Koska monikin kyselee hutipissailuista ja – kakkailuista, niin tässä muutama fakta tuohon liittyen.
Hutipissailu tai – kakkailu on aina oire jostakin, ei protesti tai mielenosoitus. Kissa ei osaa protestoida asioita loogisesti kuten ihminen, vaan toiminta on aina kissan luonteelle ja vaistoille ominaista. Kissa on perusolemukseltaan varsin siisti eläin, eikä se tee tarpeitaan väärään paikkaan ilman todella pätevää syytä.
Kun kissa alkaa tehdä tarpeitaan väärään paikkaan, on aina syytä lähteä ajatuksesta, että sillä on siihen jokin fyysinen syy. Yleisimmin syy on terveydellinen tavalla tai toisella, joko virtsatietulehdus, virtsakivet tmv. Myös ulostaminen väärään paikkaan voi olla oire pissavaivoista. Pehmeään paikkaan pissaamisella kissa pyrkii välttämään kipua. Joskus syytä ei löydetä kivistä tai tulehduksesta, silloinkin on mietittävä kissalle mahdollisimman vähän stressaavaa elämää eli pissapaikka kuntoon ja lääkitys sekä ruokinta kohdilleen. Hoitamattomat pissavaivat kroonistuvat helposti.
Kissa ei näytä kipujaan omistajalleen eikä lajikumppaneilleen tai muille eläinlajeille. Syy siihen on selvä, se ei halua antaa viestiä omasta haavoittuvuudestaan tai sairaudestaan. Muut pedot saisivat siitä oivan syyn hyökätä kissan kimppuun. Vaikka kissa olisi sisäkissa, se silti toimii ikivanhojen vaistojen varassa. Siksi omistaja ei aina hoksaa kissalla olevan kivulias vaiva, kun se ei päällepäin näy.
Syitä pissavaivoihin on monia; vääränlainen hiekka tai laatikko saa kissan panttaamaan pissaa rakossa, josta syystä pissa väkevöityy ja bakteerikasvusto alkaa lisääntyä suotuisissa olosuhteissa. Aavikkoeläimenä kissa on tottunut hienojakoiseen hiekkaan, eikä aina hyväksy anturoiden alle isoja pellettejä tai kidehiekkoja. Myös kissan hajuaisti on ihmistä paljon tarkempi ja vaativampi, jolloin hiekka saattaa sen mielestä olla likaista, vaikkei ihminen sitä haista. Ruokinta aiheuttaa osan vaivoista, koska mm. viljat ja muut kasvikunnan tuotteet muuttavat pissan ph:ta väärään suuntaan. Kuivaruoka eli raksut ottavat kissan elimistöstä itseensä nestettä ja lisäävät kissan kuivumisvaaraa. Mitä enemmän kissan elimistö kuivuu, sitä väkevämpää on kissan pissa ja sitä helpommin tulehdus tai kivet syntyy. Pahimmillaan kivet rakossa hankaavat rakon limakalvon rikki ja se lisää tulehduksen mahdollisuutta. Ainahan virtsakivivaivoissa ei tulehdusta löydetä, vain muutama prosentti kivipotilaista kärsii samalla virtsatietulehduksesta.
Kun kissasi pissaa tai kakkaa muualle kuin hiekkalaatikkoon, on syytä käydä ensin tutkituttamassa pissanäyte eläinlääkärillä, siitä sekä bakteerikasvu että kivien/kiteiden olemassa olo ja ominaispaino. Kivet eivät aina näy pissanäytteessä vaan vaativat röntgentutkimuksen tai rakon ultrauksen. Sen jälkeen pitää miettiä seuraavia asioita.
1. mikä hiekka on käytössä ja vaihtaa se mikrohiekkaan jos se on pellettiä tai kidehiekkaa, vaikka kissa olisi siihen asti tykännyt asioida pelleteissä tai kidehiekassa.
2. pestä laatikko ja huuhdella huolellisesti.
