Jonninjoutavaa

Kenties liljakukko?

" Liljakukko syö liljat lehdettömiksi
Liljakukot tulevat esiin varhain keväällä

Julkaistu: 1.5.2003 lehdessä osastolla Asuminen
A A

rea peltola

Luonnonvarainen kielokukko (Lilioceris merdigera) elää pääasiassa kieloilla. Se ei ole erikoisen haitallinen puutarhoissa. Samannäköinen mutta ärhäkästi liljojen ja muidenkin lähisukuisten kasvien riesana esiintyvä liljakukko (Lilioceris lilii) on kotoisin Aasiasta ja Keski-Euroopasta. Amerikassakin se tunnetaan jo. Tämä kuuden seitsemän millimetrin mittainen kovakuoriainen on muutamina viime vuosina levinnyt nopeasti Suomessa etelästä pohjoiseen päin.

Pahimmillaan liljakukot voivat syödä kaikki puutarhan liljat lehdettömiksi.

Ellei asiaan puututa, kuoriaiset lisääntyvät nopeasti. Liljakukko ja sen tavat kannattaa opetella tuntemaan, sillä sen kanssa voi myös oppia tulemaan toimeen. Parasta olisi, jos koko naapurusto ryhtyisi yhdessä jahtaamaan näitä tuholaisia.

Liljakukot levittäytyvät uusiin puutarhoihin useimmiten lentämällä lähiympäristöstä. Sipulien mukana liljakukot eivät todennäköisesti leviä, mutta ruukutettujen liljojen mukana kuoriaisia voi tulla. Puutarhaan voi tulla aikuisia liljakukkoja myös muiden ruukkukasvien mukana.

Liljakukko on verrattain kookas, kirkkaan lakanpunainen kovakuoriainen, jonka vartalo on pitkänomainen ja pää, raajat ja tuntosarvet mustat.

Liljakukot tulevat esiin talvehtimispaikoistaan karikkeen alta varhain keväällä, usein jo huhtikuussa. Niiden jäljiltä liljan lehtien reunat ovat pykäläiset ja reikäiset. Aikuiset liljakukot syövät monenlaisia kasveja, mutta ne munivat pääasiassa vain liljojen versoille. Jos aikuiset kuoriaiset pyydystetään heti alkukeväällä pois ja hävitetään, munia tulee vain vähän.

Aikuinen liljakukko on vilkasliikkeinen ja pudottautuu häirittäessä maahan.

Liljakukkojahdissa voi pitää mukana kuumalla vedellä täytettyä kauhaa, joka ujutetaan varovasti kuoriaisen alapuolelle. Kun liljanvartta napautetaan, liljakukko pudottautuu kuumaan kylpyyn ja kuolee. Hukutetut kuoriaiset kerätään varmuuden vuoksi vielä talteen ja poltetaan tai murskataan.

Varhain keväällä liljakukkoja voi torjua myös esimerkiksi pyretriinivalmisteilla, mutta suihkeen on osuttava kuoriaisen päälle.

Kesällä liljakukkojen metsästäjä tarvitsee kumihansikkaat, talouspaperirullan ja paperikassin, sillä liljakukon munaryhmiä ja toukkia on helpointa torjua pyyhkimällä otukset talouspaperiin. Käytetyt talouspaperit pannaan paperikassiin, joka poltetaan.

Lehdellä ruokailevien toukkien pyydystäminen on helppoa, sillä ne ovat hidasliikkeisiä.

Liljanlehdet on hyvä tarkistaa säännöllisesti, vaikkapa kerran viikossa.

Munat ja toukat löytyvät enimmäkseen lehtien alapinnoilta, joten lehtiä täytyy käännellä. Munat ovat pitkänomaisia ja oranssinsävyisiä. Toukkien syömäjälki on ikkunamaisen läpikuultava, toukat itse näyttävät pieniltä mustilta linnunkakoilta.

Liljakukon toukat haisevat pistävästi ammoniakilta, eikä ihme, sillä musta keko niiden selässä on toukan omia ulosteita. Kasvaessaan toukka vaihtaa nahkansa entistä tilavampaan, ja jättää samalla ulostekerroksen peittämän vanhan nahkan lehdelle. Vastikään nahkaa vaihtanut toukka on haalean oranssivärinen, melkoisen ellottava limalötkö.

Keskikesällä toukat siirtyvät koteloitumaan maahan. Syyskesällä ne kuoriutuvat ja liikkuvat jälleen värikkäinä aikuisina liljojen lehdillä ruokailemassa; silloin on taas aika tarkkailla liljoja.

Syksyn tullen aikuiset liljakukot siirtyvät talvehtimaan liljapenkin karikkeen alle. Jos liljakukkoja löytyy kariketta pöyhiessä, mullan pintakerroksen voi haravoida syrjään. Syyskohmeiset kuoriaiset on kätevä poimia kuumalla vedellä täytettyyn ämpäriin. "

tolulla ne punkit niistä liljan mukuloista helpommin.

taistelin useamman vuoden noitten kukkojen kaa, ja keväästä aoin sen tolu kastelun, et piha tuoksusi pitkään ;))
Ei niitä jaksa nyppiä, kun liljoja on paljon.

Mentiin puutarhamyymälään ja saatiin apu; Malvan torjunta ruiskute. Sellainen pieni pullo, pipetti oli mukana, ja 30 tippaa/10l vettä. Sumutin yltä ja päältä, sekin oli hidasta ja hengityssuojaimia kului. Kastelukannuun , taivuttelin varsia jne.
Häippäs , *koputtaa puuta*

Viimevuonna löysin kolme kukkoa, en myrkytellyt.

ehkä luulevat jonkun kutsuvan heitä,kun on aika lähellä tuon laulun nimi.
sitten kun olet saanut ne kasaan,ei muuta kun nuijalla niskaan.lycka till

http://www.youtube.com/watch?v=4D6PH1fEcHk

Kun tulee juhannus tulevat myös turkulaiset, ihanaa.
Näin hehkutti mun yks työkaveri, kun olin kaunissaareen lähdössä.
Tulispa juhannus ja turkulaiset, sitä kuuntelin pitkin kevättä.
No edellispäivänä kun olin saaresta lähdössä, sano omistaja illalla ne turkulaiset tulee.
Ja illalla ennen saunaa tultiin sanomaan turkulaiset haluaa saunaa seitsemältä, menetkö ennen. Kyllähän minä :))

No sitten menin vähän ajan päästä katsomaan näitä ihmeellisiä turkulaisia ja nauroin että kyllä teitä on odotettu, pitkin kevättä teitä ja juhannusta.
Muutama sana heitettiin siinä ja kysyin mikä saa vuosi vuoden perään lähtemään kaunissaareen juhannuksena niin upealta rannikolta kun on turun saaristo.
Sain vastaukseksi että kerran kun on kaunissaaressa käynyt sinne menettää sydämensä.

Ja musta tämä on ihanaa ajatusten vaihtoa, itse tykkään länsirannalla käydä ja joku sieltä sydämensä on tänne menettänyt.

on kova kuoreltaan niin anna sille jotain kuivaa puputettavaa.
Esimerkiksi kuivaa sammalta hienoksijauhettuna tai oikein kuivaa turvetta reilusti suu täyteen. Niin eiköhän jo vaihda maisemaa.
Lykkyä vaan mokomien lynkkaukseen.