Ihmisen määritys

6. Työ, mitä työtä ihminen tekee
5. Ulkonäkö, kertokoo se ihmisestä?
8. Mitä ihminen opiskelee/on opiskellut?
3. harrastukset/kiinnostuksen kohteet
7. sosiaaliset suhteet/ystävät
4. käyttäytyminen (käytöstavat, puhetapa, suhtautuminen muihin ihmisiin)
2. Missä ihminen on lahjakas
1. Joku/jotkut muut asia(t), mi(t)kä? - luonne
11. se mitä ihminen on saavuttanut työssä tai materiassa (esim. oma yritys, omakotitalo, omaisuus)
10. se mitä ihminen on "saavuttanut" perhe-elämässä: lapset, hyvä, kestävä parisuhde
9. suku (millaiset geenit, esim."hyvästä" suvusta jne.)

Rupesin tarkastelemaan, että olisiko ap.: n aloituksessa ollut tarkoitushakuisuutta... Paree olla olematta.:)

Itse vastasin vain tohon aloitukseen. En huomannut ap:n lisäystä aloiutsviestiinsä, joskin siellä taisi sitten olla seikkoja, jotka ovat mulle täydellisen merkityksettömiä.

Ja sitten unohdin kohdan "ystävät ja sosiaaliset suhteet". Juu, ne merkkaa kans jonkin verran, että minkälaisia ovat ns. tyypiltään. Kaikki ihmisen tekeminen peilautuu kuitenkin käytökseen ( eli miten ihminen puhuu, liikkuu, syö, nauraa & mille nauraa & röyhtäileekö &...), joten uuteen ihmiseen tutustuessani se on musta itsestään selvästi ykköskriteeri, millä ihmistä määritän. Ja kakkosena tietty se ulkonäkö ( eli = vaatetus, jne., joskaan ei suorasti ja välttämättä mitenkään erityisesti ihmisen fyysiset ominaisuudet).

Ja sori sitten, etten mitenkään osannut tehdä kattavaa listaa.

muiltakuin tutuilta.

Meinaan oon itse huomannut kotiäitinä ja etenkin työttömänä ollessa et siinä voi joutua noloonkin asemaan, kun työasioista kysytään. Ei ole kiva vieraalle selitellä omia valintojaan ja omaa elämäänsä niinkin yksityiskohtaisesti.

Itse olen ainakin oppinut etten kysele tuollaisia. Ihminen kertoo sitten itse jos haluaa.

vänksy kirjoitti:

muiltakuin tutuilta.

Meinaan oon itse huomannut kotiäitinä ja etenkin työttömänä ollessa et siinä voi joutua noloonkin asemaan, kun työasioista kysytään. Ei ole kiva vieraalle selitellä omia valintojaan ja omaa elämäänsä niinkin yksityiskohtaisesti.

Itse olen ainakin oppinut etten kysele tuollaisia. Ihminen kertoo sitten itse jos haluaa.

Lue lisää

Yleensä työstä kyselevät ihmiset ovat vielä taipuvaisia hyvin rajoittuneeseen ajatteluun. Sääli. Tämä että minä sanon näin kertoo tietenkin minun omasta tavasta tyypitellä ;) Yritetään nyt olla avoimia: toivottavasti työstä kyselevissä ihmisissä on heissäkin jotain toivoa. Mutta ihmisen työtilanne voi olla niin monen asian summa, että sen ymmärtäminen vaatii elämäntarinan tuntemista - ja se ei suinkaan ole ensimmäinen asia minkä vieraalle tyypille jakaa.


Oli hyvä pointti muuten jonka otit omassa vastauksessasi esille. Ennakkoluulot, se mitä on kuulut tyypistä. Kyllä sillä on vaikutuksensa, ei voi kieltää.

.
Voin ihailla jotain lahjakkuutta mutten sitä ihmistä sen takia. Hänhän ei oe itse valinnut lahjakkuuttaan, enkä minä lahjattomuuttani, joten sillä en laske sitä sen plussiin.

Noi saadut ominaisuudet on sellaisia joilla ne arvostusta nosta.

Sitten voisin nostaa ihmisen arvostusta sen vuoksi, jos kaikilla on mahdollisuus valita joku lahjakkuus, ja jos siinä valinnassa onnistuu niin se kertoo ihmisen omasta kyvystä valita. Eli oma teko.

Mutta tosiaan, niin kauan kun tuokin menee onnenkauppana ilman että sen eteen joutuu tekeen töitä, en nosta ihmisen arvostusta sen vuoksi. Tuo ei poista sitä ettenkö voisi ihailla/arvostaa niitä lahjakkuuksien tuloksia.
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Voin ihailla jotain lahjakkuutta mutten sitä ihmistä sen takia. Hänhän ei oe itse valinnut lahjakkuuttaan, enkä minä lahjattomuuttani, joten sillä en laske sitä sen plussiin.

Noi saadut ominaisuudet on sellaisia joilla ne arvostusta nosta.

Sitten voisin nostaa ihmisen arvostusta sen vuoksi, jos kaikilla on mahdollisuus valita joku lahjakkuus, ja jos siinä valinnassa onnistuu niin se kertoo ihmisen omasta kyvystä valita. Eli oma teko.

Mutta tosiaan, niin kauan kun tuokin menee onnenkauppana ilman että sen eteen joutuu tekeen töitä, en nosta ihmisen arvostusta sen vuoksi. Tuo ei poista sitä ettenkö voisi ihailla/arvostaa niitä lahjakkuuksien tuloksia.
.

Lue lisää

että ihmisiä on kahta lajia; lahjakkaita ja lahjattomia?

pµ kirjoitti:

että ihmisiä on kahta lajia; lahjakkaita ja lahjattomia?