3. miettiä voiko syynä olla laatikon malli – katollinen tai ei. Katollisessa laatikossa hajut ja pölyäminen voimistuu. Katottomia laatikoita taas jotkut kissat vieroksuu.
4. onko laatikon paikka kissalle epämieluisa, esim. liian kovat äänet (kissan kuulo on moninkertaisesti ihmisen kuuloa tarkempi) pesukoneesta/kuivausrummusta tai suihkun äänen/veden pelkääminen tai muu syy.
5. Laatikon määrä/kissa, suositus on 1 laatikko/kissa 1 lisälaatikko.
6. Laatikon koko, mitä isompi laatikko ja enemmän hiekkaa sen miellyttävämpi se on kissalle.
Kun nämä on korjattu kohdilleen, on syytä miettiä kissan ruokintaa varsinkin jos ruokana on kuivamuona ja jos kissalta on löydetty virtsakiviä tai – tulehdusta. Kissa aavikkoeläimenä ei useinkaan juo riittävästi (ei ole kehittynyttä janontunnetta) ja silloin virtsavaivojen riski vain kasvaa. Kissa on luontaisesti saanut veden saaliseläimistään (hiirissä 70 % painosta on vettä), joten kuivamuonan syöttäminen kuivattaa elimistöä liikaa.
Hutipissailu tai – kakkailu on aina oire jostakin, ei protesti tai mielenosoitus. Kissa ei osaa protestoida asioita loogisesti kuten ihminen, vaan toiminta on aina kissan luonteelle ja vaistoille ominaista. Kissa on perusolemukseltaan varsin siisti eläin, eikä se tee tarpeitaan väärään paikkaan ilman todella pätevää syytä.
Kun kissa alkaa tehdä tarpeitaan väärään paikkaan, on aina syytä lähteä ajatuksesta, että sillä on siihen jokin fyysinen syy. Yleisimmin syy on terveydellinen tavalla tai toisella, joko virtsatietulehdus, virtsakivet tmv. Myös ulostaminen väärään paikkaan voi olla oire pissavaivoista. Pehmeään paikkaan pissaamisella kissa pyrkii välttämään kipua. Joskus syytä ei löydetä kivistä tai tulehduksesta, silloinkin on mietittävä kissalle mahdollisimman vähän stressaavaa elämää eli pissapaikka kuntoon ja lääkitys sekä ruokinta kohdilleen. Hoitamattomat pissavaivat kroonistuvat helposti.
Kissa ei näytä kipujaan omistajalleen eikä lajikumppaneilleen tai muille eläinlajeille. Syy siihen on selvä, se ei halua antaa viestiä omasta haavoittuvuudestaan tai sairaudestaan. Muut pedot saisivat siitä oivan syyn hyökätä kissan kimppuun. Vaikka kissa olisi sisäkissa, se silti toimii ikivanhojen vaistojen varassa. Siksi omistaja ei aina hoksaa kissalla olevan kivulias vaiva, kun se ei päällepäin näy.
Syitä pissavaivoihin on monia; vääränlainen hiekka tai laatikko saa kissan panttaamaan pissaa rakossa, josta syystä pissa väkevöityy ja bakteerikasvusto alkaa lisääntyä suotuisissa olosuhteissa. Aavikkoeläimenä kissa on tottunut hienojakoiseen hiekkaan, eikä aina hyväksy anturoiden alle isoja pellettejä tai kidehiekkoja. Myös kissan hajuaisti on ihmistä paljon tarkempi ja vaativampi, jolloin hiekka saattaa sen mielestä olla likaista, vaikkei ihminen sitä haista. Ruokinta aiheuttaa osan vaivoista, koska mm. viljat ja muut kasvikunnan tuotteet muuttavat pissan ph:ta väärään suuntaan. Kuivaruoka eli raksut ottavat kissan elimistöstä itseensä nestettä ja lisäävät kissan kuivumisvaaraa. Mitä enemmän kissan elimistö kuivuu, sitä väkevämpää on kissan pissa ja sitä helpommin tulehdus tai kivet syntyy. Pahimmillaan kivet rakossa hankaavat rakon limakalvon rikki ja se lisää tulehduksen mahdollisuutta. Ainahan virtsakivivaivoissa ei tulehdusta löydetä, vain muutama prosentti kivipotilaista kärsii samalla virtsatietulehduksesta.
