Miten tullaan kolumnin tms. ei-fiktiivisen tekstin kirjoittajaksi?
a) menemällä yliopistoon, jossa saa "akateemiset tiedot ja taidot" (en ole käynyt yliopistoa)
b) lukemalla paljon (yhteiskuntaa käsittelevää) tietokirjallisuutta
c) lukemalla paljon kaikenlaista, myös kaunokirjallisuutta
d) kirjoittamalla paljon asiatekstiä
e) kirjoittamalla paljon kaikenlaista tekstiä, myös kaunokirjallista
f) menemällä jollekin kirjoituskurssille, minne?
g) lukemalla oppaita kirjoittamisesta
g) ei mikään edellisistä, vaan kirjoittamisen taito on on lahja, joka toisilla on ja toisilla ei
Kaunokirjoittamisen kirjoittamisesta on olemassa kyllä kirjallisuutta, mutta osaisiko joku kertoa oppaita asiapohjaisen tekstin kirjoittamiseen? Tai löytyisikö netistä kirjallisuusluetteloa tms. sivustoa aiheesta?
a) menemällä yliopistoon, jossa saa "akateemiset tiedot ja taidot" (en ole käynyt yliopistoa)
b) lukemalla paljon (yhteiskuntaa käsittelevää) tietokirjallisuutta
c) lukemalla paljon kaikenlaista, myös kaunokirjallisuutta
d) kirjoittamalla paljon asiatekstiä
e) kirjoittamalla paljon kaikenlaista tekstiä, myös kaunokirjallista
f) menemällä jollekin kirjoituskurssille, minne?
g) lukemalla oppaita kirjoittamisesta
g) ei mikään edellisistä, vaan kirjoittamisen taito on on lahja, joka toisilla on ja toisilla ei
Kaunokirjoittamisen kirjoittamisesta on olemassa kyllä kirjallisuutta, mutta osaisiko joku kertoa oppaita asiapohjaisen tekstin kirjoittamiseen? Tai löytyisikö netistä kirjallisuusluetteloa tms. sivustoa aiheesta?
Vastaukset 9
Vanhimmat
Viimeinen kohta on tietenkin h) eikä g)
Sinusta tulee kolumnisti sillä sekunnilla kun joku julkaisee kolumnisi. Pysyty kolumnistina niin kauan kun joku niitä julkaisee. Itse julkaisemista ei lasketa.
Tom Lundberg: Kirjoita, vaikuta, menesty! -opas. Teos julkaistiin muistaakseni vuinna 2001. Mainio ja tiivis opaskirja.
Kolumnistiksi yleensä pyydetään lehden puolelta, esim. Sofi Oksasen menestys kaunokirjallisella fiktiivisellä puolella poiki kolumnimahdollisuuksia, kommentaattorin roolia moniin lehtiin ja julkaisuihin. Aamulehdessä pitkään mielestäni mielenkiintoisia kolumneja kirjoittanut kirjailija on Juha Seppälä.
Mutta kirjailija -titteli ei tietenkään ole välttämätöntä.
Yliopiston journalistiikan ja tiedotusopin puoli on luonnollinen väylä toimittajan työhön, mutta muitakin toki löytyy. Tarjoaisin kolumneja erityisosaamisalueittesi lehtiin. Et kertonut siviiliammattiasi, en siis osaa vinkata spesifimmin joitakin täsmälehtiä, mutta kannattaisiko aloittaa esim. oman ammattiliiton lehdestä, paikallisalueesi sanomalehdestä? Pakinamaiset kolumnit ovat usein paikallissanomien suosimaa tyyliä. Mutta voit olla kriittinen, tutkiva, kulttuurinen, poliittinen tai kyseenalaistava journalisti. Persoonasi ja intressiesi, erityisalojesi tietämyksen mukaan tietysti löytyy oikea lajityyppi kolumneihin.
Jos sinulla on enemmän kokemusta journalistiikan kirjoittamisesta, kannattaa kokeilla Aamulehden ja Hesarin vieraskynä -osastoja, joilla on suuri näkyvyys ja saattavat innostaa jotakuta toimitusta tilaamaan sinulta kolumnin. Niin kävi yhdelle ystävälleni.
