pulaisoikeuskansleri on antanut huomautuksen rikosylikonstaapelille Keski-Uudeltamaalta.
Ylikonstaapeli oli muun muassa sakottanut rikoksesta, joka lain mukaan olisi pitänyt viedä syyttäjän harkintaan. Lisäksi hän oli tehnyt esitutkintapapereihin harhaanjohtavan merkinnän siitä, kuka tutkinnanjohtajana vastaa ratkaisusta.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan virhe oli periaatteellisesti vakava. Lisäksi siitä aiheutui vaara, että syyllinen saisi lainvastaisesti määrätyn rangaistuksen.
Ylikonstaapeli oli muun muassa sakottanut rikoksesta, joka lain mukaan olisi pitänyt viedä syyttäjän harkintaan. Lisäksi hän oli tehnyt esitutkintapapereihin harhaanjohtavan merkinnän siitä, kuka tutkinnanjohtajana vastaa ratkaisusta.
Apulaisoikeuskanslerin mukaan virhe oli periaatteellisesti vakava. Lisäksi siitä aiheutui vaara, että syyllinen saisi lainvastaisesti määrätyn rangaistuksen.
Vastaukset 6
Vanhimmat
puuhaa.
Ihmeellistä, että jäi teostaan kiinni ?
Valpas asiakas kanteli asiasta ?
Suojatyöpaikassa on aikaa kirjotella mikä sattuu kiinnostamaan .
Miksei poliisi saanu mitalia kun yritti kaikin voimin saada kusipää retepaskiaisen ahtaalle?
"Miksei poliisi saanu mitalia kun yritti kaikin voimin saada kusipää retepaskiaisen ahtaalle?"
Koska kyseinen poliisi on itse kusipää RIKOLLINEN, joka ei noudata Suomen lakia!
..niin miksi ei sakotettu tai nostettu syytettä ???? Miksi aina vaan huomautellaan ????
anneta kuin suullinen tai kirjallinen huomautus. Poliiseillehan tunnetusti annetaan aina mahdollisimman vähäinen rangaistus. Ei korppi korpin silmää noki.
Muistuupa mieleen Paateron ja jonkun Tamperelaisen poliisin ylinopeudet, ei niissäkään mitenkään asteikon yläpäästä rangaistuksia annettu. Taisipa Paaterokin päästä pelkällä "hyvää matkaa" suullisella huomautuksella vaikka ajoi reipasta ylinopeutta. Että sillee.
Rangaistusmääräys - Esitutkinta - Perusteleminen
Diaarinumero: OKV/345/1/2008
Antopäivä: 01.06.2009
Ratkaisija: AOK
Rangaistusmääräysmenettelyn virheellinen käyttäminen ja esitutkintapäätösten sisältö
Tutkinnanjohtajana muun ohella epäiltyä laitonta uhkausta koskeneessa esitutkinnassa toiminut ylikonstaapeli oli antanut epäillylle rangaistusvaatimuksen asiassa epäillyistä rikoksista. Laitonta uhkausta ei ollut mahdollista käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, sillä siitä oli säädetty ankarampi enimmäisrangaistus kuin millaisia rikoksia rangaistusmääräysmenettelyssä lain mukaan voitiin käsitellä. Apulaisoikeuskansleri antoi ylikonstaapelille huomautuksen virheellisestä menettelystä.
Mainittu ylikonstaapeli oli lisäksi merkinnyt asiassa tekemäänsä esitutkintapäätökseen päätöksentekijäksi esimiehensä nimen, vaikka oli itse toiminut siinä tutkinnanjohtajana. Hänellä oli kertomansa mukaan ollut tapana lähettää tekemänsä esitutkintapäätökset esimiehensä tarkastettaviksi. Apulaisoikeuskansleri totesi tutkinnanjohtajan vastaavan itse tehtävässään esitutkintalain nojalla tekemistään ratkaisuista. Hän saattoi ylikonstaapelin tietoon näkemyksensä, ettei esitutkintapäätöksessä tule käyttää sellaisia merkintätapoja, jotka aiheuttavat epätietoisuutta siitä, kuka asiasta päättänyt tutkinnanjohtaja on ja kuka ratkaisusta siten vastaa.
Rikosylikomisario oli lopettanut edellä mainitun asian asianomistajan tekemäksi epäiltyä väärää ilmiantoa koskeneen esitutkinnan saattamatta asiaa syyttäjän harkittavaksi. Esitutkintapäätöksessä ei ollut ilmoitettu sen mainittua sisältöä eikä sen oikeudellisena perusteena sovellettua lainkohtaa. Apulaisoikeuskansleri piti päätöstä mainituilta osin puutteellisena. Hän saattoi rikosylikomisarion tietoon esitutkintapäätöksen sisällöstä ja sen asianmukaisesta perustelemisesta päätöksessään esittämänsä näkemykset.
Perustuslaki 21 § 2 mom
Laki rangaistusmääräysmenettelystä 1 §
Rikoslaki 25 luku 7 §
Laki valtioneuvoston oikeuskanslerista 6 § 1 mom