Kaikilla on lahjoja. Kaikki eivät ole löytäneet liintä. Etsivä löytää.

Hieno nikki muuten, roomy? ;)

pµ kirjoitti:

että ihmisiä on kahta lajia; lahjakkaita ja lahjattomia?

.
Ei kai. Ite ajattelin tuossa kohtaa todella lahjakasta vs. tavista. Kumpikaan ei ole muuten osaansa itse valinnut, ja se määrää sen etten sen vuoksi arvosta sitä lahjakasta. Ei kaikki osaa esim maalata Monetin veroisesti vaikka jotain tikku-ukkoja saakin piirreltyjä, joten tuosta se ero.

Minä arvostan ihmistä vain hänen omilla teoilla ja valinnoilla tehtyjen juttujen vuoksi.
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Voin ihailla jotain lahjakkuutta mutten sitä ihmistä sen takia. Hänhän ei oe itse valinnut lahjakkuuttaan, enkä minä lahjattomuuttani, joten sillä en laske sitä sen plussiin.

Noi saadut ominaisuudet on sellaisia joilla ne arvostusta nosta.

Sitten voisin nostaa ihmisen arvostusta sen vuoksi, jos kaikilla on mahdollisuus valita joku lahjakkuus, ja jos siinä valinnassa onnistuu niin se kertoo ihmisen omasta kyvystä valita. Eli oma teko.

Mutta tosiaan, niin kauan kun tuokin menee onnenkauppana ilman että sen eteen joutuu tekeen töitä, en nosta ihmisen arvostusta sen vuoksi. Tuo ei poista sitä ettenkö voisi ihailla/arvostaa niitä lahjakkuuksien tuloksia.
.

Lue lisää

Onko se äidinmaidosta saatua vai opittua? Eli kuinka lahjakkaiksi tulemme jos harjoittelemme - toki on varmasti olemassa ikäkausia jolloin olemme herkempiä. Onko se kuitenkin omaa valintaa, perimää vai vanhempien valintaa? Entä jos "lahjakkkuus" on kuitenkin enempi tekoja kuin muuta.

Toki kaikille ei ole mahdollisuutta edes harjoitella - esim. Brasilian slummissa flyygelin soitto on aikas haastavaa (varsinkin ilman flyygeliä).

ttuplai kirjoitti:

Onko se äidinmaidosta saatua vai opittua? Eli kuinka lahjakkaiksi tulemme jos harjoittelemme - toki on varmasti olemassa ikäkausia jolloin olemme herkempiä. Onko se kuitenkin omaa valintaa, perimää vai vanhempien valintaa? Entä jos "lahjakkkuus" on kuitenkin enempi tekoja kuin muuta.

Toki kaikille ei ole mahdollisuutta edes harjoitella - esim. Brasilian slummissa flyygelin soitto on aikas haastavaa (varsinkin ilman flyygeliä).

Lue lisää

Tulee mieleen tuo Platonin dialogi aiheesta voiko hyvettä opettaa. Onko lahjakkuus opittua vai voiko opettaa? Ajattelisin että lahjakkuus on potentiaali jota voi harjoittelemalla kehittää.

Serpico kirjoitti:

Tulee mieleen tuo Platonin dialogi aiheesta voiko hyvettä opettaa. Onko lahjakkuus opittua vai voiko opettaa? Ajattelisin että lahjakkuus on potentiaali jota voi harjoittelemalla kehittää.

Lue lisää

Toisaalta on sanottu et tiettyy osaamistasoon vaaditaan liki jokaiselta aikas sama työ. Mozart oli lahjakas 12 vuotiaana, koska aloitti niin aikaisin ja satsasi siihen paljon (tai joutui satsaamaan). No toki taustalla ain on myös geenit, mut missä määrin - riippuu asiasta. Jos iskä olis 230 cm ja äitee 210 cm niin perillisellä on varmasti parempia mahkuja koripalloon kuin kääpiöiden lapsella.

Eli musta yhtä vastausta ei ole.

ttuplai kirjoitti:

Onko se äidinmaidosta saatua vai opittua? Eli kuinka lahjakkaiksi tulemme jos harjoittelemme - toki on varmasti olemassa ikäkausia jolloin olemme herkempiä. Onko se kuitenkin omaa valintaa, perimää vai vanhempien valintaa? Entä jos "lahjakkkuus" on kuitenkin enempi tekoja kuin muuta.

Toki kaikille ei ole mahdollisuutta edes harjoitella - esim. Brasilian slummissa flyygelin soitto on aikas haastavaa (varsinkin ilman flyygeliä).

Lue lisää

.
Nyt on mitä on. Sitä kun jostain taidemaalarista sanotaan että se on huippulahjakas tai jostain että "se kulkee niillä geeneissä, ne on koko suku 1000 luvulle saakka muusikkoja".

Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista.

Mutta brasilian slummityyppikin, jos on lahjakas, tekee huippuhyppäyksen päästessään flyygelin ääreen.. koska se on lahjakas. Se on hänellä geeneissä ja sitä voidaan sanoa lahjakkuudeksi.

Jos itse opettelemalla opettelee jotain tullakseen todella hyväksi, niin ei se vielä ole lahjakkuutta. Se on itse tehnyt hyväksi itsensä siinä jutussa. Se on erittäin kunnioitettavaa mutta taas geenien tai toisten tekemien valintojen kautta siihen pääseminen ei ole sitä omaa valintaa jota itse haen tässä. En nosta ihmisen arvostusta siksi että se on saanut lahjana lahjakkuutensa, koska se ei ole oma valinta.
.

.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Nyt on mitä on. Sitä kun jostain taidemaalarista sanotaan että se on huippulahjakas tai jostain että "se kulkee niillä geeneissä, ne on koko suku 1000 luvulle saakka muusikkoja".

Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista.

Mutta brasilian slummityyppikin, jos on lahjakas, tekee huippuhyppäyksen päästessään flyygelin ääreen.. koska se on lahjakas. Se on hänellä geeneissä ja sitä voidaan sanoa lahjakkuudeksi.

Jos itse opettelemalla opettelee jotain tullakseen todella hyväksi, niin ei se vielä ole lahjakkuutta. Se on itse tehnyt hyväksi itsensä siinä jutussa. Se on erittäin kunnioitettavaa mutta taas geenien tai toisten tekemien valintojen kautta siihen pääseminen ei ole sitä omaa valintaa jota itse haen tässä. En nosta ihmisen arvostusta siksi että se on saanut lahjana lahjakkuutensa, koska se ei ole oma valinta.
.

.

Lue lisää

vastaan geenikartta otsaan tatuoituna niin kuis erottaa toisistaan syntymälahjat ja työ? Jääkö se arvo roikkumaan ilmaan kunnes saat varmistettua asian vai kuis? Entäs jos et saa sitä mitattua 100 varmasti - vai riittääkö sellanen tuntuma?

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Nyt on mitä on. Sitä kun jostain taidemaalarista sanotaan että se on huippulahjakas tai jostain että "se kulkee niillä geeneissä, ne on koko suku 1000 luvulle saakka muusikkoja".

Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista.

Mutta brasilian slummityyppikin, jos on lahjakas, tekee huippuhyppäyksen päästessään flyygelin ääreen.. koska se on lahjakas. Se on hänellä geeneissä ja sitä voidaan sanoa lahjakkuudeksi.

Jos itse opettelemalla opettelee jotain tullakseen todella hyväksi, niin ei se vielä ole lahjakkuutta. Se on itse tehnyt hyväksi itsensä siinä jutussa. Se on erittäin kunnioitettavaa mutta taas geenien tai toisten tekemien valintojen kautta siihen pääseminen ei ole sitä omaa valintaa jota itse haen tässä. En nosta ihmisen arvostusta siksi että se on saanut lahjana lahjakkuutensa, koska se ei ole oma valinta.
.

.

Lue lisää

että lahjakkuus olisi jotakin helppoutta?

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Ei kai. Ite ajattelin tuossa kohtaa todella lahjakasta vs. tavista. Kumpikaan ei ole muuten osaansa itse valinnut, ja se määrää sen etten sen vuoksi arvosta sitä lahjakasta. Ei kaikki osaa esim maalata Monetin veroisesti vaikka jotain tikku-ukkoja saakin piirreltyjä, joten tuosta se ero.

Minä arvostan ihmistä vain hänen omilla teoilla ja valinnoilla tehtyjen juttujen vuoksi.
.

Lue lisää

voi olla vain saamaton.

Serpico kirjoitti:

Kaikilla on lahjoja. Kaikki eivät ole löytäneet liintä. Etsivä löytää.

Hieno nikki muuten, roomy? ;)

ja niin minustakin, S€rpico.

pµ kirjoitti:

voi olla vain saamaton.

.
Voi olla saamaton ja jättää lahjansa käyttämättä. Tavis voi olla vaikka kuinka aikaansaapa mutta ei se tee siitä lahjakasta. Lahja on lahja, sitä ei voi itse tehdä.
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Voi olla saamaton ja jättää lahjansa käyttämättä. Tavis voi olla vaikka kuinka aikaansaapa mutta ei se tee siitä lahjakasta. Lahja on lahja, sitä ei voi itse tehdä.
.

Lue lisää

tiedät lahjakkaan saamattomuuden?

ttuplai kirjoitti:

vastaan geenikartta otsaan tatuoituna niin kuis erottaa toisistaan syntymälahjat ja työ? Jääkö se arvo roikkumaan ilmaan kunnes saat varmistettua asian vai kuis? Entäs jos et saa sitä mitattua 100 varmasti - vai riittääkö sellanen tuntuma?

Lue lisää

.
Sä et nyt näköjään taas mitenkään kykene tajuaan simppeliä asiaa.

Lahja on lahja, sitä ei itse tehdä, eikä se ole näinollen oma valinta. Kukaan ei myöskään ole joka asiassa lahjakas vaan vain muutamassa tai peräti yhdessä asiassa. Se on se kohta jossa sanotaan "tuo tyyppi on lahjakas".

Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä.
.

Serpico kirjoitti:

Kaikilla on lahjoja. Kaikki eivät ole löytäneet liintä. Etsivä löytää.

Hieno nikki muuten, roomy? ;)

romu tai rohmukin? :)

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Sä et nyt näköjään taas mitenkään kykene tajuaan simppeliä asiaa.

Lahja on lahja, sitä ei itse tehdä, eikä se ole näinollen oma valinta. Kukaan ei myöskään ole joka asiassa lahjakas vaan vain muutamassa tai peräti yhdessä asiassa. Se on se kohta jossa sanotaan "tuo tyyppi on lahjakas".

Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä.
.

Lue lisää

Ja demokratia alkaa siinä kohtaan missä joku kutsuu jotakin demokratiaksi. Kuulostaa ihan kehäpäätelmältä. Eli jos se on simppeliä niin sille on varmasti simppeli määritelmä.

Musta lahjakkuus on hyvinkin hankala käsite ja vielä vaikeampaa on ihan mututuntumalla erottaa sitä hankitusta ominaisuudesta. Esim. johtuuko kaikki vain hyvin treenatuista aivoista vai onko niiden rakenteessa jotakin erityistä jo syntymästään. Poikasi kohdalla asia on siis todettu - monen kohdalla näin ei ole ja monesta asiassa olemme vielä liian tietämättömiä. Mitä siis kutsumme lahjaksi - paitsi tietysti lahjaa.

pµ kirjoitti:

että lahjakkuus olisi jotakin helppoutta?

