Hei! Onko täällä kellään kokemuksia vauvojen ja kissojen asumisesta saman katon alla?
Itse vasta odotan vauvaa, mutta mulla on kotona 7v kissa, joka ei ole vauvoihin tottunut. Pieniin lapsiin kyllä, ja niitä "sietää"... muuten kissani on luonteeltaan melko arvaamaton ja leikit saattaa olla jopa aikuisille rajuja. Mietityttää että uskaltaako kissaa pitää hetkeäkään vauvan kanssa samassa tilassa vahtimatta! Talvisaikaan kissani on sisäkissa, kesät hän viettää vapaana luonnossa. Miten teillä ollaan tilanteeseen sopeuduttu, puolin jos toisin?
Itse vasta odotan vauvaa, mutta mulla on kotona 7v kissa, joka ei ole vauvoihin tottunut. Pieniin lapsiin kyllä, ja niitä "sietää"... muuten kissani on luonteeltaan melko arvaamaton ja leikit saattaa olla jopa aikuisille rajuja. Mietityttää että uskaltaako kissaa pitää hetkeäkään vauvan kanssa samassa tilassa vahtimatta! Talvisaikaan kissani on sisäkissa, kesät hän viettää vapaana luonnossa. Miten teillä ollaan tilanteeseen sopeuduttu, puolin jos toisin?
Vastaukset 7
Vanhimmat
kannattaa vahtia että kissa ei rupea nukkumaan samassa sängyssä vauvan kanssa jollon vauva voi tukehtua jos kissa esim. käy nukkumaan päälle ja tietysti kissa voi myös raapia silmiä...joskus eläin voi olla mustis uudesta tulokkaasta!
meillä on 6 kk:n ikäinen tytär ja neljä kissaa. Ja oikein hyvin on mennyt! Aluksi jännitimme, miten yhteiselo sujuu, mutta turhaa oli. Neiti kun kasvaa vähitellen ja kissatkin tottuvat häneen ensin tuhisevana nyyttinä, jonka ääni asteittain voimistuu ja liikkuminen lisääntyy. Jos neiti olisi tullut taloon juoksevana ja kissoja jahtaavana, niin silloin kisut olisivat varmasti olleet stressissä. Nämäkän kun eivät ole tottuneet lapsiin. Kyllä kissat pitävät tyttöä ihan selvästi jo perheen jäsenenä! Aluksi annoimme kissojen haistella tyttöä ihan rauhassa ja tutustua häneen. Emme kiirehtineet tapahtumaa, (ja vieneet kissoja vauvan luo) emmekä estelleet, vaan annoimme sen tapahtua kissojen ehdoilla ja omasta tahdosta, sitten kun he sitä itse halusivat. Jotkut olivat heti kiinnostuneita, mutta toiset ottivat kontaktia vasta parin viikon jälkeen. Siihen asti eivät olleet näkevinäänkään ;) Toki vahdimme tapahtumaa vieressä silmä tarkkana valmiina reagoimaan. Silittelimme kissoja extra paljon ja hellittelimme muutenkin, emmekä koko ajan kieltäneet menemästä vauvan lähelle. Todella hyvänä koimme myös apteekista/eläinkaupasta saatavan pistorasiaan laitettavan Feliway feromonivalmisteen, jonka tarkoituksena on autaa kissaa stressitilanteissa. (Suosittelen lämpimästi).
Tuo vahdittava aika jäi loppujen lopuksi suhteellisen vähäiseksi. Suurimman osan aikaa vauva kuitenkin on vanhempiensa lähellä. Todellisuudessa on kuitenkin niin, että vauva ei yleensä jaksa kissoja kauaa kiinnostaa, vaan ennemminkin vauva on kiinnostunut kissoista ;) Kisut kiertävät meillä ainakin neidin nykyään kaukaa. 3KK:n iästä lähtien tyttö on sen sijaan selvästi havainnut kissat ja nyt 6 kk:n iässä kisut ovat suuri ihastuksen kohde ja aiheuttavat hihkumista. Silittelyä on kokeiltu käsi meidän kädessämme ja se on ollut riemullinen hetki! Tulevaisuudessa onkin varmasti niin, että meidän täytyy ennemminkin suojella kissoja tytöltä. Ihan varmasti kissa hyökkää ja raapii, jos kokee tulleensa nurkkaan ahdistetuksi. Mutta se on osa kasvatusta, että tyttö oppii kunnioittamaan eläimiä ja olemaan niille hellä. Mikä rikkaus eläimet perheessä kuitenkin ovatkaan!