Kun kissasi pissaa tai kakkaa muualle kuin hiekkalaatikkoon, on syytä käydä ensin tutkituttamassa pissanäyte eläinlääkärillä, siitä sekä bakteerikasvu että kivien/kiteiden olemassa olo ja ominaispaino. Kivet eivät aina näy pissanäytteessä vaan vaativat röntgentutkimuksen tai rakon ultrauksen. Sen jälkeen pitää miettiä seuraavia asioita.
1. mikä hiekka on käytössä ja vaihtaa se mikrohiekkaan jos se on pellettiä tai kidehiekkaa, vaikka kissa olisi siihen asti tykännyt asioida pelleteissä tai kidehiekassa.
2. pestä laatikko ja huuhdella huolellisesti.
3. miettiä voiko syynä olla laatikon malli – katollinen tai ei. Katollisessa laatikossa hajut ja pölyäminen voimistuu. Katottomia laatikoita taas jotkut kissat vieroksuu.
4. onko laatikon paikka kissalle epämieluisa, esim. liian kovat äänet (kissan kuulo on moninkertaisesti ihmisen kuuloa tarkempi) pesukoneesta/kuivausrummusta tai suihkun äänen/veden pelkääminen tai muu syy.
5. Laatikon määrä/kissa, suositus on 1 laatikko/kissa 1 lisälaatikko.
6. Laatikon koko, mitä isompi laatikko ja enemmän hiekkaa sen miellyttävämpi se on kissalle.
Kun nämä on korjattu kohdilleen, on syytä miettiä kissan ruokintaa varsinkin jos ruokana on kuivamuona ja jos kissalta on löydetty virtsakiviä tai – tulehdusta. Kissa aavikkoeläimenä ei useinkaan juo riittävästi (ei ole kehittynyttä janontunnetta) ja silloin virtsavaivojen riski vain kasvaa. Kissa on luontaisesti saanut veden saaliseläimistään (hiirissä 70 % painosta on vettä), joten kuivamuonan syöttäminen kuivattaa elimistöä liikaa.
Vastaukset 12
Vanhimmat
Siinä saapui tieto paketti kerrakseen. Itselläni on kissa joka sairasti cali ja vielä kolibakteerin.Edelleen saa lääkettä, koska on kroonikko.Eli tuttua tekstiä, toivottavasti moni lukee.Vastaile.
Hei
Hieno tietopaketti. Oma kissani on ruvennut kakkailemaan matolle ja pissat tulevat välillä väärään paikkaan. Maanantaina (nyt perjantai) lääkäriin menossa. Hyvä kun löysin tämän sun tietoiskun, kiitos!
"Hutipissailu tai – kakkailu on aina oire jostakin, ei protesti tai mielenosoitus. Kissa ei osaa protestoida asioita loogisesti kuten ihminen, vaan toiminta on aina kissan luonteelle ja vaistoille ominaista. Kissa on perusolemukseltaan varsin siisti eläin, eikä se tee tarpeitaan väärään paikkaan ilman todella pätevää syytä."
Aivan hieno kirjoitus josta olen 99,8% samaa mieltä, mutta tuosta ylläolevasta lainauksesta en aivan.
Meillä 2v. norski neiti tekee kotona yksin ollessaan ikävissään läjän ulkoeteiseen. Samoin läjä ilmestyy melko helposti terassin oven eteen jollei pääse ulos valjaiden kanssa ulkoilemaan. Tämänkin voisi olettaa johtuvan likaisesta astiasta, väärästä hiekasta tms. Mutta kun näillä ei ole mitään vaikutusta jos kaikki ovat kotona ja ulkoilupalvelu pelaa pyydettäessä. Silloin jönksä löytää paikkansa laatikossa ja homma pelaa mallikkaasti.
