Miksi on niin vaikeaa
tunteittensa kajoa tunnustaa
Ääntä päässään kaiuttavaa
esiin nostattaa
Vain yksinkertainen mies
jok ei osaa sanaakaan
rakkauden lumoista kertovaa
Kukoistavista katseista maalaavaa
rantoja auringon sävyttämiä tunnekaan
Sävelin kultaisin soinnuttaa
rakkaus tummaa maailmaa
Näin kerrotaan
Ei sydämein
Pieni, vajavainen
Vieläkään voi ymmärtää
Elon kauneutta
Puhtautta sen
Miten sen voi tunnustaa?
Kauniilla sanoilla
riimeihin runojen
Sisälle upottaa
Miks tuo voi olla vaikeaa
Sormieni lävitse vuodattaa
Huulteni ohitse kuiskia
Hellällä kosketuksella
Tulisella suudelmalla
Kuvailla tunnettaan
Ehkei se ole tarkoituskaan
Ei taida sitä kuitenkaan
Siks haluankin vain
Siitä nauttia
Siinä elää
Sinulle
Ja kaikkensa vain antaa
Omalla itsellään
mitä suotu on
tunteittensa kajoa tunnustaa
Ääntä päässään kaiuttavaa
esiin nostattaa
Vain yksinkertainen mies
jok ei osaa sanaakaan
rakkauden lumoista kertovaa
Kukoistavista katseista maalaavaa
rantoja auringon sävyttämiä tunnekaan
Sävelin kultaisin soinnuttaa
rakkaus tummaa maailmaa
Näin kerrotaan
Ei sydämein
Pieni, vajavainen
Vieläkään voi ymmärtää
Elon kauneutta
Puhtautta sen
Miten sen voi tunnustaa?
Kauniilla sanoilla
riimeihin runojen
Sisälle upottaa
Miks tuo voi olla vaikeaa
Sormieni lävitse vuodattaa
Huulteni ohitse kuiskia
Hellällä kosketuksella
Tulisella suudelmalla
Kuvailla tunnettaan
Ehkei se ole tarkoituskaan
Ei taida sitä kuitenkaan
Siks haluankin vain
Siitä nauttia
Siinä elää
Sinulle
Ja kaikkensa vain antaa
Omalla itsellään
mitä suotu on
Vastaukset 37
Vanhimmat
Olihan se tultava näin kaunista ja herkkää runoa kommentoimaan.
Hienosti runoiltu!
Kyllä se kannattaa hänelle kertoa,usko pois.
Oikein rauhallista iltaa sinulle :)
viime riimeistä, kirjoittamisesta lain.
Mut kerranhan sitä on uudelleen toimeen tartuttava. :)
Sanojen hakemista siihen, mitä sisällään haluaa kertoa. Tunteittensa tulisia kirjaimia eteensä ojentaa. Vaikeaa saattaa niiden elo toisen mieleen.
Ehkä on tärkeää saada sydämensä huomaamaan rakkautensa määrän, ei yksin sanoin, ei yksin teoin, vaan kokonaisuutena niillä ominaisuuksilla, joita suotu on.
Kiitos sinulle, sanoistasi näistä.
Hyvää ja leppoisaa sunnuntaita.
ja tekoja, ehkä niiden ei tarvitse olla täydellisiä. Ehkä yritystä arvostetaan enemmän ja vaillinaisesta tulee rakkaampi ja arvokkaampi
täydellisenä tätä eloa tallustaa, kenpä kaiken täydellisesti taitaa.
Niillä ominaisuuksilla, joita annettu on, pakko elon tiemme kulkea, riittäen tahi riittämättömyyttä potien.
Jos on rakkautensa täydellistä, miten se enää kehittyy? Samalla tavallako vielä vuosienkin jälkeen tunne tuo huokaa?
Ehkä matka kohti sitä on tärkeämpi, kuin siinä oitis eläen. Jaksaako kehittymätön ajan hampaan kaluamisen...
Olet niin oikeassa, kiitos siis sanojesi vuosta.
Kuuntelin sinun matalaa, ystävällistä ja
soinnukasta ääntäsi.
Teki mieleni laittaa silmät kiinni ja
vain kuunnella sitä.
Katsoin sinun silmänukkaa sivusta ja
ajattelin siihen ilmaavtuvia naurunryppyjä.
Teki mieleni kertoa sinulle joku
naurettava juttu.
Katsoin sinun lyhyttä tukkaasi ja
teki mieleni vetää sormet hellästi
hiustesi läpi.
Katsoin sinun levollisia käsiäsi ja
ajattelin,
etteivät ne puristu vihasta nyrkkiin.
Ne eivät ole koskaan naista satuttaneet.
Teki mieleni ottaa sinua kädestä kiinni.
Niin minä sinuun rakastuin.
