Oma tai kaverin yhtiö tekee töitä toimistolle, hallitus ulkona kustannuksista ja hintatasosta.
Isännöitsijä voi sanoa, että eivät saaneet muita tarjouksia kuin nämä kaksi. Toimistoilla voi olla lista urakoitsijoista, joilta pyydetään tarjouksia. Jos toimistossa työssä oleva isännöitsijä pyytää muilta, saa potkut alalle sopimattomana ja yhteistyökyvyttömänä. Tulee ymmärtää, että töitä tehdään toimiston, ei taloyhtiön lukuun. Nämä ovat ns. "yhteistyökumppaneita", tai muuten "yhteistyökykyisiksi" tunnettuja. Isännöitsijätoimiston henkilökunta voi olla näissä jotain kautta tai sukuineen tai kavereineen omistajana, tai muuten vaan tekevät "yhteistyötä". Vähintä, mitä rakennusliike voi tarjota, on hyvät joululahjat ja matkoja, jos ei muuta, jos tilaa heiltä.
Hallituksen jäsenillä ei ole tietoa eri töiden ja urakoiden hinnoista. Hallituksen jäsenillä on myös kiire, ja toisaalta he luottavat isännöitsijöihin, ja lisätarjousten pyytäminen voisi sotkea työn aikataulun. Toisaalta ykisttäisele huoneistolle tuleva osuus töistä on usein niin pieni, että hallituksen jäsenen ei yksinkertaisesti kananta nähdä vaivaa selvittääkseen urakkahintoja, eikä tarjouskilpailujen järjestäminen todellakaan kuulu jäsenen tehtäviin!
Tarjoukset on helppo järjestää; 2-3 yhteistyökumppania, joiden tiedetään antavan ylihintaisia tarjouksia. Vastapalveluksdet tulevat sitten koko ajan.
Helppo keino hämätä hinnoista tietämättömiä hallituksen jäseniä on, että kertoo pyytäneensä viideltä tarjousta, mutta että tilanne oli huono, saatiin vain kaksi; toinen kaverilta, joka on pyydetty tarjoamaan 3-4-kertaisella hinnalla rehelliseen hintaan verrattuna, ja sitten toinen tarjous saatiin omalta tai toisen kaverin tai kaverin toiselta yritykseltä/toiminimeltä, tuplahinnalla. Tuplahinta on puolet halvempi kuin nelinkertainen, jote koska tarjouksia oli vaikeaa saada ja työ on tehtävä, ja toinen oli "edullinen" kaksi kertaa kalliimpaan verrattuna, se tilataan. Hinnassa ilmaa vain puolet.
Eräälle yhtiölle esim. tuli n. 50000, 80000 ja 100000 eur tarjoukset työstä, joita rehellinen isännöitsijä oli teettänyt 20000 eurolla! Samoin kaikki muut työt ovat kaksinkertaisella hinnalla. Ja isännöitsijät karkaavat k.o. toimistosta kuukauden jälkeen, jos eivät halua toimia "urakoitsijalistojen" mukaan, tai irtisanotaan, kun eivät tottele työnjohdon määräyksiä.
Yhtiöiden omistusta ja takana olevia tahoja eivät hallituksen jäsenet viitsi/eivätkä käytännössä voi saada kohtuullisella vaivalla selville. Ja vaikka saisivatkin, sillä ei voida todistaa mitään.
Asiasta oli juuri selvityskin, jossa todettiin, että kytköksiä on selkeästi enemmän kuin luullaan.
Kuka aamusta iltakokouksiin asti tekisi asiakkaiden kiroilua ja vaatimuksia kuunnellen 2500-2800 eurolla kokouspalkkiot? Ei kukaan.
Isännöitsijä voi sanoa, että eivät saaneet muita tarjouksia kuin nämä kaksi. Toimistoilla voi olla lista urakoitsijoista, joilta pyydetään tarjouksia. Jos toimistossa työssä oleva isännöitsijä pyytää muilta, saa potkut alalle sopimattomana ja yhteistyökyvyttömänä. Tulee ymmärtää, että töitä tehdään toimiston, ei taloyhtiön lukuun. Nämä ovat ns. "yhteistyökumppaneita", tai muuten "yhteistyökykyisiksi" tunnettuja. Isännöitsijätoimiston henkilökunta voi olla näissä jotain kautta tai sukuineen tai kavereineen omistajana, tai muuten vaan tekevät "yhteistyötä". Vähintä, mitä rakennusliike voi tarjota, on hyvät joululahjat ja matkoja, jos ei muuta, jos tilaa heiltä.
Hallituksen jäsenillä ei ole tietoa eri töiden ja urakoiden hinnoista. Hallituksen jäsenillä on myös kiire, ja toisaalta he luottavat isännöitsijöihin, ja lisätarjousten pyytäminen voisi sotkea työn aikataulun. Toisaalta ykisttäisele huoneistolle tuleva osuus töistä on usein niin pieni, että hallituksen jäsenen ei yksinkertaisesti kananta nähdä vaivaa selvittääkseen urakkahintoja, eikä tarjouskilpailujen järjestäminen todellakaan kuulu jäsenen tehtäviin!
Tarjoukset on helppo järjestää; 2-3 yhteistyökumppania, joiden tiedetään antavan ylihintaisia tarjouksia. Vastapalveluksdet tulevat sitten koko ajan.
