Mainittakoon näin aluksi, että olen 15-vuotias tyttö (syksyllä 16v.). Toivoisin, että jokainen voisi uhrata tärkeästä ajastaan edes sen verran, että viitsisi lukea viestini loppuun asti ajatuksella.
Luen tätä palstaa päivittäin ja hyvin useasti uusi keskustelu on aloitettu siksi, että voisi kysyä "Kelpaanko tällaisena?" "Ovatko rintani liian pienet?"
En tarkoita, etteikö tämä palsta olisi juuri siihen tarkoitettu, mutta juuri tämä muiden ihmisten mielipiteiden kysyminen omasta kehostaan viestii toisille sitä, että:
- kysyjän itsetunto on huono
- kysyjä elää muiden ihmisten mielipiteiden varassa (esim. Jos tyttö on pojan mielestä nätti, niin silloin tyttö pitää itseään nättinä, mutta jos hän onkin pojan mielestä ruma, silloin hän pitää itseään rumana)
On asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja joihin taas ei voi vaikuttaa. Tytöt eivät voi vaikuttaa siihen, minkä kokoiset rinnat hänellä on. Ja pojat taas eivät voi vaikuttaa peniksiensä kokoon. Nuo ovat asioita, jotka yksinkertaisesti pitää hyväksyä ja vaikka yrittäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen esim. rintansa, lopputulos pysyy samana (paitsi, jos tyttö ottaa silikonit).
Jokainen meistä voi vaikuttaa painoonsa, joten on turhaa valittaa omasta painostaan, vaan asian eteen pitää tehdä jotain. (esim. Poika, joka on reippaasti ylipainoinen. Häntä haukutaan lihavaksi, minkä takia hän haluaisi laihtua. Kuitenkaan hän ei ole valmis tekemään mitään laihtumisen takia, vaan jatkaa rasvaisten ruokien syömistä, joka johtaa siihen, että hän vain lihoaa entisestään.) Tällä tarkoitan, ettei elämässä saa mitään ilmaiseksi, mitään tekemättä. Jos ei ole valmis syömään terveellisesti, jotta laihtuisi, kuuluisiko tämän henkilön laihtua? Ei mielestäni.
Nykypäivänä monilla tytöillä on huono itsetunto rintojen takia (myös painon). Pienet rinnat eivät ole haluttuja, vaan koon pitäisi ainakin olla B. Miksi? Tietysti sen takia, että vastaisi mahdollisimman paljon kauneusihanteita (pitää olla hoikka, mutta isorintainen).
Omat rintani ovat A:t vielä tällä hetkellä. Ne ovat olleet minulle suuri ongelma 5. luokasta lähtien, sillä jo silloin poikia kiinnosti rinnat (esim. bileissä ei tällainen rinnaton saanut huomiota vastakkaiselta sukupuolelta).
Keholtani olen aina ollut hoikka, kuten tälläkin hetkellä. Mutta rinnattomuus söi itsetuntoani pala palalta, ja vieläkään itsetuntoni ei ole hyvä. Olen oppinut hyväksymään kehoni tällaisena, kuin se on. Jos en kelpaa vastakkaiselle sukupuolelleni A-kuppisena ja suhteellisen hyvällä älykkyydellä (peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli 9,7), niin sitten en kelpaa. Jos pitää olla "tyhmä" isorintainen blondi (blondi satun olemaan...), että saa huomiota, niin mieluummin sitten olen ilman poikaystävää.
Muistan erittäin hyvin, kun eräs poika sanoi minulle jostain aisioista kiisteltyämme "Mitä järkeä on olla tollanen rusinarinta?"
(minä olin silloin 5. luokalla ja hän 6. luokalla). Voitte vaan arvata, kuinka pahalta se tuntui. Nyt myöhemmin, kun ajattelen tilannetta, pidän sitä aika koomisena. Miten tämä poika kehtasi huomauttaa minulle asiasta, johon en voi vaikuttaa. Olisi ilmeisesti pitänyt kysyä, että löytyykö sieltä housuista mitään sen kummempaa..;).
Mielestäni jokainen voisi painaa mieleensä seuraavan lauseen: Älä vaadi toiselta sitä, mitä itse et ole.
esim. Jos olet poika, jolla ei ole enää poikuutta tallella, niin et voi vaatia tyttöystävältäsi, että hänellä olisi vielä neitsyys tallella.