Niin kuin itsekkin kirjoitit "ei kissa tee tarpeitaan ilman pätevää syytä", mutta kissan näkökulmasta yksinäisyys ja ulos pääsemättömyys voivat olla riittävän päteviä syitä kakka mielenosoitukselle.
Sitten vielä ohi aiheen eli kuinka moni vielä uskoo joidenkin "viisaiden" väittämään ettei kissa osaa ilmeillään ilmaista itseään samoin kuin koirat?
Tähän sitten pitkät naurut päälle :D :D :D
Yksinäisyys ja ulospääsemättömyys voi olla kissan mielestä pätevä syy, muttei kissa silti ajattele loogisesti kuten ihminen "kun teen kakat tuohon, niin ihminen ymmärtää, että olen ikävissäni". Tätä loogisen ajattelun kykyä kissalla ei ole, vaan se vain kakat tekemällä näyttää huonoa oloaan.
Kissalla on paljon erilaisia ilmeitä ja eleitä joilla se viestii, yleensä vaan omistajat ei niitä osaa tulkita oikein.
"Yksinäisyys ja ulospääsemättömyys voi olla kissan mielestä pätevä syy, muttei kissa silti ajattele loogisesti kuten ihminen "kun teen kakat tuohon, niin ihminen ymmärtää, että olen ikävissäni". Tätä loogisen ajattelun kykyä kissalla ei ole, vaan se vain kakat tekemällä näyttää huonoa oloaan."
Ei ehkä ihan noin suoraviivaisesti ajattele, mutta en noin aliarvioisi kissan päättelykykyä. Aluksi varmaan on näyttänyt huonoa oloaan/tyytymättömyyttään tilanteeseen. Tästä on vain seurannut omistajan touhotus pökäleiden siivoamisessa ja seuraavaksi on puettu valjaat päälle ja lähdetty ulos. Väittäisin, että on oppinut tästä toimituksesta tekemään pienen neuvottelu " edun" ulospääsyyn.
"Kissalla on paljon erilaisia ilmeitä ja eleitä joilla se viestii, yleensä vaan omistajat ei niitä osaa tulkita oikein."
Näin juuri ja asian voi kääntää myös toisinpäin sillä kissat osaavat myös lukea ihmisten ilmeistä ja olemuksesta näiden mielialan.
"Hutipissailu tai – kakkailu on aina oire jostakin, ei protesti tai mielenosoitus. Kissa ei osaa protestoida asioita loogisesti kuten ihminen, vaan toiminta on aina kissan luonteelle ja vaistoille ominaista."
Minä en todellakaan aliarvioi kissan päättelykykyä, vaan kerron ettei se toimi kuten ihmisellä. Minä siis pidän kissaa kissana en ihmisenä, mitä ikävä kyllä moni omistaja tekee, eli inhimillistää eläimensä. Minä nimenomaan arvostan kissaa kissana ja pyrin sen mielenliikkeitä ymmärtämään kissan omasta näkökulmasta. Silloin aliarvioisin kissan päättelykykyä jos pitäisin sitä "pikkuihmisenä" ja kuvittelisin sen ajattelevan kuin ihminen.
Kissa on kissa ja sen kaikki mielenliikkeet pohjaa kissan lajityypilliseen tapaan toimia ja ne tavat on ikiaikaisia, joita ihminen vain yrittää selittää ihmismäisellä käytöksellä. Ehdollistaminen on opetusmenetelmä jossa lemmikki oppii, että tietystä toiminnasta se saa palkinnon. Eläin ei tee sitä miellyttääkseen opettajaa, vaan saadakseen sen palkinnon. Jos kissaa kuritetaan painamalla sen naama pissalätäkköön, se ei ymmärrä tehneensä väärin vaan alkaa pelkäämään omistajaa. Jos oikeaan paikkaan pissan tekemisestä palkitaan, toimii homma ihan toisella tavalla. Tästä on kyse.
