Varmaan joku virusperäinen joka kuitenkin pahenee lämmön vaikutuksesta, näin olen mietiskellyt.
Kun se puhkeaa, ei siihen pure kovimmatkaan toimenpiteet ihan helposti.
Tämä ripuli iski minuun sitten kesälomallani .
Se saattaa muuten levitäkin :)
Vellovat asiat sisällä syöksyvät suustani ulos kuin tahtomattaan vaikka osan joskus tahtoisi pitää sisällään, mutta se on onneksi kivutonta ,ei vielä mustia silmiä :)....
jälkitautina voi toisille sitten iskeä syvä katumus "avautumisesta"
Onko teillä usein tätä ripulia ?
nyt se sitten iski, puheripuli !
12
285
Vastaukset
- G.J.
Minuun on iskenyt ankeus ja kieli ja mieli ovat aika lamaantuneet. Iloisesti tiukkuva puheripuli on elämän eliksiiriä. Sopii suvelle hyvin ja kannattaa tarttuttaa.
jotta voin hönkiä ja pulputella siihen suuntaan :)
Höngin varmuuden vuoksi joka puolelle ja pulputan.
- santolina
kovin usein puheripulia, pidän vaitiolosta ja hiljaisuudesta.
Minulle tulee suorastaan huono olo, jos joudun puhumaan paljon,
etenkin turhaa löpinää jonkun juoruilijan kanssa.
Toivottavasti ei tartu tuo tautisi :) - HTZA
minä kun olen perusluonteeltani hiljainen ja rauhallinen, sellainen mietiskelevä.
Kyllä sä niitä mietiskelyjäsi tännekin joskus tulostat :)
Rauhallinen ja hiljainen, hjaah, niin minäkin sillä eihän tämä muuten tuntuisi iskeneen tämä puheripuli jos se olisi luontaista minulle.
Mutta sitä ihmettelen omalla kohdallani että vaikka omasta mielestäni minäkin koetan mietiskellä niin ei se valitettavasti aina siltä tunnu sitten myöhemmin :(
- RosaLiiin
Silloin pitää olla hyvällä tuulella ja kevein mielin,
kuljeskella mielikuvituksen uusilla ulottuvuuksilla.
Voi onni, jos silloin saa kaveriksi toisen,
jolla ajatus pomppii yhtä vinhaa vauhtia.
Aivot pui riihtä kilpaa ja puheenvuoroja ei pyydellä,
ideoita syntyy.
Puheripulin iskiessä ei kannata omia suuria suruja murennella.
Säästyy niiltä jälkitaudeilta.
Sopii erinomaisesti juuri lomaan ja varsinkin kesälomaan.
Kunnon hersyttely.oli mukavaa välillä istahdella ja päästellä ja jutustella ihan olemisen riemusta ja siitä että toinen on vielä siinä ja voi rupatella, kuten äitini kanssa.
Herätti sinut talviuniltasi! Näin se on.
Joo kyllä puheripuli iskee silloin tällöin ja silloin on pakko saada puhua. Ei siihen muu auta. On varmaan sama "pöpö" kuin tuo miesten potema autokuume. Siihenkin on vain se yksi lääke..
Tämä puheripuli ei onneksi ole vaarallinen eikä siihen kuole. Se paranee itsestään kunhan saa kaiken sisällään olevan puhuttua kunnolla ulos.
Jälkitautina siitä saattaa olla se mainitsemasi morkkis. Mutta sekin paranee kun ajan antaa kulua.
Tauti kyllä tarttuu mutta on oikeasti terveellistä ja ilmaa puhdistavaa sairastua puheripuliin ainakin pari kertaa vuodessa.
Hauskaa kesää ja lomaa!- entinen yt
Luonne kun on aika sosiaalinen, niin jos kovin pitkiä aikoja joutuu olemaan yksikseen, se iskee. Kun näkee toisen eläväisen..vaikka koiran, niin sille alkaa lörpöttelemään :=))
En kylläkään ole vielä kovia jälkitauteja potenut..onneksi.minullekin riittää lähes kaikenlainen elävä olento kohteeksi kun sille tuulelle satun. Kuunnella höpinöitäni saivat niin linnut, kissat kuin monet muutkin eläväiset.. ja tuleehan sieltä takaisinkin aina jotain, kissa kehrää kun huomaa ja tulee paijattavaksi, lintuset laulaa jne...
- 53-v savolaisakka
vantaannainen kirjoitti:
minullekin riittää lähes kaikenlainen elävä olento kohteeksi kun sille tuulelle satun. Kuunnella höpinöitäni saivat niin linnut, kissat kuin monet muutkin eläväiset.. ja tuleehan sieltä takaisinkin aina jotain, kissa kehrää kun huomaa ja tulee paijattavaksi, lintuset laulaa jne...
Joskus tulee ihan hirvittävä puheripuli, ikäänkuin nousuhumalassa. Sen näkee puhelinlaskuissa. Olen sairauslomalla erinäisten vaivojen takia ollut yli 1,5 vuotta ja päivät yksin kotona. Ja kun olen sen verran sairas, etten aina jaksa lähteä kyläilemään tai kutsua kavereita kylään niin puhelimessahan sitä tulee puhuttua. Ja kun mies tulee illalla töistä niin menen jo autolle vastaan ja aloitan pulputuksen. Hän sanookin joskus että lörpöttelen turhan avomielisesti asioitani. Niin teenkin, mutta kai ystävilleen voi lörpötellä. Joskus naapureille (jotka molemmin puolin ovat vielä sukulaisia). Joskus sitten kissallekin. Ja sitten kun pääsen kylille liikkumaan niin saapi siitä osansa puolitututkin. Ja kaupan kassa. Ja apteekin täti. Ja kirjaston täti. Ja joku setäkin joskus;) Ei tämä ihan jokapäiväistä ole - onneks. Sama oli kyllä työssä ollessa. Olin asiakaspalvelutyössä ja jos oli aikaa ja jos asiakas näytti innokkaalta puhumaan niin minusta sai kyllä kaverin. Ei tämä tartu mutta joskus ois hyvä saada lääkettä "vaivaan". Tosin on sitten välillä erittäin vähäpuheisia päiviä kun masentaa ja keljuttaa. Mutta olen sitä mieltä, että puhumalla olen monista vaikeista vuosista ja kipeistä tapahtumista päässyt. Tuolla alempana on aloittamani keskustelu uskonnon tuputtajista, siitäkin asiasta puhuin ystävieni kanssa suut silmät täyteen ja myös tällä palstalla sain keskustelun aikaan ja helpotusta itselleni. Eikun ripuloidaan jos siltä tuntuu:):) Myö tytöt.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Oletko kertonut jo muille tunteistasi?
Ystävillesi esimerkiksi? Minä en ole vielä kertonut kenellekään tästä meidän jutusta.774662- 1801967
- 1271661
- 1481265
Miten minusta tuntuu että kaikki tietää sun tunteista mua kohtaan
Paitsi suoraan minä itse, vai mitä hlvettiä täällä tapahtuu ja miksi ihmiset susta kyselee minulta 🤔❤️161151- 351066
- 78963
- 52926
Hyvää huomenta!
Mietin miten suhtaudut minuun, jos kerron tunteista. Voinko enää sen jälkeen olla samassa paikassa kanssasi, jos koet as78882- 4858