Kiitän, jos jaksoit lukea viestini loppuun :)
Luen tätä palstaa päivittäin ja hyvin useasti uusi keskustelu on aloitettu siksi, että voisi kysyä "Kelpaanko tällaisena?" "Ovatko rintani liian pienet?"
En tarkoita, etteikö tämä palsta olisi juuri siihen tarkoitettu, mutta juuri tämä muiden ihmisten mielipiteiden kysyminen omasta kehostaan viestii toisille sitä, että:
- kysyjän itsetunto on huono
- kysyjä elää muiden ihmisten mielipiteiden varassa (esim. Jos tyttö on pojan mielestä nätti, niin silloin tyttö pitää itseään nättinä, mutta jos hän onkin pojan mielestä ruma, silloin hän pitää itseään rumana)
On asioita, joihin voi itse vaikuttaa ja joihin taas ei voi vaikuttaa. Tytöt eivät voi vaikuttaa siihen, minkä kokoiset rinnat hänellä on. Ja pojat taas eivät voi vaikuttaa peniksiensä kokoon. Nuo ovat asioita, jotka yksinkertaisesti pitää hyväksyä ja vaikka yrittäisi tehdä kaikkensa muuttaakseen esim. rintansa, lopputulos pysyy samana (paitsi, jos tyttö ottaa silikonit).
Jokainen meistä voi vaikuttaa painoonsa, joten on turhaa valittaa omasta painostaan, vaan asian eteen pitää tehdä jotain. (esim. Poika, joka on reippaasti ylipainoinen. Häntä haukutaan lihavaksi, minkä takia hän haluaisi laihtua. Kuitenkaan hän ei ole valmis tekemään mitään laihtumisen takia, vaan jatkaa rasvaisten ruokien syömistä, joka johtaa siihen, että hän vain lihoaa entisestään.) Tällä tarkoitan, ettei elämässä saa mitään ilmaiseksi, mitään tekemättä. Jos ei ole valmis syömään terveellisesti, jotta laihtuisi, kuuluisiko tämän henkilön laihtua? Ei mielestäni.
Nykypäivänä monilla tytöillä on huono itsetunto rintojen takia (myös painon). Pienet rinnat eivät ole haluttuja, vaan koon pitäisi ainakin olla B. Miksi? Tietysti sen takia, että vastaisi mahdollisimman paljon kauneusihanteita (pitää olla hoikka, mutta isorintainen).
Omat rintani ovat A:t vielä tällä hetkellä. Ne ovat olleet minulle suuri ongelma 5. luokasta lähtien, sillä jo silloin poikia kiinnosti rinnat (esim. bileissä ei tällainen rinnaton saanut huomiota vastakkaiselta sukupuolelta).
Keholtani olen aina ollut hoikka, kuten tälläkin hetkellä. Mutta rinnattomuus söi itsetuntoani pala palalta, ja vieläkään itsetuntoni ei ole hyvä. Olen oppinut hyväksymään kehoni tällaisena, kuin se on. Jos en kelpaa vastakkaiselle sukupuolelleni A-kuppisena ja suhteellisen hyvällä älykkyydellä (peruskoulun päättötodistuksen lukuaineiden keskiarvo oli 9,7), niin sitten en kelpaa. Jos pitää olla "tyhmä" isorintainen blondi (blondi satun olemaan...), että saa huomiota, niin mieluummin sitten olen ilman poikaystävää.
Muistan erittäin hyvin, kun eräs poika sanoi minulle jostain aisioista kiisteltyämme "Mitä järkeä on olla tollanen rusinarinta?"
(minä olin silloin 5. luokalla ja hän 6. luokalla). Voitte vaan arvata, kuinka pahalta se tuntui. Nyt myöhemmin, kun ajattelen tilannetta, pidän sitä aika koomisena. Miten tämä poika kehtasi huomauttaa minulle asiasta, johon en voi vaikuttaa. Olisi ilmeisesti pitänyt kysyä, että löytyykö sieltä housuista mitään sen kummempaa..;).