Kansanopistoissa on journalistiikan linjoja, niitä ehkä kannattaisi katsoa jos haluaa opiskella alaa lyhyemmällä kaavalla kuin yliopistossa, ehkä ottaa leipätyöstä sapattivuosi ja opiskella alaa - jos opiskelu kiinnostaa.
minäpä kysyinkin, miten tullaan kolumnin kirjoittajaksi, ei kolumnisti.
tuo Kirjoita, vaikuta, menesty! Mitä kirjoja yliopiston journalistiikan ja tiedotusopin linjoilla luetaan?
Heikkilä, Ohut ja vankka journalismi (2001);
Kivikuru, Luostarinen & Ukkola (toim.), Sopulisilppuri: mediakritiikin näkökulmia (1996);
Mustonen, Mediapsykologia (2001);
Mäkelä, Puustinen, Ruoho (toim.), Sukupuolishow (2006);
Raittila (toim.): Etnisyys ja rasismi journalismissa (2002);
Reunanen, Budjettijournalismi julkisena keskusteluna (2003);
Seppänen, Visuaalinen kulttuuri (2005);
Uskali, Ulkomaanuutisten uusi maailma (2007);
Journalismikritiikin vuosikirjat 2004–2008.
Mäntylä, Journalismin etiikka;
Vuortama & Kerosuo, Viestinnän lait ja säännöt;
Mäenpää, Julkisuusperiaate;
Tyry-Salo, Kunnan viestintä; viestintää koskevaa lainsäädäntöä ja ohjeita.
Huovila, Toimittaja - tiedon etsijä ja vaikuttaja (2005);
Forssell & Laurila, Hyvät mediasuhteet: myytit, todellisuus ja parhaat käytännöt (2007).
Pulkkinen, Uutisten arkkitehtuuri: sanomalehden ulkoasun rakenteiden järjestys ja jousto (2008).
Frey, Botan & Kreps, Investigating communication
Menetelmäpolkuja humanisteille -verkkomateriaali sekä oheiskirjallisuutta esim. Denzin & Lincoln (toim.), Handbook of qualitative research;
Frey, Botan & Kreps, Interpreting communication research. A case study approach; Jensen, Handbook of media and communication research;
Saunders, Thornhill & Lewis, Research methods for business students.
Wahl-Jorgensen & Hanitzsch (eds.), Handbook of Journalism Studies (2009),
Pietilä, Joukkoviestintätutkimuksen valtateillä (1997);
McQuail, McQuail´s Mass Communication Theory (2000);
Schudson, The Sociology of News (2002);
Tunstall, Media Occupations and Professions: a Reader (2001);
Shoemaker & Reese, Mediating the Message: Theories of Influences on Mass Media Content (1991);
Hallin & Mancini, Comparing Media Systems: Three Models of Media and Politics (2004).
Näillä pääsee mukavasti alkuun!
Ei muuta kuin yliopiston kirjastoon lainaamaan.
rataa, siis yliopistossa opiskellaan viestinnän tutkimista tai jotain tämmöistä. Ei se välttämättä auta tekstin julkaisemisessa vai mitäs hyötyä siitä on hyvän jutun kirjoittamisessa? Tietoa toki on hyvä olla ja sivistystä joo.
listasta!
tutustua monenlaiseen journalistiseen tutkimukseen ja siitä on ehdottomasti apua käytännön journalistin työssäkin. Itse opiskelen journalistiikkaa ja olen kiinnostunut tutkivasta journalismista. En ymmärrä miksi teoriaa aina niin mollataan, sehän tukee omien ajatusten kasvattamista.
Toki journalistiksi voi tulla ilman yliopistoarvosanoja, mutta itse arvostan yliopiston tarjoamia mahdollisuuksia. Miksi yliopisto-opiskelua aina vähätellään? En ymmärrä. Meidänkin laitoksellamme on huippujournalisteja ja kiinnostavia tutkijoita, jotka ovat toimineet & ansioituneet aikanaan journalistin työssä.