Eläimet osaa lukea ilmeitä, mutta kuinka moni omistaja ymmärtää että hymyileminen on eläimelle vaaran viesti? Hampaiden näyttäminen on eläinten maailmassa uhkaus, ihmisellä tarkoitus on vähän eri. Koska ihminen ei pysty kommunikoimaan korvillaan tai hännällä, on eleiden ja ilmeiden variaatiot aika minimissään. Kuinka moni kissoja inhoava vieras tekee sen virheen, että pyrkii välttämään katsekontaktia kissan kanssa ja se viestii kissalle, että tuo syli onkin turvallinen? Siinä se vieras sitten ihmettelee, että miten tässä näin kävi kun hän yritti pitää kissan kauempana. Tuijotus eli katsekontakti kun on myös viesti vaarasta tai pyrkimyksestä yliotteeseen. Kissoja inhoavan tai pelkäävän pitäisi siis pyrkiä nimenomaan tuijotuksella saamaan kissan väistämään. Muistaa pitää kuitenkin se, että liiallinen tuijotus voi saada kissan myös hyökkäämään.
Lemmikkien inhimillistäminen on useiden ongelmien syy ja seuraus, niin kissojen kuin koirienkin kohdalla. Jokaisen omistajan pitäisi ymmärtää eläimensä olevan eläin jota ohjailee vaistot ja tietynlaiset toimintatavat.
Vielä palatakseni aivan alkuperäiseen aiheeseen unohtui sanoa ettei aina huti ole tahallista. Pitkäkarvaisilla kissoilla aika helposti voi tuotos takertua karvoihin ja vasta myöhemmin tippua muualle kuin hiekkalaatikkoon.
Kissat ovat kissoja ja hyvä niin. Toimivat omien vaistojensa mukaan ja tämän kun ymmärtää löytyy monelle käyttäytymiselle aivan luonnollinen selitys.
Aika hyvin olet lukenut kissaoppaat ja siellä on katsekontaktista selitetty juuri kuvailemallasi tavalla, mutta pikkasen jurputan tuohonkin vastaan. Itse olen ottanut katsekontaktia niin omien kuin tuttujenkin kissojen kanssa iät ajat. En ole huomannut ikinä mitään paniikin omaista reaktiota. Silloin kun kissa ei itse halua ottaa kontaktia niin kääntää pään sivuun ja se on siinä. Yleensä n.90% tapauksista kissa pistää hännän ylä asentoon ja tulee tervehtimään.
Myös kissojen ottaessa kontaktia on aina yleensä tiukka napitus vastassa naukumisen ja kehräämisen kera. Jotenkin ristiriitaista kirjojen väittämään.
Itse uskon, että vieraiden tuntemattomien kissojen kanssa katsekontakti toimii juuri noin kuin kirjoissa kerrotaan. Mutta tuttujen kissojen kohdalla voi huoletta napitella silmikkäin sillä pomoasetelmat on selviä entuudestaan eikä kissalle tule tästä enää mitään stressiä. Sitä ei sitten loppupeleissä tiedä kumpi on se pomo kissan mielestä :D :D
PS. "napituksella" en tarkoita tahallista tiukkaa silmiin tuijottamista vaan aivan normaalia katsekontaktia aivan kuin ihmisten kanssa keskusteltaessa. hups. tulihan se inhimmillistäminen sieltä...
En ole lukenut kissaoppaita vaan oppinut ihan vain elämällä niiden kissojen kanssa useamman vuosikymmenen ja seuraamalla mm. eläimistä kertovia ohjelmia, ne opettaa paljon enemmän kuin väärin ymmärretty opuksen teksti.