Helppo keino hämätä hinnoista tietämättömiä hallituksen jäseniä on, että kertoo pyytäneensä viideltä tarjousta, mutta että tilanne oli huono, saatiin vain kaksi; toinen kaverilta, joka on pyydetty tarjoamaan 3-4-kertaisella hinnalla rehelliseen hintaan verrattuna, ja sitten toinen tarjous saatiin omalta tai toisen kaverin tai kaverin toiselta yritykseltä/toiminimeltä, tuplahinnalla. Tuplahinta on puolet halvempi kuin nelinkertainen, jote koska tarjouksia oli vaikeaa saada ja työ on tehtävä, ja toinen oli "edullinen" kaksi kertaa kalliimpaan verrattuna, se tilataan. Hinnassa ilmaa vain puolet.
Eräälle yhtiölle esim. tuli n. 50000, 80000 ja 100000 eur tarjoukset työstä, joita rehellinen isännöitsijä oli teettänyt 20000 eurolla! Samoin kaikki muut työt ovat kaksinkertaisella hinnalla. Ja isännöitsijät karkaavat k.o. toimistosta kuukauden jälkeen, jos eivät halua toimia "urakoitsijalistojen" mukaan, tai irtisanotaan, kun eivät tottele työnjohdon määräyksiä.
Yhtiöiden omistusta ja takana olevia tahoja eivät hallituksen jäsenet viitsi/eivätkä käytännössä voi saada kohtuullisella vaivalla selville. Ja vaikka saisivatkin, sillä ei voida todistaa mitään.
Asiasta oli juuri selvityskin, jossa todettiin, että kytköksiä on selkeästi enemmän kuin luullaan.
Kuka aamusta iltakokouksiin asti tekisi asiakkaiden kiroilua ja vaatimuksia kuunnellen 2500-2800 eurolla kokouspalkkiot? Ei kukaan.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Jos tarjoukset osoitetaan isännöitsijälle eikä hallitukselle...
Siis jos hallitus ei vaadi tarjouksia muilta, kuin isännöitsijän kavereilta...
Jos tuollaista pääsee tapahtumaan, niin sehän osoittaa vain ja ainoastaan, että teillä on lepsu hallitus.
Hallitus päättää, ei isännöitsijä, mistä tarjoukset pyydetään. Ja lopullisen valinnan urakoitsijasta tekee aina yhtiökokous, jolle hallituksen on annettava riittävästi tietoa valinnan tekemiseksi.
Kun lukee näitä kirjoituksia, niin tulee siihen johtopäätökseen, että hallituksen lepsuuden takia monissa yhtiöissä isännöitsijä päättä asioista, ei hallitus.
Jos tilanne on niin, niin silloin osakkaat voivat katsoa peiliin, koska ovat valinneet osaamattoman hallituksen.
On turha tulla tälle palstalle itkemään, jos osakkaat eivät ole pitäneet siitä huolta, että taloyhtiöllä on pätevä ja osaava hallitus.
istuin kerran yhtiökokouksessa jossa isännöitsijä esitteli kylppärin kuivaus ja korjaus hintoja. Oli tasan kaksi tarjousta helvetin kallis ja sitten isännöitsijän kaverin liike. Sanoin, että kysellään vielä niin siihen isännöitsijä ja hallitus että -nyt se päätetään.
Ja niin se kaverin firma sitten TAAS sai töitä. Ihan turha russuttaa että hallitus aina päättää. Kyllä riittävän kokenut ja kiero isännöitsijä osaa kyllä hölmöjä taloyhtiötä kusettaa. Sitten taas pitää olla pelisilmää siihen, ettei astu sellaisen hallituksen varpaille jossa ollaan tarkkoja.
Onko alalla tuhmia huijareita.
Jos ja kun suunnitellaan isompia remppoja, on syytä hommata ensiksi suunnittelija / suunnittelutoimisto.
He tekevät suunnitelman ja HE pyytävät tarjoukset. Samat klikit toimivat varmaan tässäkin ammattiryhmässä, mutta ettepähän pääse haukkumaan isännöitsijöitä.
Mielestäni on se ja sama noissa pikkurempoissa kuka hommat loppujen lopuksi tekee ja mihin hintaan (onko hinta 8.000.- vai 10.000.-) kunhan työt tulee tehtyä HYVIN JA KERRALLA KUNTOON.
Pitää myös muistaa sekin totuus että halvalla ei saa koskaan hyvää.
Ihanteenomainen on usein viranomaista läheisempi, mutta niin käy kun uskonto vie. Vakuutusyhtiötkin putsaavat.
Laittakaa nimiä, kuten Järvenpään Isännöintipalvelu,
muita?
"Vain osoittaa" kirjoitti että urakoitsijan valitsee aina yhtiökokous.
Ei näin vaan yhtiökokous päättää tehdäänkö, sen jälkeen urakoitsijan valitsee aina hallitus.
Väärin. Hallitus ESITTÄÄ asian yhtiökokouksessa, mutta yhtiökokous päättää. Yhtiökokous voi ihan hyvin velvoittaa hallitusta pyytämään tarjouksia lisää.
Yhtiökokous päättää mitä tehdään. Hallitus päättää kuka tekee. Hallitus on toimeenpaneva elin, se toteuttaa yhtiökokouksen päätökset. Asia on selvästi sanottu asunto-osakeyhtiölaissa.