Mietin just ihan samaa!

ttuplai kirjoitti:

Ja demokratia alkaa siinä kohtaan missä joku kutsuu jotakin demokratiaksi. Kuulostaa ihan kehäpäätelmältä. Eli jos se on simppeliä niin sille on varmasti simppeli määritelmä.

Musta lahjakkuus on hyvinkin hankala käsite ja vielä vaikeampaa on ihan mututuntumalla erottaa sitä hankitusta ominaisuudesta. Esim. johtuuko kaikki vain hyvin treenatuista aivoista vai onko niiden rakenteessa jotakin erityistä jo syntymästään. Poikasi kohdalla asia on siis todettu - monen kohdalla näin ei ole ja monesta asiassa olemme vielä liian tietämättömiä. Mitä siis kutsumme lahjaksi - paitsi tietysti lahjaa.

Lue lisää

helmiä sioille.

ttuplai kirjoitti:

Ja demokratia alkaa siinä kohtaan missä joku kutsuu jotakin demokratiaksi. Kuulostaa ihan kehäpäätelmältä. Eli jos se on simppeliä niin sille on varmasti simppeli määritelmä.

Musta lahjakkuus on hyvinkin hankala käsite ja vielä vaikeampaa on ihan mututuntumalla erottaa sitä hankitusta ominaisuudesta. Esim. johtuuko kaikki vain hyvin treenatuista aivoista vai onko niiden rakenteessa jotakin erityistä jo syntymästään. Poikasi kohdalla asia on siis todettu - monen kohdalla näin ei ole ja monesta asiassa olemme vielä liian tietämättömiä. Mitä siis kutsumme lahjaksi - paitsi tietysti lahjaa.

Lue lisää

.
Eikä viime maailmansodan asiat liity lahjakkuuteen mitenkään.

Itse asiassa lahjakkuus on niin kaukana demokratiasta kuin olla ja voi. Sitä ei myöskään pääse itse valitseen.

Se on hankala erottaa, mutta kyllä sen erottaa joissain kohdin. Kyseessä on niin huomattava juttu ja tekemisen/treenauksen määräkin vaikuttaa. Jos joku lukee 100 sivun kirjaa yötä päivää 3 vuoden ajan ja oppii juuri ja juuri sen ulkoa niin ei se osoita mitään lahjakkuutta verrattuna tyyppiin joka oppii sen 3 kertaa läpilukemalla.

Minä en pidä lahjakkaana henkilöä joka tekemällä tekee taitonsa aiheeseen. Varsinkin taiteessa kuulemma huomaa aika äkkiä onko jollain lahjoja vai ei. Voidaan tulla hyväksi jossain mutta se ei ole lahjakkuutta.

Ja siitä päästään mun alkumielipiteeseen. En arvosta ihmistä korkeammalla sen vuoksi että sillä on joku lahja, koska se ei sitä itse ole itselleen valinnut eikä se ole mitenkään siitä riippuvainen. Kukaan ei pääse ennen syntymäänsä valitseen mitä ominaisuuksia se saa.
.

.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Eikä viime maailmansodan asiat liity lahjakkuuteen mitenkään.

Itse asiassa lahjakkuus on niin kaukana demokratiasta kuin olla ja voi. Sitä ei myöskään pääse itse valitseen.

Se on hankala erottaa, mutta kyllä sen erottaa joissain kohdin. Kyseessä on niin huomattava juttu ja tekemisen/treenauksen määräkin vaikuttaa. Jos joku lukee 100 sivun kirjaa yötä päivää 3 vuoden ajan ja oppii juuri ja juuri sen ulkoa niin ei se osoita mitään lahjakkuutta verrattuna tyyppiin joka oppii sen 3 kertaa läpilukemalla.

Minä en pidä lahjakkaana henkilöä joka tekemällä tekee taitonsa aiheeseen. Varsinkin taiteessa kuulemma huomaa aika äkkiä onko jollain lahjoja vai ei. Voidaan tulla hyväksi jossain mutta se ei ole lahjakkuutta.

Ja siitä päästään mun alkumielipiteeseen. En arvosta ihmistä korkeammalla sen vuoksi että sillä on joku lahja, koska se ei sitä itse ole itselleen valinnut eikä se ole mitenkään siitä riippuvainen. Kukaan ei pääse ennen syntymäänsä valitseen mitä ominaisuuksia se saa.
.

.

Lue lisää

kateelliselta ja katkeralta ihmiseltä. Halveksit tai olet ainakin välinpitämätön kaikkea kohtaan, mitä sulla itselläsi ei ole.

Tyyliin:

Raha, koulutus, ura = Halveksit
Kauneus = Yliarvostettua
Terveelliset elämäntavat = Idioottien propagandaa
Lahjakkuus = Arvotonta
Uskonto = Aivopesua ja pahuutta

Huomaatko, halveksit kaikkia yleisesti arvossapidettyjä asioita, joita yleisesti pidetään hyvinä ja tavoiteltavina asioina. Keksitkö mitään muuta pätevää selitystä tuolle, kuin kateus? Sellaista selitystä, joka ei perustu haukkumiseen tai vähättelyyn, vaan faktaan ja järkisyihin?

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Sä et nyt näköjään taas mitenkään kykene tajuaan simppeliä asiaa.

Lahja on lahja, sitä ei itse tehdä, eikä se ole näinollen oma valinta. Kukaan ei myöskään ole joka asiassa lahjakas vaan vain muutamassa tai peräti yhdessä asiassa. Se on se kohta jossa sanotaan "tuo tyyppi on lahjakas".

Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä.
.

Lue lisää

"Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista."

"Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä."


Kannattaisiko sinun avittaa poikaasi vai etkö halua / osaa?