Suurinpana ongelmana meillä on ollut se, että kisut mielellään nukkuisivat hoitopöydällä, pinnasängyssä ja vaunuissa. MUTTA EI TODELLAKAAN SILLOIN, KUN VAUVA NIISSÄ NUKKUU! Nuo kaupunkitarinat siitä, kuinka kissa hakeutuu vauvan päälle nukkumaan ja tukehduttaa lapsen, voit unohtaa saman tein. Tuo on vain sellainen legenda, jota ei-kissaihmiset levittää eteenpäin ja on vailla todellisuuspohjaa. Vai onko joku oikeasti kuullut joskus kissan tukehduttaneen lapsen? Enkä tarkoita nyt niitä tarinoita joita joku on joskus kuullut jollekin tapahtuneen...Meillä ainakin kissat karttavat nukkumispaikkoja silloin kun neiti siellä nukkuu. Mutta nuo muut ajat ovat ongelmallisia. Pinnasänkyyn on saatavilla lastentarvikeliikkeistä kissaverkko, joka suojaa jonkin verran (tosin kissat käyttävät sitä riippumattona ;). Vaunuihin olen kokenut pelkän hyttysverkon riittävän. Enkä pelkää ulkona nukuttaessa meidän omia kissojamme, vaan naapurin kissaa...Onneksi itkuhälytyin on sellaista mallia, että hälyttää myös liikkeestä.
Meillä myös yksi kissoista on ärhäkkä luonteeltaan ja häntä alkuun pohdimme ja arastelimme. Tämä kisu kuitenkin suhtautuu tyttöömme erityisellä hellyydellä ja on kisuista se jota neiti saa esim. silitellä (vanhempien ohjauksessa tietty). Nyt ollaankin jo relattu kissojen vahtimisen suhteen, eikä enää olla niin silmä kovana. Mutta täytyyhän se aina muistaa, että luontokappaleista on kyse ja eläimet saattavat olla arvaamattomia. Hysteriaan ei kuitenkaan ole tarvetta ja jos haastattelet kissaperheitä niin 99% asiat ovat menneet hyvin. Muistatte vaan antaa kissallekin huomiota ja sallia lapseen tutustumisen omilla ehdoilla, niin hyvin sujuu!
Hyvää loppuraskautta sinulle!
Kiitos, tuossapa tulikin paljon huojentavaa tietoa ja hyviä vinkkejä! Näin minäkin mielessäni toivoin ja ajattelin että asiat voisivat parhaimmillaan mennä. :) Toki rakastan kissaani suuresti ja hänelle haluan suoda mahdollisuuden tutustua tulevaan lapseen, kuten myös toisin päin. Oma äitinihän oli suunnilleen esittämässä tappouhkauksia kissallemme samantien kun kuuli raskaudesta!! Minunkin mielestäni eläimet ovat ennemmin rikkaus kuin rasite. :) Täytyy noita Feliway -feromonivalmisteita käydä ostamassa jo hyvissäajoin, niistä on varmasti jatkossa apua. Yleensä kisu nukkuu meidän sängyssä ja toivottavasti se voittaa myös tulevan pinnasängyn... ;)
Kiitos sinulle ja mukavaa yhteiselon jatkoa sinne!