Kyllä kai jokainen lemmikin omistaja ottaa katsekontaktia omiin kissoihinsa. Ja kissa joka väistää katsetta, tekee senkin luontaisten vaistojensa kautta. Myös luonnossa se kissa joka on alakynnessä, väistää katseen ja poistuu paikalta. Usein ensin kuitenkin molemmat kokeilee kumman kantti kestää, eli kuka on se reviirin pomo. Jos selvyyttä ei saada on edessä taistelu. Luonnossa taisteluita pyritään välttämään viimeiseen asti, koska eläin tietää mitä siitä voi seurata - haavoittuminen ja kuolema. Kotona se pomo useinkin on ihminen tai jos ei ole, on tiedossa ongelmia. Kissojen kohdalla ne ongelmat ei ole niin "vaarallisia" kuin esim. koirien. Kissat harvoin käy kiinni omistajaan tai sitä ei pidetä kovin suurena mahdollisuutena. Kissat usein tekee jotakin muuta (pissailee, kakkii, raapii kiellettyjä paikkoja jne.), jota ei sitten ymmärretä yhdistää esim. kissan epävarmuuteen omasta tilastaan. Kaikki nuo on oman hajujäljen vahvistamista, myös se raapiminen. Koirien kohdalla taas omistajansa hallinnasta pois oleva (pomottava) koira voi olla pahimmillaan tappokone.
Kotona kissan käytös on hyvin poikkeavaa, koska siellä yleensä se reviirin hallitsija on jo tiedossa. Mutta jos tilanne jostakin syystä muuttuu, ollaankin taas uuden ja oudon tilanteen edessä ja käytökseen tulee muutos. Siihen ei tarvita kuin toinen kissa, uusi eläin (ei kissa) tai uusi ihmissuhde ja koko paketti on pistettävä uusiksi. Kissa reagoi myös perheeseen syntyneeseen vauvaan ja hyvin usein sitä pidetään mustasukkaisuutena, sitähän se ei ole vaan uusi ja outo asia johon kissa reagoi omalla luontaisella tavallaan. Yleensä merkkaa vauvan tavarat koska niissä on kissalle vääränlainen haju ja se haluaa tehdä niistä omaan reviiriin kuuluvia asioita. Vauvan tavaroiden päälle pissaaminen ei siis tarkoita, että kissa ei hyväksy vauvaa tai on mustasukkainen, vaan se haluaa yhdistää vauvan reviiriinsä kuuluvaksi.
Pomon aseman eläin ottaa jos se kokee olevansa "laumansa" vahvin osapuoli. Moni omistaja ei sitä ymmärrä vaan pistää senkin huonon käytöksen tai jonkun muun piikkiin.
Kissahan tarjoaa takapuolensa haisteltavaksi, eikä tätäkään moni omistaja ymmärrä, että se kuuluu kissan luontaiseen tapaan tervehtiä ja tulla tunnistetuksi. Luonnossa toisilleen tutut kissat kulkevat vastakkaisn kylki kyljessä, nostavat hännän toistensa selän päälle ja lopulta haistelevat toistensa takapään. Ei kaikki kissat siis ala tuijotuskilpailua, vaan vain toisilleen vieraat tai toisen reviirille tulleet/joutuneet kissat. Koti on kissan reviiri ja sinne tunteutuvat vieraat voivat olla kissan mielestä uhka. Osa kissoista katoaa omiin oloihinsa, osa tekee tuttavuutta ja osa saattaa käyttäytyä jopa vihamielisesti - kaikkea tätä tapahtuu.
Hienosti olet seurannut kissojen touhuja ja selkeästi osaat kertoa niistä. Itsellä ollut myös muutaman vuosikymmenen kissoja. Tämä viimoisin on sitten ensimmäinen rotukissa jolla sukuselvitys hienompi kuin itselläin. Huomaa, että on jalostettu ja geeneissäkin jo varmaan tietoa valmiina kuinka toimitaan ihmisten kanssa. Luonteeltaan aivan mahtava ja yhteistoiminta lähti heti pelamaan.
Juuri äsken tapahtui sitä kissan luonnollista käyttäytymistä. Satuttiin kissan kanssa samalle tasolle ja otettiin katsekontakti. Häntä pystyyn ja kissa tuli kohti pistäen nokat vastakkain. Osasin jo varautua, että kohta siinä on seuraavaksi villahousut :D Seuraavaksi pomppu tuolille ulko-oven eteen ja vasemman olan ylitse suurin silmin katseita säestettynä vienolla naukaisulla. Eli siinä ensin tehtiin kissojen luontainen tervehdys nuuskasumahdollisuudella ja loppu oli opittua käyttäytymistä jolla varmistettiin ulkoilu.
