Maailman vauraimmat maat estävät tukipolitiikallaan ja tulleillaan kehitysmaita saamasta tuotteistaan "oikeaa hintaa".
Vauraat teollisuusmaat ovat tässä suhteessa harjoittaneet vääränlaista kauppapolitiikkaa, dumpatessaan omia ylijäämäelintarvikkeitaan kehitysmaihin. Toiminnallaan ne ovat häirinneet ja ehkäisseet kyseisten maiden omaa elintarviketuotantoa ja sen kehittymistä.
Esimerkkinä maataloustuki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/sammon_wahlroosin_maataloustuet_kasvaneet_entisestaan_575911.html
Vauraat teollisuusmaat ovat tässä suhteessa harjoittaneet vääränlaista kauppapolitiikkaa, dumpatessaan omia ylijäämäelintarvikkeitaan kehitysmaihin. Toiminnallaan ne ovat häirinneet ja ehkäisseet kyseisten maiden omaa elintarviketuotantoa ja sen kehittymistä.
Esimerkkinä maataloustuki.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maataloustuki
http://yle.fi/uutiset/talous_ja_politiikka/2009/02/sammon_wahlroosin_maataloustuet_kasvaneet_entisestaan_575911.html
Vastaukset 5
Vanhimmat
Olet yksi niistä harvoista palstalaisista, jotka ymmärtävät jotain maailman markkinataloudesta.
Tällä palstalla on liikaa typeriä, omahyväisiä suomalaisia jotka katselevat maailmaa mitään näkemättömillä silmillään.
Afrikkaan viety ruoka-apu on pahin . Sillä on heidän oma viljelytoiminta saatu
loppumaan tyystin . Sama on rahallisella avustuksella . Kaikella on myös tuettu
tolkutonta syntyvyyttä , liika lössi veneilee nyt Espanjaan . Joten ??
MISSÄ OVAT NE RAHAN LAINAAJAT JA KORONKISKURIT, JOITA KÖYHIEN MAIDEN IHMISET ELÄTTÄVÄT?
Maailman köyhimmät maat eivät pysty maksamaan velkojaan. Tämän tunnustaa myös yhä useampi lainanantaja. Siitä huolimatta köyhät maat maksavat vuosittain teollisuusmaille ja kansainvälisille rahoituslaitoksille miljardeja dollareita velanhoitokuluja, vaikka varat voitaisiin käyttää inhimillisen kärsimyksen poistamiseen.
Kehitysmaat ovat velkaa rikkaille teollisuusmaille noin 2 500 miljardia dollaria. 52 köyhintä maata (Jubilee 2000-kampanjan määrittelemät 52 köyhintä maata) ovat velkaa yhteensä 376 miljardia dollaria. Nämä maat maksavat joka päivä korkoja ja kuoletuksia noin 12,4 miljoonaa dollaria.
Monissa maissa velanhoidon kustannukset ylittävät moninkertaisesti terveydenhoitoon ja koulutukseen käytetyt varat. Viiden miljoonan asukkaan Nicaragua, jolla on velkaa 5 968 miljoonaa dollaria, käytti velkojenhoitoon 1997 17,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, mutta koulutukseen vain 3,7 prosenttia. Väestöltään saman kokoisessa Suomessa ulkomainen velka pakotti valtiota leikkaamaan hyvinvointipalveluja 1990-luvulla. Velanmaksun huippuvuonna 1998 korot ja kuoletukset ylsivät 7,1 prosenttiin bruttokansantuotteesta.
mm. pilaantunutta äidinmaidonvastiketta.
Jospa tätä täällä paremmin ymmärretään?
http://www.youtube.com/watch?v=c6g-6WJTDxw&feature=related