Pentu ja oma kissani

Todella itsekäs isäpuoleni osti jämtlanninpystykorvan pennun (8vk). Josta ihan ite haluaisi kouluttaa mettäkoiran hirven jahtiin. Eikä minulla ole siihe mitään sanomista. Koitin kyllä puhua sille ukolle kissastani, mutta mettä koira oli näköjään tärkeämpi.

Eli minulla on oma rakas 13v kissa, joka ei yhtään tykkää koirista. Kisu ei halua tulla käymään sisällä jos pentu on juuri silloin sisällä. Niinpä kissani tykkää oleilla saunassa/pesuhuoneessa jonne pääsee heti eteisestä, ettei tarvi astua ns. kokonaan sisälle taloon (pentu ei pääse saunaan), myös kissa tykkää nukkua ulkoaitassa, joka on kesäisin lämmin ja mukavan rauhallinen paikka kissalle. Jätän aitan oven aina raolleen auki, että kissa pääsee halutessaa nukkumaan sinne. Kuskaan myös kissalle ruokaa aittaan/pesuhuoneeseen ja käyn hellimässä/harjaamassa kissaa jokapäivä. Ulkonakin kisun kanssa ollaan paljon yhdessä, ilman sitä koiraa..

Sen koiran olisi varmaan tarkoitus mennä ulkotarhaan (heti ku on valmis) aina lämpiminä päivinä ja tulee sitten yöt sisälle nukkumaan. Niin vanha kissani voisi olla taas sisällä, kun pentu on tarhassa. :)

Mutta kysyisin että jatkanko tätä samaa linjaa siihen asti kunnes se pentu menee sinne tarhaan vai onko kenelläkään muita ehdotuksia? Haluiaisin rakkaan kissani silti pysyvän kotona. :')