Mielestäni jokainen voisi painaa mieleensä seuraavan lauseen: Älä vaadi toiselta sitä, mitä itse et ole.
esim. Jos olet poika, jolla ei ole enää poikuutta tallella, niin et voi vaatia tyttöystävältäsi, että hänellä olisi vielä neitsyys tallella.
Kiitän, jos jaksoit lukea viestini loppuun :)
Vastaukset 14
Vanhimmat
asiaa.
aika samaa mieltä kanssasi, mutta esim lukuaineiden keskiarvo ei mielestäni kerro oikeasti sitä, oletko älykäs vai et(: tai onhan sekin tietynlaista älykkyyttä, mutta itse vihaan juuri niitä ihmisiä, jotka leijuvat jatkuvasti keskiarvollaan ja pitävät itseään älykkäämpinä kuin muut..-.- mutta uskon tajunneeni, mitä hait.´ja tuskin tarkoituksesi oli yleistää, niinkun jotkut myös täällä tekee. itse vihaan sitäkin, et jos on blondi, on automaattisesti jakorasia ja brunette on älykäs ja kiva ja ihana jnejenjene. ja muut värit on unohdettu. olen itse blondi kanssa, ja vihaan lukea keskusteluja "POJAT SEKSIKÄS BLONDI VAI ÄLYKÄS KIVA JA NÄTTI BRUNETTE"
Joo, elikkäs yritin tarkottaa sillä lukuaineiden keskiarvolla vaan sitä yhtä osapuolta älykkyydestä (on tunneälykkyyttä, sosiaalista älykkyyttä jne..). Itse laskin laskimella sen keskiarvon vasta muutama päivää sitten, koska eipä tuo ole minua kiinnostanut pätkääkään. Ja mitä helvettiä sillä keskiarvolla tekee, jos ei saa läheisyyttä? ei koulumenestys tee ainakaan minua onnelliseksi..
Ja sillä "tyhmällä" blondilla hain pissistä;) Blondit hiukset on mielestäni nätit, eikä sen perusteella voi sanoa ihmisestä mitään..:)
Noin selkeätä ja järkevää tekstiä harvoin löytyy nuorten palstalta. Olet aivan oikeassa, että ulkonäkö on jokaisella se, mikä on annettu. Tietysti kampausta tai painoa voi muuttaa, mutta perusulkonäkö on ja pysyy samana.
Tekstisi herätti paljon ajatuksia. Mistäköhän aloittaisin...
Noh ehkäpä siitä, että rinnoilla ei ole läheskään noin paljoa väliä. Rinnathan eivät ole sukuelin (mieskin voi hankkia itselleen rinnat), joten naiseuteen se ei varsinaisesti liity. Nämä "isot tissit" ovat vain klisee kielenkäytössä. Jos kadulla bongatulta satunnaiselta mieheltä yllättäen kysyttäisiin: "kumpi miellyttää enemmän: hoikka vai pyöreä nainen?", hän suurella todennäköisyydellä vastaisi hoikan eli pienirintaisen naisen. Jotkut sanontatavat vain jäävät toden teolla ihmisten suuhun :D On esimerkiksi yhä miehiä, jotka ovat hyvin vanhanaikaisia naismaultaan. He haluavat nöyrän ja alistuvan, vähäpuheisen naisen, jonka ulkomuoto on kanssa perinteinen: pieni ja pyöreä vartalo. Silti he saattavat käyttää jostain naisesta, joka ei ole heidän makuunsa, sanontaa: "tuo nainen ei ole mikään missi", vaikka itse asiassa he eivät pidäkään mannekiinimaisesta vartalosta (pitkästä ja solakasta). Jos pelkkiä sanontoja uskoo, menee ihan hakoteille. Ihmiset eivät paljoakaan ajattele, mitä sanovat. Pitää sen sijaan osata lukea rivien välistä :) Hankalaa itse kullekin, mutta se on ainoa tapa saada jostain ihmisestä asioita selville.
