Eli mulla ei oo kamalasti kavereita ollu koulussa ja mietin, et kun alotan lukion tänä syksynä, nii vois heti aluks hommata niitä vähän enemmän. En siis tarkota, et pitäs olla 100 kaverii mistä valita, mutta parin saman tyypin kaa pyöriminen välillä vähän kyllästyttää...
Oon ehkä vähäsen ujo aina alussa, eli mun on joskus hiukan vaikee tutustua ihmisiin, ja kaikki luulee, et en osaa puhua. Oikeesti menee hetki et vähän "totun" tähä uuteen tyyppiin, sit jo puhunki ku papupata. Kovinkaa moni ei tätä vissii tajua tai sit oon vaan muuten ärsyttävä... Mulla on kanssa surkee itseluottamus, ajattelen koko ajan just sillee, et mitä muut musta ajattelee.
Eli mitä kannattais tehä? Varmaa ainaki moikkailla kaikkia tuttuja jo heti ekana päivänä? Ja kehittää jotai juttuja vähä tuntemattomampienkin kanssa?
Kiitti jos viitit vastata. Ja oon sit tyttö.
Oon ehkä vähäsen ujo aina alussa, eli mun on joskus hiukan vaikee tutustua ihmisiin, ja kaikki luulee, et en osaa puhua. Oikeesti menee hetki et vähän "totun" tähä uuteen tyyppiin, sit jo puhunki ku papupata. Kovinkaa moni ei tätä vissii tajua tai sit oon vaan muuten ärsyttävä... Mulla on kanssa surkee itseluottamus, ajattelen koko ajan just sillee, et mitä muut musta ajattelee.
Eli mitä kannattais tehä? Varmaa ainaki moikkailla kaikkia tuttuja jo heti ekana päivänä? Ja kehittää jotai juttuja vähä tuntemattomampienkin kanssa?
Kiitti jos viitit vastata. Ja oon sit tyttö.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Heippa! Oon tasan samassa tilanteessa :) Sen oon huomannu et kannattaa mennä johonki porukkaa, vaikket puhuis mitää ni kato sitä kuka puhuu ja oo kiinnostuneena mukana. Sanot jotain jos sulla on jotain sanottavaa. Kunhan ei jää yksin jonnei nurkkaa tai älä sählää kännykän kans .. Tuttuja jos sulla on siellä lukiossa ni tietty niitten kans voi mennä juttelee .. Ja mee luokan yhteisii juttuihin mukaa :) Mieki oon pikkasen ujo et en iha heti ala tuntemattomille juttelee kaikesta mahollisesta mut on miul sen verta itsevarmuutta et uskon saavani uusii kavereit uuest koulusta :) Ja lukiossa kun on luokaton systeemi ni siel on nii paljo uusii ihmisii et välttämättä tutustut uusii ihmisii ku itestää (olettaisin näin..) Mut ei sit kuitee olla liian innokas, ettei vaik jää seuraa jotain yhtä tyyppii siel koko ajan. Ehkä ekoin viikkoin voi jutella vähä kelle sattuu ja sit kyl huomaa jos ystävystyy jonkuu kans enempiki .. =)
Hmm en tiedä oliks näistä apua mut nää on jotain mitä ite aion tehä syksyllä. Tsemppiä sulle ! (:
Ja vastatkaas viel muutki, mieki haluisin tähän lisää vastauksii ;)
Nuinhan se aika varmasti menee. Ja jos on joku "parempi" kaveri sielä, niin ei varmaankaan kannata silti jumittua vaan hänen seuraansa, varsinkaa supisemaan johonki nurkkaan, itse syyllistyin tähä seiskan alus ja nyt vähän niin ku kasun, ei siinä nii hyvin käyny sit...
Ja suuta varmaa tosiaan kannattaa aina availla, koska jos aina vaan jumittaa jossai porukassa, eikä koskaan puhu mitään, se varmaa vaikuttaa siltä, että on siinä vaan että ois seuraa...
Mut jotai hyviä jutun aiheita sitte? Tietty voi kysellä missä joku tietty luokka on, kuka jollai tutulla on luokanvalvojana, tai jtn... Varmaan..? Ja ei pie varmaa ainakaa kävellää sillee "anteeks ku oon olemassa" vaan itsevarman näkösenä... Ainaki itteni on paljon helpompi sellasille puhuu ja ne muutenki vaikuttaa mielenkiintosemmilta yleensä. =)
Itelläkin edessä lukioon meno, josta tunnen vain yhden tyypin ja senkään kanssa ei oo tullu juteltua kovin paljon. Saman koulun kansallsella puolella on kaksi aika hyvää kaveria, mutta koska menen IB-linjalle niin ei niitäkään kavereita varmaan näy paljon ollenkaan.
Kannattaa katsella luokassa vähän ympärilleen, sattuisiko samalla kurssilla olemaan mielenkiintoisen näköisiä tyyppejä joihin haluaisit tutustua? Koita hivuttautua heidän lähistölleen istumaan ja jos uskallat, esittele itsesi tai kysy onko haluamasi istumapaikka varattu tms. Jutella voi melkein mistä tahansa, läksyistä, ärsyttävästä opettajasta, entisistä kouluista...Aluksi varmasti kaikkia ujostuttaa kauheasti, mutta lukukauden kuluessa porukka rentoutuu ja jutteleminenkin on helpompaa.
Itseluottamuksen kehittämiseen ei ole mitään yhtä toimivaa keinoa, kuten olen huomannut. Ei kannata keskittyä siihen mitä muut ajattelevat sinusta, vaan enemmän mitä mieltä olet itsestäsi. Tuo esiin hyviä puoliasi ja keskity niihin. Jos joku tosissaan tuomitsee sinut heti ensinäkemältä, se on hänen oma häpensä ja hän ei ole huomiosi arvoinen. Pidä myös huumorintaju mukana, itsensä liian vakavasti ottavat ihmiset ovat vaikeammin lähestyttäviä.
Yksi vinkki vielä, jos lukiosi järjestää valmentavia kursseja, ilmoittaudu niille. Tapaa samaan kouluun tulevia ihmisiä ja opiskeluvalmiudetkin paranee. Itse olen (hieman vastahakoisesti, eli vanhempien aloitteesta) menosta matikan valmentavalle kurssille. Inhoan matikkaa, mutta koulunkäyntiä ajatellen, ei valmennuskursseista haittaakaan voi olla.
Tsemppiä kaikille uuteen kouluun meneville, alku saattaa olla hankalaa mutta kyllä se sujuu kun olette vaan omia itsejänne :)
Hyviä pointteja taas :)
Juuri kun rupeaa ajattelemaan sitä mitä muut on itsestä mieltä ja huolehtii omista huonoista puolistaan, niin aika varmasti se epävarmuus paistaa läpi. Ainaki itsestäni, voisin kuvitella.
Tosiaa huumoria peliin, ite olin sillo joskus vielä ujompana aika moinen tosikko :D Tai siis ku jos joku vähä heitti huulta, niin oletin hänen heti pilkkaavan minua ja vastasin samalla mitalla takasin - not good... Mut onneks oon nyt jotenki päässy tost tavasta eroon :)
Oon jotenki huomannu, että ns. tuntemattomille jotka ei tiiä itestä mitään, on ehkä jopa helpompi jutella...