johan on testiä, mutta saisiko asiallisia

purkuja taitaa olla yhtä monenlaisia kuin on tapauksiakin. Meillä esim. kaikki kävi aika poikkeuksellisesti. En koskaan tehnyt purkuhakemusta mihinkään, jätin vain palauttamatta lapsen hirveään sijaispaikkaan, niin sossu lupasi heti seuraavana arkipäivänä kun heidät tavoitin, että lapsi saa jäädä kotiin.

Tilanne oli se, että sossut olivat alusta asti sanoneet, että kotioloissa ei ollut laillisia huostaperusteita ja lisäksi he totesivat lasta sijaispaikassa haastattelemalla, miten järkyttävän huonosti häntä siellä kohdeltiin. Kyse oli hoidollisesta huostaanotosta, tuolla tavalla lapsi siis kotiutui ja on ollut kotona sieltä asti, jo useamman vuoden.

Purku meni näin, koska sijoitusaika oli niin lyhyt, että huostaa ei oltu ehditty vahvistaa hallinto-oikeudessa, koska suostuin - tosin kiristettynä ja uhkailtuna - siihen vapaaehtoisesti. Onneksi suostuin, koska jos purkua olisi joutunut HaO:sta hakemaan, lapsi olisi ollut vielä vammautuneempi sijaispaikan hirveistä oloista, mitä hän nyt oli. Ilmeisesti silloin huosta-aika olisi venynyt, mitä en toisaalta tietysti pysty varmaksi sanomaan, koska niin pitkälle eivät asiat edenneet.

viivytyksettä.
Aikana tässä pidetään että kaksi viikkoa on viranomaisella aikaa toimia
näin toimittuna ollaan vielä lain mukaisissa rajoissa.
Ja viranomaisen on annettava pyydettäessä alustavaa arviota käsittelyn, päätöksenteon aikataulusta jne. Aina kannattaa tämäkin asia kysyä kirjallisesti. Käsittelyn venymisestä voi tehdä muistutuksen.
Jos sekään ei auta kantelu lääninhallitukseen seuraavaksi.