Toisekseen, en ole koskaan ymmärtänyt niitä ihmisiä, jotka kiinnittävät huomiota hyvän ulkonäön sijasta huonoon. Jos itse näen ohitseni kulkevan (mielestäni) ei-haluttavan miehen, en paljoakaan reagoi, en edes itsekseni. "Sama se", korkeintaan totean. Tai sitten en jopa muista, että tuollainen ja tuollainen tyyppi käveli viisi min sitten tuosta ohitse. Yleensä sellaisia asioita ei muisteta, jotka eivät ole merkittäviä. Jos näen unelmieni miehen jossakin, se asia on merkittävä. Niin että olkoon joku tyyppi mielestäni kuinka huononnäköinen tahansa, hänelle en mene asiaa mitenkään kertomaan. Joten, se että pidän osaa vastakkaisen sukupuolen edustajista epähaluttavina ei ole heille itselleen mikään ongelma. Eiväthän he saa sitä edes selville :D Jos olisin viisivuotiaan tasolla ja pölisisin kaiken kokemani ääneen, silloin koituisi harmia niille miehille, joista en pitäisi. Tällaisia "viisivuotiaita 15-vuotiaita tai 25-vuotiaita" en tajua. Miksi pitää valittaa asiasta, joka ei liity suoranaisesti omaan elämään? Jos esim. joku normaalipainoinen ihminen pitää pyöreähköjä ihmisiä hyvin ei-haluttavina, miksi hänen pitää sitten näyttää se käytöksellään? Siis sellaisissa tilanteissa, jotka eivät liity ulkonäköön mitenkään, kuten harrastukset, työpaikan kahvitauko, opiskelupaikka jne. Tätä en käsitä. Mölyt (tai irvistykset:D) kuuluisi pitää mahassa ja suoda tasavertainen käytös kaikille. On olemassa paljon ihmisiä, jotka ihan selvästi näyttävät käytöksellään, etteivät pidä juuri sekuntti sitten ensi kertaa tapaamastaan ihmisestä (ja mihis muuhunkaan sellaisessa tilanteessa voi ottaa kantaa kuin toisen ulkonäköön?)
Kolmanneksi, ihmisillä on aina siitä puhe, mistä puute. Jokaisen ongelmat ovat siis yksilöllisiä. Olen tiennyt yhden 165 senttisen miehen (55kilon painolla), jolla on ollut kova tarve höpistä asiasta: "naiset ovat pieniä ja siroja, erinäköisiä kuin miehet". Hassua, vaikka tyyppi on itse pieni ja siro!:D (Nauran siksi koska olen eri mieltä asiasta. Olen sitä mieltä, että jokainen on oma yksilönsä). Sinä sen sijaan, kuten suurin osa hentorintaisista naisista, jaksat höpistä kuppikoosta. Kolmas esimerkki: Jos jollakulla 3-kymppisellä miehellä onkin jo kalju päälaki, sellainen tyyppi jaksaa höpistä tolkuttomasti siitä, että "ei tuon iän ylittäneillä kaljuuntuminen ole mitään niin harvinaista, ei ole, ei". Ihmiset toisin sanoen mainostavat heikkoja kohtiaan. Vaikka olisi paljon järkevämpää mainostaa kaikkea sitä, minkä kokee ulkonäössään posiitiiviseksi :D Sellaisesta keskustelusta tulisi hyvä mieli, lisäksi että aivopesisi toista ihmistä suhtautumaan myönteisesti.
Maailma on iso, kaunis paikka ja jokaiselle on täällä jotakin (tarkoitan ihmisten suhteen). Paljon on myös niitä ihmisiä, jotka ovat "huti" eli joiden kanssa ei synkkaa, mutta sellaisten kuuluu antaa olla rauhassa. Näin yleisesti ottaen totean. Jokaisella on kokemuksia siitä, että joku herneaivo on huomauttanut asiasta, joka ei ole ollut hänen asiansa. Sellainen v*tuttaa yli kaiken. Juuri kun on hyvillä mielillä itsensä kanssa, niin joku toinen vetää kaiken ilon ja itsevarmuuden alas, ihan ilman mitään syytä! Noh, ehkä juuri näiden junttien ansiosta pystyy vastaavasti arvostamaan sitten hyvää, sopivaa kumppania. Ihmistä, jonka mielestä olet aina kaunis.
Oletpa jaksanut kirjoittaa pitkän tekstin, myös kauniin ja asiallisen. Kiitos siitä :)
On totta, että rinnoilla ei ole oikeasti niin suurta merkitystä, mitä annetaan olettaa. Valitettavasti väkisinkin lähes joka päivä tulen miettineeksi rintojani. Onneksi sentään olen nykyisin niihin tyytyväinen :).
