tilannetta, jossa kuuntelen jotakin subbarin ollessa suljettuna, eikä pääkaiuttimista tässä esimerkissä tule mainittavasti matalia taajuuksia. Voimakkuutta tulee säätäneeksi turhan lujalle. Kun sitten napsautan oikein säädetyn subbarin päälle, tajuan, kuinka kovalla se volume oikeastaan onkaan. Sama pätee kuulokkeisiin siten, että kevytbassoisia halpakuulokkeita tulee huudattaneeksi liian lujaa bassojen puutteen vuoksi, etenkin meluisassa ympäristössä. Melussa ei oikeastaan kannattaisi kuunnella mitään, eikä varsinkaan yrittää peittää melua nostamalla voimakkuutta melun yli !
Jos toisto on tasapainossa, kuuntelunautinnon voi saavuttaa ilman, että omat ja naapurin Erkin paikat irtoavat suusta.
Joskus on kiva kuunnella hetki vähän lujempaa, kappale tai pari, mutta kokonaista levyllistä tuntoaistimuksen kera en ainakaan itse jaksa. Ja tuskin jaksaisivat naapuritkaan (siitä pitäisi jokaisen luukuttajan aina lähteä, että naapuri pitää eri musasta kuin luukuttaja)!
Minä vaan luulen, että kun iältään vanhempi neuvoo nuorempaa näissä asioissa, vastaanotin menee kiinni. Kun nuoruus sitten loppuu ja omia meluisia kokemuksia on riittävästi, voi olla liian myöhäistä. Silloin se ex-nuori tajuaa, että "miks *tussa en tuotakaan uskonut!?".