.......... kirjoitti:

"Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista."

"Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä."


Kannattaisiko sinun avittaa poikaasi vai etkö halua / osaa?

Lue lisää

Eihän se pysty kieltämään tytärtäänkään ajamasta itseään hengiltä viritetyllä skootterilla, kun on niin kädetön. Oman onnensa nojassa ovat lapset.

todella : kirjoitti:

kateelliselta ja katkeralta ihmiseltä. Halveksit tai olet ainakin välinpitämätön kaikkea kohtaan, mitä sulla itselläsi ei ole.

Tyyliin:

Raha, koulutus, ura = Halveksit
Kauneus = Yliarvostettua
Terveelliset elämäntavat = Idioottien propagandaa
Lahjakkuus = Arvotonta
Uskonto = Aivopesua ja pahuutta

Huomaatko, halveksit kaikkia yleisesti arvossapidettyjä asioita, joita yleisesti pidetään hyvinä ja tavoiteltavina asioina. Keksitkö mitään muuta pätevää selitystä tuolle, kuin kateus? Sellaista selitystä, joka ei perustu haukkumiseen tai vähättelyyn, vaan faktaan ja järkisyihin?

Lue lisää

.
Vaikutat tyhmältä kuin myös asiattomalta.

Lahjakkuuteen ei voi itse vaikuttaa. Se on lahja joka menee arpapelillä jollekkin. Sen vuoksi en anna sille ihmiselle mitään ylimääräistä arvoa, siis sen lahjakkuuden perusteella. Hän ei ole sen eteen tehnyt mitään, vaan se on lahjana sille tullut.

En myöskään arvosta ihmistä sen suvun perusteella. Kukaan ei valkkaa sukuaan mihin syntyy, joten senkään perusteella en arvosta ihmistä.

Minä arvostan vain se perusteella mitä se ihminen _itse_ tekee. En siis ala palvoa ihmistä sen sattumankauppana saatujen lahjojen takia. Oooooh, kyllä sä nyt olet vaikka mitä ihmeellistä!! ja vastaavasti pilkata sitten niitä jotka eivät ole saanut samoja sattumanvaraisia lahjoja.

Kyse ei ole mistään katkeruuksista tms. vaan puhtaasti arvostuksen kohteista. Voin arvostaa erittäin paljon ihmistä joka omalla työllään tekee jotain, mutta en vastaavasti toista joka saa sen lahjana. Ne ei tee sen eteen mitään, vaan se on lahja eikä sitä pysty kukaan etukäteen valitseen että saako vai ei. Niin kauan kuin ne on sellaisia asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, niin en arvosta niiden perusteella. Vain itsetekemä on arvostamisen ansaitsevaa.

Et silleen eikä tästä, ainakaan sun kanssa enempää. Mukavat päivänjatkot :)
.

.......... kirjoitti:

"Itse ei ole myöskään pystynyt valitsemaan sitä että vanhemmat avittaa johonkin suuntaan mahdollistamalla asiaa, vaan sekin on taas pois omista valinnoista."

"Minun pojallani on todettu yks juttu, joka on sillä niin vahva että puhutaan lahjakkuudesta. Hän itse ei sitä ole valinnut mutta varmaankin jos nyt pääsisi valitseen, niin ei ottaisi sitä."


Kannattaisiko sinun avittaa poikaasi vai etkö halua / osaa?

Lue lisää

.
Koska se ei halua sen kummemmin vahvistaa sitä. Ei se edes oikein ajattele koko asiaa, ja on pirun hiljaa jos joku esim. opettaja alkaa aavisteleen jotain, ettei se vaan ala pitään mitään meteliä asiasta.

Pojalle riittää että se itse tietää sen ja hyötyy siitä jotenkin.

Se ei ole mun vallassa enkä mä mitään egoboostia lapsen ansiolla ole ikinä tarvinnutkaan, joten ei edes kiinnosta pakottaa sitä mihinkään että pääsee sitten itte leveilemään "mun poika onkin yksi parhaimmista...." Jee, teidän räkänokkakakarat ei pääse edes alkuviivalle sen kanssa :DDD
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Vaikutat tyhmältä kuin myös asiattomalta.

Lahjakkuuteen ei voi itse vaikuttaa. Se on lahja joka menee arpapelillä jollekkin. Sen vuoksi en anna sille ihmiselle mitään ylimääräistä arvoa, siis sen lahjakkuuden perusteella. Hän ei ole sen eteen tehnyt mitään, vaan se on lahjana sille tullut.

En myöskään arvosta ihmistä sen suvun perusteella. Kukaan ei valkkaa sukuaan mihin syntyy, joten senkään perusteella en arvosta ihmistä.

Minä arvostan vain se perusteella mitä se ihminen _itse_ tekee. En siis ala palvoa ihmistä sen sattumankauppana saatujen lahjojen takia. Oooooh, kyllä sä nyt olet vaikka mitä ihmeellistä!! ja vastaavasti pilkata sitten niitä jotka eivät ole saanut samoja sattumanvaraisia lahjoja.

Kyse ei ole mistään katkeruuksista tms. vaan puhtaasti arvostuksen kohteista. Voin arvostaa erittäin paljon ihmistä joka omalla työllään tekee jotain, mutta en vastaavasti toista joka saa sen lahjana. Ne ei tee sen eteen mitään, vaan se on lahja eikä sitä pysty kukaan etukäteen valitseen että saako vai ei. Niin kauan kuin ne on sellaisia asioita joihin itse ei voi vaikuttaa, niin en arvosta niiden perusteella. Vain itsetekemä on arvostamisen ansaitsevaa.

Et silleen eikä tästä, ainakaan sun kanssa enempää. Mukavat päivänjatkot :)
.