Todella hyvin ilmaistu tuo hyvä ja huono ulkonäkö juttu!:) Näin sen pitäisikin mennä. Ikävä kyllä, mutta näin se ei usein mene, sillä jotkut luulevat, että heillä on oikeus kommentoida toisten ulkonäköä, niin positiivisesti kuin negatiivisestikin. Tulee ikävä aikaa, jolloin olin joku 8-vuotias tyttö. Silloin ei mietitty, miltä näyttää, vaan oltiin iloisia ja leikittiin.
Täysin totta on myös se, että siitä puhe, mistä puute. Kyllä usein toivon, että jospa ne joskus kasvaisivat kokoon B. Ennen en ole pystynyt puhumaan rinnoista ollenkaan, koska se oli vaan niin kova paikka. Toivottavasti joskus saisin kokea jonkun kanssa keskustelun, jossa saisi kehua itseään, ilman, että loukkaisi toista (esim. Jos toisella on hyvä peppu ja toisella ei), ja jossa saisi kehua toista ilman, että se kuulostaisi teennäiseltä valehtelulta!:)
Onneksi voin luotta siihen, että jminullekin löytyy ihminen, jota saan rakastaa, ja joka rakastaa minua juuri tällaisena kuin olen :)
harvoin käydään kovin vakamielistä keskustelua. Eikä mikään ihme kun moderaattorikin on tuollainen höntti.
Itseäni ei haittaisi tytön pieni rintojen koko yhtään, ellei muita haittaisi. Pelkäisin mitä kaverit ajattelisivat asiasta...
valtaosa tytöistähän on pienirintaisia. Nykyään ollaan sen verran hoikkaa sakkia. Vaatteetkin suunnitellaan sen mukaisesti.
Ei siinä mitään pahaa jos on pyöreä, mutta todellakaan ei tarvitse olla mikään pyöreä.
Ihanaa lukea asiallisia, kirjakielisiä tekstejä nuorten palstalla, vaikka olenkin vasta 14-vuotias. Kiitos tästä, osaan todellakin arvostaa. Muutamia kommentteja on jäänyt päähän lukiessani tekstejänne.
"Ihmiset toisin sanoen mainostavat heikkoja kohtiaan. Vaikka olisi paljon järkevämpää mainostaa kaikkea sitä, minkä kokee ulkonäössään posiitiiviseksi :D Sellaisesta keskustelusta tulisi hyvä mieli, lisäksi että aivopesisi toista ihmistä suhtautumaan myönteisesti." Tämän tulen ehkäpä muistamaan koko "teiniaikani", kyseinen tekstikatkelma kuvasti itseäni paljon, ja siksi se kolahti. Itse olen potenut huonoa omatuntoa pienikokoisesta rintavarustuksesta (ei edes AA-kuppikokoa vielä) ja tahdon muistuttaa, että ikää löytyy vasta neljääntoista ikävuoteen. Itsekin huomaan miten tyhmältä paineeni saattavat kuullostaa - mutta uskokaa, se johtuu vain siitä että et ole kokenut samaa. Ulkonäköpaineet vain kasvavat nykynuorison keskuudessa, sitä ei voi paeta. Itse en kykene päätökseen "en välitä mitä ihmiset minusta ajattelevat, olen mikä olen".
Siis, niin sama juttu mulla :-D sama ikä, samat ongelmat ja ajatukset ;o.. En olekkaan ainoa
voitais siis ehkäpä vaihtaa mesejä ? en viiti täällä antaa mun mesee ku joku voi napata sen ja siinä näkyy mun nimi :D mut jos teen nopeesti jonkun uuden ja lähetän tähän, nii olis kiva jutella joidenki tyttöjen kaa joilla on ulkonäköpaineita tai jotain ?
Sopiii :D
[email protected]
"tyhmä" isorintainen blondi"
mikä vittu teitä kaikkia vaivaa? jos joku on teitä kauniimpi te haukutte niitä tyhmiksi, ihan sama juttu pissiksistä kaikki sanoo että ne on tyhmiä, vittu te ootte tyhmiä ja vielä rumia
ja heti ku joku on nätimpi ku toine nii mennää haukkumaan lissuks ja pissikseks. ei vittu älkää olko nii lapsellisii!