Meillä on kans kaks kissaa 3v ja 6v ja tyttö 11kk. Vanhempi kissoista on ollut aina sylivauvani ja tulee mielellään syliin rapsuteltavaksi. Odotusaikana en päästänyt kissaa mahani päälle, koska se tuntui pahalta ja kissa oppi varomaan sitä. Kun vauva syntyi tämä kissa tahtoi olla sylissä vaikka vauva oli siinä, ajoin kissan pois ja meni muutama kuukausi ennenkuin tuli taas oma-alotteisesti syliini. Tällä hetkellä kissa antaa vauvan olla mutta vauva haluaa rakastaa kissaa turhan rajusti ja kerran sai käsilleen kissankynsistä. vauva ei tätä säikähtänyt ja kissa pysyttelee loitolla vauvasta. Nuorempi kissoista taas rakastaa vauvan rakastavaa muokkausta. Vauva ottaa kissaa turkista kiinni ja repii ja raastaa, mutta kissa vaan nautiskelee. Välillä vauva makaa lattialla kissan päällä eikä kissa välitä yhtään.
Vanhempaa kissaa sai alkuun vahtia ja tykkäävät vaunuissa nukkua kun vauva ei siellä ole. Makkarin ovi on ollut meillä aina kiinni, joten kissat ei oo sinne päässeet. Kissat nukkui ennen vauvaa myös sängyssä mutta saivat opetella nukkumaan muualle, koska usein imetin yöllä sängyllä ja vauva kuitenkin nukkui samassa huoneessa.
Mulla myös vanhemmat pelotelleet allergioista ja jos kissat käy vauvan kimppuun, tuntu tosi kurjalta koska kissat on mulle ollu aina perheenjäseniä ja omat vanhemmat kokee ne vaarallisina ja haitallisina vauvaperheeseen. Hyvin on pärjätty ja aika näyttää miten elämä jatkuu=)
vai on tarinoita vaunuihin vauvan päälle kampeevat kissa jutut??haista huilu!miksi kissa menee auton konepellille??koska se hohkaa lämpöä..kesällä tai talvella. samasta syystä KISSA MENEE VAUNUIHIN NUKKUMAAN.hakee lämpöä.ja sitä antaa nukkuva elävä ihmis taimi. ei taida olla ihan nyt eläinmaailman salat hallussa sulla. minen ikin jättäs kissaa tai ees koiraa lapsen kans kahden.kyse on elukoista!! et tiedä ikinä mitä niien päässä liikkuu! että voit olla pentu viel ..tarinat..hah
Jos olen sinun mielestäsi pentu, niin sinun täytyy itse sitten olla vähintään 70v!? Minä nimittäin olen 40v. Eläinmaailman salatkin ovat varmasti minulla vielä hakusessa, koska kissoista minulla on vasta 20 v. kokemus. (niin pitkään sinä et taida kirjoitustavastasi päätellen olla edes vielä elänyt). Niiden 40 vuoden aikana, jotka olen elänyt, en ole kertaakaan kuullut, että kissä olisi tukehduttanut lapsen. Luulisi, että sellaisesta tapauksesta iltapäivälehdet tai vähintään seiska olisi repinyt isot otsikot. Mutta koska sinulla tuntuu olevan asiasta täysin päinvastaista faktaa ja omakohtaisia kokemuksia, niin jaat tarinasi varmaan mielellään alkuperäisen kirjoittajan kanssa. Hän kun pyysi kertomaan kokemuksistaan (ei mielipiteistään tai uskomuksistaan).
Kerroin myös OMAKOHTAISEN kokemuksen siiä, että meillä (kuten ei muissakaan tuntemissani kissaperheissä) kissat hakeudu pinnasänkyyn tai vaunuihin nukkumaan vauvan niissä ollessa. Et voi tosissasi verrata vauvaa konepeltiin ;) Vauva kun tuppaa reagoimaan ja konepelti ei. Ei kissa pidä liikkuvasta, kiljuvasta, huitovasta ja turkkia repivästä patjasta.
Mieheni ollessa alle puolivuotias, oli hänen äitinsä löytänyt kissan vaunuista pojan naaman päältä makaamasta. Ja olisi poika tukehtunut ellei ajoissa oltaisi huomattu. Että kyllä kissat vaan toimivat näin, koska lapsi tuoksuu maidolle, se houkuttelee kissaa. En ole kissojen vihaaja, vaan meillä on myös 2 kissaa kotona ja esikoinen tulossa. Emme aio kissoista luopua, nukkumaan vaan saavat mennä toiseen huoneeseen.