Lue lisää

todella yksinäinen. En osaa edes kuvitella, millaista olisi elää elämä tuollaisena ihmisenä, joka vielä aikuisenakin ajattelee teini-ikäisen tavoin. Mutta se selittää ainakin kykenemättömyytesi lastenkasvatuksessa, ei lapsi voi kasvattaa lasta.

Eikö olisi helpompi myöntää, että olet kateellinen ja katkera, koska et itse osaa mitään, eikä sulla ole mitään?

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Koska se ei halua sen kummemmin vahvistaa sitä. Ei se edes oikein ajattele koko asiaa, ja on pirun hiljaa jos joku esim. opettaja alkaa aavisteleen jotain, ettei se vaan ala pitään mitään meteliä asiasta.

Pojalle riittää että se itse tietää sen ja hyötyy siitä jotenkin.

Se ei ole mun vallassa enkä mä mitään egoboostia lapsen ansiolla ole ikinä tarvinnutkaan, joten ei edes kiinnosta pakottaa sitä mihinkään että pääsee sitten itte leveilemään "mun poika onkin yksi parhaimmista...." Jee, teidän räkänokkakakarat ei pääse edes alkuviivalle sen kanssa :DDD
.

Lue lisää

olet omalla asenteellasi opettanut poikasi häpeämään lahjakkuuttaan.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Koska se ei halua sen kummemmin vahvistaa sitä. Ei se edes oikein ajattele koko asiaa, ja on pirun hiljaa jos joku esim. opettaja alkaa aavisteleen jotain, ettei se vaan ala pitään mitään meteliä asiasta.

Pojalle riittää että se itse tietää sen ja hyötyy siitä jotenkin.

Se ei ole mun vallassa enkä mä mitään egoboostia lapsen ansiolla ole ikinä tarvinnutkaan, joten ei edes kiinnosta pakottaa sitä mihinkään että pääsee sitten itte leveilemään "mun poika onkin yksi parhaimmista...." Jee, teidän räkänokkakakarat ei pääse edes alkuviivalle sen kanssa :DDD
.

Lue lisää

sanonut pojallesi, että et arvosta hänen lahjakkuuttaan? Eihän pojan hiljaa oleminen tarkoita sitä, että hän ei asiaa ajattelisi.

että : kirjoitti:

olet omalla asenteellasi opettanut poikasi häpeämään lahjakkuuttaan.

Onko se sitten ylevää toimintaa jättää poika oman onnensa nojaan lahjakkuutensa kanssa? Ehkä, jos pelkää ympäristön tulevan kateelliseksi. Ympäristö on tärkeämpi kuin oma poika?

.......... kirjoitti:

Onko se sitten ylevää toimintaa jättää poika oman onnensa nojaan lahjakkuutensa kanssa? Ehkä, jos pelkää ympäristön tulevan kateelliseksi. Ympäristö on tärkeämpi kuin oma poika?

Lue lisää

Vanhemman tehtävä on kannustaa ja olla ylpeä lapsistaan ja heidän lahjakkuudestaan. Millaisen viestin äiti antaakaan lapselleen, jos sanoo lahjakkuuden olevan arvotonta, eikä kannusta olemaan siitä ylpeä ja käyttämään sitä! Siitäkin huolimatta, jos lapsi/nuori ei itse vaikuttaisi asiasta kovin innostuneelta, koska se voi olla pelkkää esitystä, koska lahjakkuuttaan on oppinut jo häpeämään ja peittelemään, eikä halua tuoda sitä esiin vanhemman halveksinnan vuoksi.

Eivät lapset (eivätkä vielä teini-ikäisetkään) osaa tehdä eroa oman minänsä, lahjakkuuksiensa ja osaamistensa välillä. Kaikki mitä he osaavat, ovat osa heitä ja heidän minäkuvaansa. Onhan asia niin aikuisillakin! Iso osa sitä mitä olemme, on se mitä teemme ja osaamme. Varsinkin vanhempien asennoituminen siihen kaikkeen vaikuttaa lapsen/nuoren omanarvontunteeseen ja minäkäsitykseen. Tämä vaan ei taida olla monenkaan vanhemman tiedossa.

: kirjoitti:

Vanhemman tehtävä on kannustaa ja olla ylpeä lapsistaan ja heidän lahjakkuudestaan. Millaisen viestin äiti antaakaan lapselleen, jos sanoo lahjakkuuden olevan arvotonta, eikä kannusta olemaan siitä ylpeä ja käyttämään sitä! Siitäkin huolimatta, jos lapsi/nuori ei itse vaikuttaisi asiasta kovin innostuneelta, koska se voi olla pelkkää esitystä, koska lahjakkuuttaan on oppinut jo häpeämään ja peittelemään, eikä halua tuoda sitä esiin vanhemman halveksinnan vuoksi.

Eivät lapset (eivätkä vielä teini-ikäisetkään) osaa tehdä eroa oman minänsä, lahjakkuuksiensa ja osaamistensa välillä. Kaikki mitä he osaavat, ovat osa heitä ja heidän minäkuvaansa. Onhan asia niin aikuisillakin! Iso osa sitä mitä olemme, on se mitä teemme ja osaamme. Varsinkin vanhempien asennoituminen siihen kaikkeen vaikuttaa lapsen/nuoren omanarvontunteeseen ja minäkäsitykseen. Tämä vaan ei taida olla monenkaan vanhemman tiedossa.

Lue lisää

.
En minä sille ole sanonut lahjakkuuksista yhtään mitään. Hän ei myöskään lue tätä palstaa että ohi meni tämäkin kerta.

Kyllä mä poikani tunnen paljon paremmin kuin sinä. Se on myöskin huomattu niin aikaisin ettei mukana ole mitään muita tunteita. Hän ei vaan halua että sen asian ympärillä höösätään yhtään, eikä myöskään itse tunne mitään mielenkiintoa siihen.