Vaik eivät taipuneet
äänet sanoihin kauniisiin
Ne eivät saavuttaneet
puhtoisiin tunteisiin
Sisintä rakastunutta
Olin vain se
mitä vain voin olla
Sinulle
Hymyilevin kasvoin tietenkin
sinun katseessasi lepäsin
Ymmärsin silloin viimeinkin
olin löytänyt vihdoinkin
Sielun äärellein
Joka kättään nosti jo
hellään kosketukseen
Vaikkei sitä huomannutkaan
Tuulahduksen ajatuksillasi nostatit
Ja kädessäin huomaat löytyvän
lämpöisen kämmenen
Joka sinua vain haluaisi koskettaa
hellin sivelyin tuudittaa
Meidän rakkauteemme
ne täydelliset sanat ja teot :) oli paljon tavattavaa tässä, tunnetta ja kauneutta runo täynnä
pieni yksinkertainen mieli ymmärtää kauneutensa, tunteensa, olemassaolonsa...
Kun antautuu omana itsenään, ei kauniinpana, ei rujompana.
Kiittää näin ja kumarrukseen kallistuu :)
ja löysihän se sitten tiensä mereen. :)
pienestä alkaa, ajatuksissa elää, ajatuksista soljuu.
Pienestä norosta mereen asti siis pääsi.
Että syvälle sitten upposi ja lujaa :)
Että ,piti ihan ajatuksella lukea.
Aivan ihku. Kiitos siitä.
Et taida olla,, niin yksikertainen,, !
Sanan säilää osaat kauniisti ja herkästi käyttää.
sai päästään ajatuksia eteensä.
Joskus on kerrottu, että sanani välillä tarvitsevat useamman lukukerran, että avautuvat...
Hienoa, että pidit, näin vain voin kiitoksen antaa :)
= täydelliset sanat, täydelliset taidot.
Oikea hetki, oikea tunne kantaa niiden rajallisten ja vaillinaisen yli
Joidenkin onnellisten välillä ei paljoa tarvita sanoja,
mutta on tietyt asiat jotka on kuitenkin pakko sanoa,
jotta tiedämme molelmat, että olemme tässä yhdessä kaksin
emmekä enää yhdessä yksin
saavat monta merkitystä, kun ne oikein asettaa. Mutta millä ne saa siihen formaattiin, että toimivat parhaiten...
Kun ymmärtää sen, ettei niiden tarvitse olla täydellisiä, ei itsenkään tarvitse olla täydellinen. Kun rakkaus leimahtaa, ei näekään heti virheitä, mutta jos sen yli pääsee ja näkee myös virheet ja pystyy niiden kanssa elämään, rakkaudesta voikin tulla täydellisempi, mitä alunperin näkikin...
Ei kaikkeen tarvita sanoja, eikä kaikkeen tekoja, mutta yhdistelmänä kaikki...
Kiitos sinulle sanoistasi.
pitää kai minullakin kommentti nakata. pari kertaa piti ajatuksella lukaista. mikä sinänsä hyvä, välillä vähän haastaa lukijaa.
kyllähän tuohon kaksi vaaditaan tuommoiseen tunteiden määrään.. liekö kummallakin vaillinaiset sanat ja teot. maaliin asti pääsi runo, mielenkiinnon piti tästä yllä loppuun asti :)
olikin hienoa, että nämä vaillinaiset sanani sinutkin sai kirjoittamaan. :)
Ehkä ne aatokset ovat lennokkaita, mutta runojen sanomahan on se, mitä lukija siitä itselleen saa.
Jos kaksi on vaillinaista, saavatko he siitä puhtaamman tunteen, kuin hetkessä täydellisyyteen kohoavat? Voiko toista ihmistä koskaan tunteä täysin, saada sitä salaisinta minää esiin? Matkalla täyteen luottamukseen on monta askelmaa...
Ainahan sitä pitää yrittää parhaansa, kun kerran kirjoituksiaa julki tuo. :)
Kiitos sinulle!
"Voiko toista ihmistä koskaan tunteä täysin, saada sitä salaisinta minää esiin?"
Minusta se ei ole rakkaan tehtävä tai rakkauden määritelmä.
Omasta kokemuksesta sanon että toinen onnistuu tuomaan minussa esille jotain hyvää, mitä ei muuten pinnalla näy, enkä tiennyt olevan. onko se aito minä, parempi minä, en tiedä.
se on minusta rakastavaisissa hienoa, siinä toinen saa toisesta jotain, mitä muut ei saa. ja sitä kai ne oikeat teot ja tunteet on: antaa toiselle sitä ja saada toisesta esille sitä. ei ole minusta kyse täydellisestä rakkaudesta, kyse on kahden ihmisen maailmasta, yhteisestä hetkestä
Tässä minun vaatimaton näkemykseni asiasta
tarkoitin sitä, että eikös täydellisyydessä tunneta myös täydellisesti? Ja täydellisyyttähän en tässä hakenut...
Kyllä jokaisella pitääkin olla ne omat salaiset ajatuksensa, joita ei kuulu ulospäin. Ne asiat, jotka haluaa antaa, hyvät taikka huonot, ovat rakkaalleen joka tapauksessa tärkeitä. Ja ne, jotka huomaamattaan lipsauttaa, ovat vain toiselle plussaa. Enkä nyt aja tässä sitä, että suhde on vain toisen salaisuuksien selvittelyä.
