Taivaalla viuhuvat
mustat sirpit.
Valkoiset pilvet
repeävät kirkaisten.
Haavoitetut pilvet
vuotavat verta,
kuin linnunmaitoa,
emoa ruokkien.
Nälkäistä emoa.
mustat sirpit.
Valkoiset pilvet
repeävät kirkaisten.
Haavoitetut pilvet
vuotavat verta,
kuin linnunmaitoa,
emoa ruokkien.
Nälkäistä emoa.
Vastaukset 14
Vanhimmat
Kylläpä laitoit vahvan tekstin!
Tässä on jotain kansallista... jotain joka voi olla olemassa vain täällä ja alkuperäiskansan muistiperimässä...
Kertakaikkisen upea runo - Ukkosenjumalan pojalta =)
Mitä noin kauniisiin sanoihin enää osaa sanoa? Ei mitään. Kiitän ja kumarran.
tämä runosi on todellinen helmi,
se elää ja muodostaa lukijalle kuvaa
silmiin - kuvaa taivaasta ja paljon muustakin.
Sinulla on taito kiteyttää vähillä sanoilla
runoihisi paljon.
Kiitos !
Kiitän taas kerran kauniista sanoistasi. Onnistumisesta en tiedä, mutta yritän kyllä karsia turhia sanoja, jos vähiin mahtuu enemmän. Usein silti rönsyillen liikaa.
palkinnot on jo jaettu - pääskyt, ne jatkavat taitolentoaan
dramaattinen on kuvauksesi - kultamitali tästä lennosta
Kuniita kaikki purjeet ja purjehtijat, purjeveneet ja -laivat, purjekoneet ja linnut.
Jonkinlaisia vapauden kuvia tai illuusioita kaikki, eikö totta?
Kiitos kauniista palautteestasi!
Meni ensin vähän ohi. Luulin abstraktiksi höpinäksi.
Ajatuksella lukien huomasin hyväksi.
Huomasin myöskin, että oletkin mies, painvastoin kuin mieleeni olin iskostanut.
Kiitän palautteestasi! Kirjoitan aika harvoin mitään kryptistä, jos tämä sitä oli, ihan ilman merkitystä en lainkaan, mielestäni.
Niin, eihän kirjoittajan sukupuoli luontorunoista pahemmin käy ilmi, eikä aina muistakaan. Mutta mies kyllä tietääkseni olen, heh.
kaksi ensimmäistä riviä luettuani olin että "hä?" (okei myönnetään olin sillon lievästi sanottuna väsynyt ja käkätin kaikelle)
Luin eteenpäin ja näin mielessäni kuvia pilvistä ja muusta... Sit oli taas yllättäen rauhallinen olo...
Ihana runo.
Onpa sinulla runollinen nimi - ja taidat ensi kertaa vierailla runollani - iloksi molemmat. Lisänä vielä se, että pidit runosta, kuin bonuksena. Kiitos !
On noita tullut luettua, mutta harvemmin kommentoitua, vaikka olisinkin pitänyt.
Kuulut siihen listaan, että nimimerkin huomattuani luen että mitäs on tällä kertaa kirjoitettu :)
Mukava kuulla, mitä sanoit. Ja totta on, ettei kaikkia runoja, niitäkään, josta pitää, voi eikä ehdi kommentoida. Itse kommentoin satunnaisesti ja mielivaltaisesti, ehkä itselleni perustellen.
Hyvää loppuiltaa!
Upean runon olet kirjoittanut, vahvoja vertauksia, erinäköistä luontoon kytkeytyvää voimakasta symboliikkaa, kontrasteja.
Pidin tästä erittäin paljon.
Kiitos palautteesta; aina on ilo lukea, jos joku on pitänyt runosta. Sinun iloksesi kirjoittaisin vaikka runon uusiksi. Joskus niin tekee omasta päätöksestä, joskus lukijan palautteesta, mutta mitä tekee kiitoksen kohdalla?