Että sorppa vaan. Ei ole mun vikaa eikä ansiota tämäkään juttu.
.

......... kirjoitti:

sanonut pojallesi, että et arvosta hänen lahjakkuuttaan? Eihän pojan hiljaa oleminen tarkoita sitä, että hän ei asiaa ajattelisi.

.
Sanonut ja hän on hiljaa sen takia ettei muistele koko asiaa. jos nyt soittaisin sille ja alkaisin siitä puhuun niin se olis vähän aikaa hiljaa ja sitten että "mistä sä oikein puhut!? Jaaaa.. siiiitää.. evvk. anna bensarahaa"

Kun ei kiinnosta niin ei kiinnosta.
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
En minä sille ole sanonut lahjakkuuksista yhtään mitään. Hän ei myöskään lue tätä palstaa että ohi meni tämäkin kerta.

Kyllä mä poikani tunnen paljon paremmin kuin sinä. Se on myöskin huomattu niin aikaisin ettei mukana ole mitään muita tunteita. Hän ei vaan halua että sen asian ympärillä höösätään yhtään, eikä myöskään itse tunne mitään mielenkiintoa siihen.

Että sorppa vaan. Ei ole mun vikaa eikä ansiota tämäkään juttu.
.

Lue lisää

Vähän sama juttu, kuin sen skootterin kanssa: ei voi tehdä mitään.

Niin, eihän ne ole kuin sun lapsias, mitäpä sä voisit tehdä.

: kirjoitti:

Vähän sama juttu, kuin sen skootterin kanssa: ei voi tehdä mitään.

Niin, eihän ne ole kuin sun lapsias, mitäpä sä voisit tehdä.

.
Skootteri on täysin eri asia. Se ei ole minun, minun ostama jne. joten en sitä voi hallita. Voin ottaa avaimet pois, jonka jälkeen isukki tekee minusta rikosilmoituksen varastamisen takia. Annan ne avaimet poliiseille, jotka antaa ne isukille joka antaa ne tyttärelle ja taas ollaan pisteessa a. Ihan eri juttu.

Pojankaan juttu ei ole minun käsissäni koska hän ei halua eikä tunne mitään mielenkiintoa. Tilanne olisi sama kuin että joku olisi vaikka kuinka lahjakas musiikissa. Se kuitenkin vihaa musiikkia eikä halua olla missään tekemisissä musiikin kanssa. Hajottaa kaikki musiikkiin liittyvät jutut, jos sen eteen tuodaan yms. ja jne. Kun ei tykkää niin ei tykkää.

Ja alkuun pääsee tästä mukavalla aasinsillalla. Vaikka minun pojallani on lahjakkuus, niin en nosta sitä jalustalle sen vuoksi, eikä se ole mitenkään ihmeellisempi kuin toisetkaan lapset. En kuse hunajaa lahjakkuuden vuoksi. Niitä ei pysty itse valitsemaan, vaan ne tulee kysymättä. Silloin en arvosta ihmistä sellaisen mukaan jota se ei ole itse tehnyt. Se olisi ansiotonta arvostusta, ja sitä en siis anna kenellekkään.

Kuten sanoin alussa, en arvosta ihmistä sen lahjojen vuoksi joiden eteen se ei ole mitään tehnyt, vaan ne on tullut kuten nimikin sanoo.. lahjaksi. Se ei ole silloin yhtään sen parempi kuin muutkaan, kuhan vaan oli onnekkaampi geenijaossa.
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
Skootteri on täysin eri asia. Se ei ole minun, minun ostama jne. joten en sitä voi hallita. Voin ottaa avaimet pois, jonka jälkeen isukki tekee minusta rikosilmoituksen varastamisen takia. Annan ne avaimet poliiseille, jotka antaa ne isukille joka antaa ne tyttärelle ja taas ollaan pisteessa a. Ihan eri juttu.

Pojankaan juttu ei ole minun käsissäni koska hän ei halua eikä tunne mitään mielenkiintoa. Tilanne olisi sama kuin että joku olisi vaikka kuinka lahjakas musiikissa. Se kuitenkin vihaa musiikkia eikä halua olla missään tekemisissä musiikin kanssa. Hajottaa kaikki musiikkiin liittyvät jutut, jos sen eteen tuodaan yms. ja jne. Kun ei tykkää niin ei tykkää.

Ja alkuun pääsee tästä mukavalla aasinsillalla. Vaikka minun pojallani on lahjakkuus, niin en nosta sitä jalustalle sen vuoksi, eikä se ole mitenkään ihmeellisempi kuin toisetkaan lapset. En kuse hunajaa lahjakkuuden vuoksi. Niitä ei pysty itse valitsemaan, vaan ne tulee kysymättä. Silloin en arvosta ihmistä sellaisen mukaan jota se ei ole itse tehnyt. Se olisi ansiotonta arvostusta, ja sitä en siis anna kenellekkään.

Kuten sanoin alussa, en arvosta ihmistä sen lahjojen vuoksi joiden eteen se ei ole mitään tehnyt, vaan ne on tullut kuten nimikin sanoo.. lahjaksi. Se ei ole silloin yhtään sen parempi kuin muutkaan, kuhan vaan oli onnekkaampi geenijaossa.
.

Lue lisää

Totta helvetissä sun lapsesi on SULLE ihmeellisempi ja parempi, kuin muut lapset! Kyllä taas sylettää, millaiset ihmiset lapsia tekeekään.

! kirjoitti:

Totta helvetissä sun lapsesi on SULLE ihmeellisempi ja parempi, kuin muut lapset! Kyllä taas sylettää, millaiset ihmiset lapsia tekeekään.