Kun jakaa hetkensä toisen kanssa, siitä saa itsekin enemmän. Tunteeseen tulee toinen osapuoli, jolla omin kokemuksin onkin kenties toisenlainen näkökulma. Ja näiden eroavaisuuksien vuoksi saattaa tunnekin syventyä.
Mikään oma näkemys ole vaatimaton ja hienoa, että sen omasi täällä jaoit.
ja antoisaa palautekeskustelua oli ilo lukea. Toivottavasti runoilet tänne vielä lisääkin..:)
Hienoa nähdä, että voi antaa taas itsestään jotain. Pitää yrittää kirjoitella, kun saa kiireiltään aikaa.
Pitää vielä katsoa, ottaako vanhan nimimerkin vielä käyttöön, vai jatkaako näitä muuttuvia nimimerkkejä. :)
Kuin lähellä ovat monesti olleen omat ajatukseni . Runosi toi muistoja mieleeni jotka olin jo unohtanut.
Runosi kosketti todella syvältä silti kiitos kauniista runostasi ...
huomaakaan oman rajallisuutensa, vaikeuden pukea tunteitaan muotoon sanojen...
Suurimman onnen saa huomatessaan, että voi antaa toisille jotain , jolla saanut on sisinpäänsä jääneen muiston uudelleen esiin. Joskus ne voivat haavan aukaista, joskus lämmön poskelleen tuovan...
Kiitos sinulle sanoistasi jasnina
riittämättömyys - riittävyys
ja kuitenkin rakkauden täyttymys
vaatii tekoja ja sanoja
tunnustusta odottava
kertooko puuttuvat sanat ja teot
tunteen pakahduttavuudesta
jota sanat ja teot ei
kuvailemaan riitä
vai puntaroiko toinen
vaihtoehtoa toista
ettei tunnetta ole toisen
sydämessä tarpeeksi
ei olekaan mielestäsi
arvoisesi
ja toisen sydän
jää vain hennoksi
toiveeksi
molempien
itse tunnusta tai vihjaa, mit tunnet rakkauttas` kohtaan
yritin ma lähestyä sua, mut tuntui et sa pakenit mua
välil tuntuu et tää kaik` on päänsisäiseni huuma,
mut muut kertoo sun katsees kuuma
kultasein jos sa kerrot tai annat enemmän vihjeitä,
ehkä tehtäis me toisillemme vähemmän virheitä
sun tunnustustas ja huulias odottaen
eivät sano lukijalle yhtään mitään, vaikka kirjoittajasta itsestään niin tuntuisikin. Kannattaa panostaa kirjoitukseensa, niin että on varmasti tunnistettavissa, jos haluaa tarkkoja vastauksia itselleen. Minuakin on lähestytty nikittömänä, olen yrittänyt vastata ympäripyöreätä, kun en ole tiennyt varmasti kuka kirjoituksen takana on.
ei saa sanaa suusta
jää vain tyhmänä tuijottamaan
ja ihmettelemään
jotain niin ainutlaatuista luontokappaletta
ja pupu hyppää pöksyyn
jos tulee liian lähelle
siinä se
Annan sinulle hyvän vinkin, ilmoita hänelle, missä nökötät jospa luontokappale liikehtisi itse luokseis, niin sinun ei tarvitse, kuin seistä ja odottaa päällehyökkäystä.
sua ei lähesty ja antaa sitä tilaa sun pupulle
nii sit luulet et hylännyt oon, vaikka tahtoisin sut vain kainaloon
muiskautin sua tekosyyl neiti
olisin varma myöntävästä vastauksesta tai edes ystävällisestä, ei voi olla varma mitä sieltä tulee :( Kerran jo pettynyt.
http://yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=4&ag=23&t=271&a=6045
kerran tähän. Jääköön sitten lopullisesti. En todellakaan halua pelata mitään ihme pelejä!!!! Olisit voinut tulla selvinpäin taikka humalassa, ei väliä kunhan olisit vaan tullut. En enää tee ittestäni tyhmää, sitä varmaan kerjäät että saat tehdä ihmisistä naurunalasia.
niin naurattaisi, oli niin minulle sopiva linkki.
pitäisi vissiin selvittää hänen kulkureittinsä ja mätkähtää jalkojensa juureen muka pyörtyneenä. Saisi edes tekohengitystä häneltä.
hyvä idea :D entäs mikä estäis vaik horjahtamast tai sanoo, et haluis tietää onko hyvä suutelija, jos se neito nii tekis nii en kyl kieltäytyis
ihanaa ku toinen syöttää ruokaa mulle
Tiedoksi ;- nämä sanasi runon muodossa
eivät ole mitään vaillinaisia ja luulenpa
että hyvin tuon itsekin tiedät kuin tunnet.
Pelkkä tunne sanana voi jo muodostaa
runon ja niitä tapoja kuin tuntemuksia
on niin monenlaisia.
Hyvää runonkieltä tuntojen
äärille että ääriltä Sinulle.