Katselin noita omia aikaisempia kommentteja ja en ole oikein hyvin osannut kertoa asiaa jota loppujen lopuksi olen tarkoittanut.
Mielestäni kissa joka on ihmisen kanssa suurimman osan elämästään oppii jossain määrin tulkitsemaan ihmisen tekemisiä. Osaa päätellä missä mennään niin ilmeiden kuin muunkin olemuksen perusteella. Fiksuna eläimenä osaa tätä hyödyntää omien tavoitteittensa toteuttamiseen.
Myös ihminen oppii vuosien saatossa tunnistamaan kissan eleistä ja olemuksesta mitä sillä mahdollisesti on mielessä. Tässä on sitten se suuri riski, että unohtuu kissan oikea luonne ja aletaan liikaa rinnastamaan ihmiseen. Ehkä ei niin vaarallista näin pienen eläimen kohdalla mutta iso koira on jo pahempi juttu.
Ja saanen kysyä mitä sitten, jos kaikki noista on tehty eikä ole tehonnut?
Jos tarkoitat noita 1.-6. juttuja, niin lue tarkasti ennen sitä oleva teksti. Ennen noita kissan pissanäyte tutkitaan ja vasta jos siinä ei havaita mitään ongelmaa, otetaan tuo skaala käyttöön. Pissanäytteen ottaminen klinikalla on se varmin tapa saada täysin puhdas näyte, josta voidaan tutkia varmasti kaikki. Samalla käynnillä otetaan rtg ja/tai ultra jolla tutkitaan rakko. Pissanäyte ei välttämättä kerro kivien olemassa olosta, vaan ne näkyy vasta ultrassa tai rtg:ssä.
Jos mikään edellä kerrottu ei auta, eikä edes ruokavalion muutos kosteampaan tuo apuja, on mahdollista kokeilla mielialalääkitystä. Mutta sen arvioi sitten lääkäri, onko siihen tarvetta vai ei. On olemassa sitten tietysti kestokatetrin mahdollisuus, eli väliaikainen putki jonka kautta pissa tulee ilman ongelmia. On mahdollista tehdä penisamputaatio jos kyseessä on uros jolla on kivivaivaa eli tukoksen mahdollisuus tai varmuus siitä.
Toki on sitten se lopullinenkin vaihtoehto eli eutanasia jos mikään ei vaan auta, eikä syytä saada selville. Eläimen kannalta se on parempi kuin jatkuvat kivut pissatessa, johtuu ne sitten mistä tahansa.
Kaikki on kokeiltu, mielialalääkitykseen asti.. Lopetin mielialalääkityksen, koska en pitänyt siitä millaiseksi se mun kissani teki. Eläinlääkäri jopa ehdotti muuttoa, koska hänellä on kuulemma ollut muutamia kissoja, joiden pissavaiva on yksinkertaisesti selvinnyt muutolla. Kissa ei ilmeisestikään siis vain pitänyt nykyisestä asuinpaikastaan. Cystaideja oma kissani syö lopun ikäänsä, en vain edes tiedä onko niillä mitään vaikutusta.. Tässä on nyt ainakin puoli vuotta ellei enemmänkin mennyt loistavasti, kunnes.. Yksi aamu heräsin siihen, että makuuhuoneen oveen oli pissattu ja kynnys lainehti. Varmasti puhutaan tuhansista euroista pian tuon vaivan selvittämiseksi ja hoitamiseksi, mutta mä en vieläkään luovuta. Olen jopa homeopatiaakin yrittänyt.. Kuivaruokaa syötän kissoille harvoin. Kaikkeni teen kissaherrani eteen :) Mutta syy on selvittämättä ja se kyllä vaivaa mua..