.
HELVETIN AIVOVAMMANEN IDIOOTTI!!!!! MUN POIKA EI OLE LAHJAKKUUTENSA TAKIA MULLE YHTÄÄN SEN ARVOKKAAMPI KUIN MUUT MINUN LAPSENI.

Menikö nyt jakeluun??
.

Papu.Sparrow kirjoitti:

.
HELVETIN AIVOVAMMANEN IDIOOTTI!!!!! MUN POIKA EI OLE LAHJAKKUUTENSA TAKIA MULLE YHTÄÄN SEN ARVOKKAAMPI KUIN MUUT MINUN LAPSENI.

Menikö nyt jakeluun??
.

Lue lisää

Eikä sun omat lapset sulle yhtään sen arvokkaampia, kuin naapurin kakarat. Hittojako niistä välittämään, joskushan ne kuolee kumminkin. Minkä sä sille voisit tehdä.

laatia taulukkoa. Olisiko kuitenkin niin, että itseä koskevat arvaukset osuvat yllättävän usein lähelle totuutta? Kyllä kai ihmisen perusolemukseen kuuluu, että hän on jotenkin sidoksissa itseensä, ei hän nyt täysin joku toisaalla leijaileva intellekti kai ole?

"se miten haluan asiat olevan vaikuttaa siihen miten niiden kuvittelen olevan"

Hyvin sanottu. Tämä tarkoittaa sitä, että se miten luulet itsesi ajattelevan on aika lähellä totuutta.

Serpico kirjoitti:

laatia taulukkoa. Olisiko kuitenkin niin, että itseä koskevat arvaukset osuvat yllättävän usein lähelle totuutta? Kyllä kai ihmisen perusolemukseen kuuluu, että hän on jotenkin sidoksissa itseensä, ei hän nyt täysin joku toisaalla leijaileva intellekti kai ole?

"se miten haluan asiat olevan vaikuttaa siihen miten niiden kuvittelen olevan"

Hyvin sanottu. Tämä tarkoittaa sitä, että se miten luulet itsesi ajattelevan on aika lähellä totuutta.

Lue lisää

Esim. moni ei omasta mielestään anna "rodulle" (ihonvärille) mitään painoarvoa, mut muiden silmissä hemmo on täysi rasisti. Samaa pätee esim. omaisuuteen tai muodolliseen asemaan. Eli kaunis ajatus, mut mie luulen et olemme aikas hyviä kusettamaan juuri itseämme.

Ajattale esim. kuinka arvotamme ammatteja kyselyissä ja miten arvostus näkyy käytännössä. Samaa voi myös miettiä kulutuskäyttäytymisen kohdalla tai esim. suhtautumisestamme tappamiseen.

Helpoiten itseään kusettaa määrittelemällä sanojen merkitykset uusiksi.

ttuplai kirjoitti:

Esim. moni ei omasta mielestään anna "rodulle" (ihonvärille) mitään painoarvoa, mut muiden silmissä hemmo on täysi rasisti. Samaa pätee esim. omaisuuteen tai muodolliseen asemaan. Eli kaunis ajatus, mut mie luulen et olemme aikas hyviä kusettamaan juuri itseämme.

Ajattale esim. kuinka arvotamme ammatteja kyselyissä ja miten arvostus näkyy käytännössä. Samaa voi myös miettiä kulutuskäyttäytymisen kohdalla tai esim. suhtautumisestamme tappamiseen.

Helpoiten itseään kusettaa määrittelemällä sanojen merkitykset uusiksi.

Lue lisää

Mutta silti jankutan. Nuo ammattiarvotuskyselyt ovat lähinnä sitä, että kusetamme muita, emme itseämme. Olisikin hyvä kysyä keitä olemme silloin kun kukaan ei ole näkemässä meitä? Vanha slogan on että ihminen petkuttaa itseään, mutta otetaanpa se tarkasteluun. Jos on niin, että mielipiteemme vaikuttavat todellisuutta muokkaavasti, niin jos kuvittelemme olevamme jotain, niin muutumme kuvitelman kaltaiseksi uskoessamme kuvitelman todeksi.

Serpico kirjoitti:

Mutta silti jankutan. Nuo ammattiarvotuskyselyt ovat lähinnä sitä, että kusetamme muita, emme itseämme. Olisikin hyvä kysyä keitä olemme silloin kun kukaan ei ole näkemässä meitä? Vanha slogan on että ihminen petkuttaa itseään, mutta otetaanpa se tarkasteluun. Jos on niin, että mielipiteemme vaikuttavat todellisuutta muokkaavasti, niin jos kuvittelemme olevamme jotain, niin muutumme kuvitelman kaltaiseksi uskoessamme kuvitelman todeksi.

Lue lisää

Tähän vois sanoa et jokainen kusettaa itseään juuri niin paljon kuin näkee tarpeelliseksi.

Mä luulen et ei ole olemassa yhtä meitä vaan sosiaalinen ympäristö myös määrää keitä olemme - joka hetki. Yksin ollessamme sosiaalinen ympäristö on aikas toinen. Onko se sitten kusetusta jos silloin kuvittelee toista - ehkä ei.

Joo ajatukset on ihan hieno lähtökohta, mut en usko et se yksinään riittää meitä muuttamaan - tai aktiiviset ajatukset kyllä, mut passiviset ei. Pelkkä soutulaite ei nosta kuntoa.

Se mihin perustaa itsetuntonsa. Silloin ihminen on määrittänyt itse itsensä ja muiden ei tarvitse kun nähdä se määritelmä.

Genio.Mente kirjoitti:

Se mihin perustaa itsetuntonsa. Silloin ihminen on määrittänyt itse itsensä ja muiden ei tarvitse kun nähdä se määritelmä.

tieto ja totuus tästä aiheesta. Tuo määrää kaiken muun.